Miten voi olla mahdollista, että EU:n asetukset menevät maamme omien lakien edelle? Törkeää rosvousta!
Asetukset/lait?
Suomi
21333
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Maastrichtin sopimuksessa on kohta, jossa todetaan, että jos kansallinen laki on ristiriidassa EU-säädöksen kanssa, niin noudatetaan EU-säädöstä, eli yleensä EU-asetusta tai sitten EU-direktiiviä, joka pitää tietyn määräajan sisällä sisällyttää kansalliseen lainsäädäntöön.
Kerrottiinko tämä kansalaisille, jossa heiltä kysyttiin että pitäisikö hyväksyä sopimus neuvotellun sopimuksen mukaisesti?
että hän ei ollut lukenut Maatrichtin sopimusta!!
Melkoinen pääministeri. Luotti demarivirkamiehiin ulkoministeriöössä. Ja halusi narsistisesti olla historian tekijä. Niin olikin: jäi historian kirjoihin maanpetturina.
Ja on syytä korostaa, että Suomi on aktiivisesti mukana laatimassa EU:n direktiivejä, olemmehan EU:n jäsenvaltio.
TAUSTAA MAANPETOS-VYYHDIN PURKAANTUMISELLE
Reijo Kemppinen antoi vinkkejä kirjoittamassaan kirjassa Suomi Euroopan unionissa s.47 (uusi painos s.49):
1. Suomen EMU-varauma.
Varauma on EU-ministeriryhmän pöytäkirjassa 16/93 20.12.1993, joka on KHO:n ratkaisulla pidettävä salassa.
2. Avauspuhe, jonka ministeri Salolainen piti 1.2.1993.
Puheessa ilmoitettiin, että Suomi haluaa EMU:n 3. vaiheeseen mukaan ensimmäisten maiden joukossa. Tuo puhe oli Kemppisen mukaan hyväksytty
hallituksessa. Mutta puhe olikin "hyväksytty" vain hallituksen iltakoulussa 27.1.1993, pöytäkirja vko 4.
MITÄ PÄÄTETTIIN HALLITUKSEN ILTAKOULUSSA 27.1.1993?
Jäsenyysneuvottelujen aloittamisen ehto oli se, että jäsenmaaksi haluava maa hyväksyy yhteiseen rahaan siirtymisen.
Missä on talletettuna eduskunnan päätös ko. asiasta vuodelta 1993?
Takertuminen em. Reijo Kemppisen kirjan tekstiin s. 47 tuo mielenkiintoista tietoa. Kemppinen kirjoittaa, että Suomen EU-neuvottelujen avauspuheenvuorossa (1.2.1993) Pertti Salolainen kertoi Suomen haluavan mukaan Emun 3. vaiheeseen ensimmäisten maiden joukossa. Salolaisen puhe Kemppisen mukaan oli hyväksytty hallituksessa. Ulkoministeriön arkistosta hallituksen pöytäkirjaa ei löytynyt, mutta sitten tuli tieto, että puhe olisi hyväksytty HALLITUKSEN ILTAKOULUN pöytäkirjassa VKO/4 27.1.1993.
Kokous pidettiin pääministerin virka-asunnossa kesärannassa 27.1.1993 klo 17-19.
Pöytäkirjan mukaan esillä oli kolme asiaa, joista ensimmäinen siteerattuna:
"1 Pääministeri Aho
EY-neuvottelutavoitteet
Asiantuntija: avs Sundbäck
1. Keskusteltiin Suomen avauslausunnosta alkavissa EY-neuvotteluissa ja alustavasti myös kaikkiaan 29 neuvottelualueesta. Päätettiin merkitä käyty keskustelu tiedoksi.
2. Päätettiin, että EY-ministeriryhmä käy läpi puheenvuoron ja hioo Suomen neuvottelustrategiaa.
3. Päätettiin jakaa puheenvuoro ministereille kommentointia varten.
4. Päätettiin, että Salolainen ja Väyrynen käyvät yhdessä ao. sektoriministerin kanssa eduskunnan valiokunnissa selostamassa neuvottelutavoitteita ennen niiden lopullista viimeistelyä."
Kokouksessa olivat läsnä pääministeri Aho, ministerit Väyrynen, Pokka, Pekkarinen, Viinanen, Uosukainen, Isohookana-Asunmaa, Pura, Norrback, Salolainen, Huuhtanen, Kanerva, Pietikäinen ja Rusanen. Mukana olivat myös oikeuskansleri Aalto, valtiosihteeri Relander, ryhmänjohtajat Kääriäinen ja Sasi sekä tiedotuspäällikkö Holopainen ja erityisavustajat Rehn (siht.),
Härmälä ja Hiltunen. Asiantuntijana oli alivaltiosihteeri Veli Sundbäck.
Avauspuhe hyväksyttiin todella kevyesti!
Hallituksen iltakoulun sanotaan syntyneen prof. Cajanderin ollessa pääministerinä 1937-1939. Iltakoulu on epävirallinen. Se ei ole hallituksen
istunto siinä mielessä, että sen toiminnot olisi säädelty tai että siinä tehtäisiin oikeudellisesti sitovia päätöksiä!
Salolaisen puhe oli perustuslain vastainen. Samaten puheen hyväksyminen iltakoulussa ohitti perustuslain ja eduskunnan.
Miksi oikeuskansleri Aalto ei puuttunut asiaan, vaikka kysymyksessä oli hallitusmuodon vastainen asia?
Iltakoulun pöytäkirja innoitti pyytämään EY-ministeriryhmän kokouksen pöytäkirjoja iltakoulun kokouksen ajoilta.
EY-neuvottelujen valmisteluun kuuluu EY-ministeriryhmän luottamuksellisten kokouksien luottamuksellisia pöytäkirjoja ja niiden
ohessa olleita luottamuksellisia muistioita, yksi peräti merkinnällä "EI JULKISUUTEEN"!
Paperit olivat edellisellä viikolla vuotaneet ulkoasiainministeriöstä. Paperien sisältö on merkittävin sitten salaisen pöytäkirjan 16/93 21.12.1993 saamisen!
Nämä muistiot ovat yhteydessä salaiseen muistioon 1075/93!
Muistiot käsittelevät kaikkiaan 29 neuvotteluaihetta, siis neuvottelutavoitteiden saavuttamista. Yhtenä tavoitteena oli Talous- ja rahaliiton hyväksyminen (EY-neuvottelujen käynnistämisen ehto).
Vaikka näiden samoja asioita käsittelevien muistioiden laatimisen välinen aika on lyhyt (ennen iltakoulua 18.1.93 ja avauslausunnon jälkeen 8.2.93), ovat sisällön teksti ja sen muutokset merkittävät! Erot siteerattuina
seuraavassa. Muistion 18.1.93 kohdassa 23 on mielenkiintoista asiaa tarkoitettuna hallituksen iltakoulun hyväksyttäväksi, siteeraukset
kansilehdestä ja sisäsivulta:
"ULKOASIAINMINISTERIÖ 18.1.1993
Luottamuksellinen
JÄSENYYSNEUVOTTELUJEN AIHEET JA TAVOITTEET; tilanne 18.1.1993"
"23. Talous- ja rahapolitiikka
Kanta talous- ja rahaunioniin on esitetty strategiapaperissa, jota on tarkoitus vielä tarkentaa.
Talous- ja rahapolitiikan osalta Suomella ei ole varsinaisia neuvottelutavoitteita. Tarvittavat toimenpiteet liittyvät siihen, että talouspolitiikalla ja lainsäädännön sopeuttamisella varmistetaan, että Suomi voi olla mukana talous- ja rahaunionin eri vaiheissa ja erityisesti siinä maaryhmässä, joka ensimmäisenä siirtyy talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen.
Neuvottelujen yhteydessä selvitetään, miten Maastrichtin sopimuksen EMU:a koskevia kriteereitä sovelletaan Suomen tapauksessa."
Tässä iltakoulun "hyväksymässä" muistiossa on siis kaksi merkittävää seikkaa:
1. Lainsäädännön sopeuttaminen EMU:uun menon vuoksi. Tätä ei koskaan toteutettu!
2. Suomi ilmoitti neuvottelujen käynnistämisen ehdon, vieläpä niin, että ensimmäisten maiden joukossa. Aivan kuten Reijo Kemppinen asian kirjassaan ilmaisi!
Huomasiko kukaan iltakoulussa 27.1.1993 mukana ollut, mitä Salolaisen avaustekstiin sisältyi?
Oikeuskansleri Aaltokaan ei huomannut, että
iltakoulu "päätöksellään" ohitti eduskunnan ja
perustuslainsäätämisjärjestyksen. Tämä oli ensimmäinen hallituksen poliittinen päätös hallitusmuotoon merkitystä markasta luopumiseksi.
Toisen muistion, joka on tehty vasta avausneuvottelujen jälkeen, alkusivun asiat ovat jo paljon kertovia;
Suomi hyväksyy yhteisön ja unionin säännöstöt ja velvoitteet.
Myös muistion kohta 23. eroaa merkittävästi!
Elikä:
"ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO LUOTTAMUKSELLINEN
Veli Sundbäck 8.2.1993 EI JULKISUUTEEN
Sivu 2 "NEUVOTTELUALUEET JA SUOMEN YKSITYISKOHTAISET TAVOITTEET
Tässä esitetään tiivistelmä Suomen tällä hetkellä määritellyistä alustavista neuvottelutavoitteista sen aiheluettelon mukaisessa järjestyksessä, jonka EY on laatinut jäsenyysneuvotteluja varten.
Tiivistelmä on laadittu EY-koneistossa tapahtuneen hyvin laaja-alaisen valmistelun pohjalta.
Tavoitteita tullaan tarpeen mukaan kehittämään, täsmentämään ja muokkaamaan neuvottelujen kestäessä.
Kohdat 1-14 ovat kokonaan tai suurelta osin ETA:n kattavia. Kohdat 15-22 ovat EY-politiikan nykyisiä alueita, jotka ovat ETA:n ulkopuolella ja
kohdat 23-26 Maastrichtin sopimukseen sisältyviä uusia alueita. Kohdat 27- 29 ovat sisällöltään yleisiä. Eräät kysymykset on syytä tuoda itsenäisinä kokonaisuuksina neuvotteluihin: mm. TEL ja turve."
Tarkemmin kohta 23, sivu 6:
"23. Talous- ja rahapolitiikka
Hallitus pyrkii talouspolitiikallaan määrätietoisesti tilanteeseen, jossa edellytykset EMU:n kolmanteen vaiheeseen siirtymiseen ensimmäisessä ryhmässä täyttyvät.
Suomi on kiinnostunut osallistumaan keskusteluun siitä, millainen rooli kansalaisilla tulo- ja finanssipoliittisilla toimilla tai mahdollisilla
yhteisötason toimilla voisi olla esimerkiksi suhdannevaihtelujen tasaajina."
Merkittävää on, ettei tässä ole enää lain sopeuttamisesta mainintaa tai muistutusta. Olisikohan niin, että EY katsoi Suomen parlamentin jo tuolloin, siis ennen avauspuhetta, hyväksyneen markkaa koskeneen O-artiklan
määräämän lainmuutoksen. Joka tapauksessa niin hallituksen iltakoulussa kuin EU-ministeriryhmässä ohitettiin eduskunta ja perustuslain säätämisjärjestys.
Maaliskuussa 2001 tapahtuneesta Sveitsin kansanäänestyksen tuloksesta seurasi, ettei Sveitsi päässyt avausneuvotteluihin!
Perustuslain kanssa ristiriidassa olevasta asiasta pitää siis päättää jo ennen neuvotteluja! Jo keväällä 1992 liittymissopimusta jätettäessä olisi pitänyt hakea eduskunnasta 5/6 enemmistö sille, oltaisiinko markasta valmiita luopumaan.
EMU oli Suomelle määrätietoinen tavoite, kuten muistiot kertovat - ei suinkaan epämääräinen ja kovinkaan kaukainen asia. Hinku oli niin kova,
että ryhdyttävä EMU- ja perustuslaki-kikkailuun!
Tähän huijaukseen pitää EMU-sotkussa puuttua, sillä tämä todistaa, että kaikki oli tietoisesti junailtua.
SALAINEN MUISTIO 1075
Salainen muistio 1075/93 liittyy SALAISEEN PÖYTÄKIRJAAN 16/93 20.12.1993.
UaM:n lausunnossa KHO:lle HELT001-5 15.2.2000 määrättiin salaiseksi myös liitemuistio 1075.
Salainen muistio on seuraus muistiosta, joka EY ministerikokouksen pöytäkirjassa todettiin TYÖPAPERIKSI, jota täydennetään neuvottelujen
edetessä. Työpaperia käytetään soveltuvin osin informoitaessa eduskuntaa ja tiedotusvälineitä.
Ensimmäinen työpaperi on strategiapaperi (EY-ministeriryhmän kokouksessa11.1.1993 esitetty).
Toinen työpaperi on siis tämä:
"ULKOASIAINMINISTERIÖ 18.1.1993
Luottamuksellinen
JÄSENYYSNEUVOTTELUJEN AIHEET JA TAVOITTEET; tilanne 18.1.1993
23. Talous- ja rahapolitiikka"
Kolmas työpaperi on puolestaan tämä:
"ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO LUOTTAMUKSELLINEN
Veli Sundbäck
8.2.1993 EI JULKISUUTEEN
"NEUVOTTELUTAVOITTEET JA SUOMEN YKSITYISKOHTAISET TAVOITTEET"
"23. Talous- ja rahapolitiikka"
Viimeinen työpaperi EMU:n osalta - Salaisen työpaperi - MUISTIO 1075:
"ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO N:O 1075 LUOTTAMUKSELLINEN
Veli Sundbäck 19.12.1993
LUONNOS KÄSITELTÄVÄKSI EU- MINISTERIRYHMÄN KOKOUKSESSA 20.12"
Kohta 6:
"6. TALOUS- JA RAHALIITTO
Sijaiskokouksessa ja sitä edeltävissä valmisteluissa todettu ongelmattomaksi. EU:n ehdottama valuuttakurssimekanismia koskeva yhteinen julistus Suomen (samoin kuin muiden hakijamaiden) hyväksyttävissä.
EHDOTUS:
SUOMI ILMOITAA LUVUN (23) OLEVAN SULJETTAVISSA"
"Suomi on vahvistanut hyväksyvänsä talous- ja rahaliittoa koskevat Maastrichtin sopimuksen määräykset. Suomi on todennut valmiutensa tämän
luvun sulkemiseen."
Kommentti:
Milloin valmius ongelmattomuuteen oli todettu, koska eduskunta ei ollut saanut esitystä markan poistamiseksi hallitusmuodosta?
Salaiseksi määrätyn kokouspöytäkirjan 6 §:n muistutusvirke tehtiin palvelemaan harhautustarkoitusta. Esitystä ei eduskunnalle koskaan annettu!
Seuraavat, aikaisemmin julkisuuteen päässeet, pöytäkirjat kertovat, ettei salaaminen ollut maantapa, vaikkakin vielä keväällä 1999 seuraavatkin asiakirjat oli Ulkoministeriössä päätetty pitää salaisina:
EY-Ministeriryhmän kokous 1/93 11.1.1993.
Sisältö pääpiirteittäin:
1. Avauslausunnon luonnokseen (11.1.1993) on ryhmän jäsenillä mahdollisuus tehdä huomioita. Luonnos pyritään saamaan valmiiksi seuraavaan kokoukseen 21.1.1993 ja käsitellään sen jälkeen iltakoulussa tai koko hallituksen neuvottelussa.
2. Vaihtoehdot tavoista informoida eduskuntaa tavoitteista ja neuvottelujen kulusta:
-EUAV:lle suullinen info avauslausunnosta ja neuvottelutavoitteista neuvottelujen avausta edeltävällä viikolla.
-avauslausunto kansanedustajille avausaamuna (1.2.1993).
-kansanedustajille kuulemistilaisuus helmikuussa tavoitteista.
-eduskuntaryhmille ja valiokunnille kuuleminen
3. Integraatiotiedotus ryhmälle jaetun muistion pohjalta.
JULKISUUTEEN SOVELTUVIN OSIN
EY-Ministeriryhmän kokous 2/93 21.1.1993:
Sitaatti kohdasta 4:
"Todettiin, että neuvottelutavoitteita esittelevät muistiot ovat jaostojen työpapereita, joihin tehdään muutoksia ministeriryhmässä käytyjen keskustelujen pohjalta.
Muistioita käytetään soveltuvin osin hyväksi selostettaessa eduskunnalle ja julkisuudessa Suomen tavoitteita sekä käsiteltäessä asioita neuvotteluissa.
Muistio valmistetaan jokaisesta neuvotteluaiheesta. Prosessin edetessä valmistelujaostot muokkaavat muistioita yksityiskohtaisemmiksi."
Sitaatti kohdasta 5:
"Virkamiestason EY-neuvotteluryhmässä laadittua luonnosta neuvottelujen avajaislausunnoksi ei käsitelty, vaan todettiin, että lausunnon pitäjä luonnostelee tekstin."
Ministeriryhmän kokous 3/93 26.1.1993
"1. Todettiin, että ministeri Salolainen, joka pitää Suomen avajaislausunnon 1.2., vastaa tekstin viimeistelystä. Sovittiin, että lausuntoon otetaan kohtia ulkoasiainministerin ulkopolitiikkaa koskeneesta Kööpenhaminan puheesta sekä kohdat ympäristön suojelusta ja työllisyydestä.
EMUa käsittelevää osuutta muokataan.
Luonnos käsitellään hallituksen iltakoulussa.
2. Sovittiin, miten eduskuntaa informoidaan avajaislausunnosta.
Neuvottelutavoitteita koskevasta informoinnista päätettiin, että eduskunnalle lähetetään kirje, jossa valiokunnille tarjotaan mahdollisuus
kuulla ministereitä."
Ministeriryhmän kokous 4/93 10.2.1993:
"3. Todettiin, että näkemykset, joita eduskunnan valiokunnat tulevat esittämään neuvottelutavoitteita koskevissa ministerien kuulemisissa, otetaan huomioon tavoitteita edelleen työstettäessä., että Suomen
neuvottelutavoitteista laadittu tiivistelmä (8.2.1993) on luonteeltaan työpaperi, jota voidaan käyttää mm. selostettaessa kotimaassa tavoitteita."
Suoria siteerauksia em. tiivistelmästä (Veli Sundbäckin laatima muistio 8.2.1993, Ei julkisuuteen):
"Pyrimme sellaisiin liittymisehtoihin, jotka turvaavat meille tasavertaisen aseman yhteisön jäsenenä. Tulee turvata, että yhteisön
asettamat päämäärät voivat toteutua myös Suomessa, joka eräissä suhteissa on erilainen maa kuin mikään yhteisön nykyisistä jäsenmaista. Tämä
edellyttää, että yhteisön sääntöjä sovellettaessa ja kehitettäessä otetaan huomioon erityisolosuhteemme, mikä merkitsee nykyisten määräysten mukauttamista ja täydentämistä.
On vaadittu, että Suomen tuli pyrkiä saamaan itselleen "Tanskan ratkaisu".
Suomi tähtää kuitenkin sellaisiin liittymisehtoihin, jotka on määritelty omalta kansalliselta pohjaltamme. Haemme suomalaista ratkaisua suomalaisiin erityisolosuhteisiin.
Yhteisön jäsenmaat ovat todenneet unionin muodostuvan itsenäisistä ja suvereeneista valtioista, jotka vapaaehtoisesti ovat päättäneet yhdessä käyttää toimivaltaansa eräillä toimialueilla.
Suomi itsenäisenä ja täysivaltaisena valtiona voi parhaiten ajaa kansallista etuaan yhteisön jäsenenä."
Yllämainittuja siis käytettiin soveltuvin osin informoitaessa eduskuntaa ja tiedotusvälineitä!
LISÄÄ PÖYTÄKIRJOJA: - EMU:STA EI EDES NEUVOTELTU!
Euroopan yhdentymisen kronologia, sivu 27 kertoo:
"9.11. 4. ministeritason kokous Brysselissä
Neuvottelut käydään vastedes unionisopimuksen(voimaan 1.11.1994) O-artiklan pohjalta, jolloin neuvotteluissa tulevat uusina kohtina talous- ja rahapolitiikka, ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä sisä- ja oikeusasiat."
Tämä teksti innoitti pyytämään lisää pöytäkirjoja, nyt siis salaisen kokouksen edeltä. Tarkoituksena oli tarkastella, miten neuvoteltiin asioista, jotka edellyttivät jäsenmaaksi haluavan maan parlamentissa käsittelyä perustuslainsäätämisjärjestyksen edellyttämällä tavalla. Juonen kuviona, kun näitä pöytäkirjoja jo maaliskuussa 2001 pyydettiin, oli se, että pyydetään pöytäkirjat ensin ja sitten pyydetään samoja pöytäkirjoja tarkemmin eritellen, jolloin ne julistettaisiin salaisiksi.
Tämän jälkeen ne esiteltäisiin tiedotusvälineille. Tuomioja ehti kuitenkin
sitä ennen kävelemään KHO:n päätöksen yli.
Nämä ulkoministeriön EY/EU-ministeriryhmän pöytäkirjat 11-15/1993 ovat merkittäviä. Ensinnäkin ne osoittavat, että ministeriryhmän kokousasioissa olivat vain ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä sisä- ja oikeusasiat. Talous- ja rahapolitiikka (EMU) ei ollut neuvottelujen aiheena.
Vain pöytäkirjat 13 ja 15/1993 kertovat O-artiklan mukaisista kohdista seuraavasti:
"ULKOASIAINMINISTERIÖ PÖYTÄKIRJA 13/93
KH/tt 1.11.1993
LUOTTAMUKSELLINEN
EY-MINISTERIRYHMÄN KOKOUS 1.11.1993
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tullessa työohjelmaan Suomi esittää kantansa aiheeseen - todeten mm. sen ongelmattomuuden neuvotteluissa -
jonka jälkeen pyritään siihen, että ao. neuvotteluluku yhdessä todettaisiin
hoidetuksi. Ministerikokouksessa 9.11. esitettäväksi tarkoitettu lausunto, jossa toistetaan jo esitetyt kannat ja säilytetään Suomen liikkumatila, jaetaan ministeriryhmän jäsenten tutkittavaksi.
Sisä- ja oikeusasioiden tullessa työohjelmaan Suomi esittää alustavan arvion aiheen ongelmattomuudesta ja toteaa ottavansa sektoriin lopullisesti kantaa perehdyttyään tarkemmin ko. säännöstöön."
Toinen näistä kertova pöytäkirja on varustettu erikoisella leimalla: "KIRJAAMATTA ARKISTOON":
"ULKOASIAINMINISTERIÖ PÖYTÄKIRJA 15/93 KH/tt 7.12.1993
LUOTTAMUKSELLINEN
KIRJAAMATTA ARKISTOON
EU-MINISTERIRYHMÄN KOKOUS 3.12.1993
3. Keskusteltiin ajankohtaisesta tilanteesta jäsenyysneuvotteluissa, erityisesti maatalouden, alue- ja rakennepolitiikan, ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä sisä- ja oikeusasioiden osalta."
EMU:sta ei siis ole ollenkaan mainintaa missään pöytäkirjassa. Ne eivät tulleet työohjelmaan, koska ministeri Salosen antama lupaus avauspuheenvuorossa 1.2. 1993 riitti Suomen neuvotteluiksi ja poliittiseksi päätökseksi markasta luopumiseksi. Tämä lupaus oli
liittymissopimusneuvottelujen aloittamisen ehto. Salaisessa pöytäkirjassa 16/1993 20.12.1993 neuvottelut asiasta, josta ei ollenkaan neuvoteltu ilmoitettiin päätettäväksi. Ilmoitus EMU- neuvottelujen päättämisestä oli siis merkityksetön. Näin kuitenkin tehtiin vain siinä tarkoituksessa, että voitiin lukea EMU-varaumaan viittaava teksti, jolla harhautus tehtäisiin!
Jälkeenpäin kävi ilmi virkamieskokouksista touko-kesäkuulta 1993, ettei Suomi edes keskustele neuvotteluissa EMU:sta!!
Siinä siis Suomen EMU-neuvottelut!!!!
--
PERUSTUSLAKI 2000:n taustaa
Lähde 1: Suomen uuden perustuslain luonnos MTV:n nettiuutiset 10.2.1997.
Lähde 2: Helsingin Sanomat 28.6.1997 sivu A8:
”Suomen rahasta kaksi ehdotusta
Perustuslakikomitea on tehnyt kaksi vaihtoehtoista esitystä pykälästä, jossa nykyään sanotaan, että Suomen rahayksikkö on markka. Toisen esityksen mukaan raha on edelleen markka, toisen mukaan ”Suomessa käytössä olevasta rahayksiköstä päätetään lailla”.
Komitea on näin välttynyt ottamasta kantaa Suomen jäsenyyteen Euroopan rahaliitossa.”
Uutta perustuslakia laadittaessa on perustuslakivaliokunnassa ollut mukana
sinivalkoista väriä. Uudessa perustuslaissa ei ole valuuttapykälää.
Kumpikaan komitean vaihtoehto ei toteutunut. Lakiluonnoksessa helmikuussa 1997 ollut valuuttapykälä 91, "Suomessa käytössä olevasta rahayksiköstä päätetään lailla", hautautui, kun nykyinen 88 § ängettiin entisen 88 §:n tilalle ja tekstejä vieritettiin siten, että 90 §:n teksti siirrettiin luonnoksen 91 §:n tekstiksi. 92 § on edelleen sama kuin luonnoksessakin.
Tästä seurasi, ettei eduskunta uutta perustuslakia hyväksyessään säätänyt
lakia, jolla Suomen rahayksiköksi säädettäisiin joku muu kuin Markka!
Lakia markan hävittämiseksi ei todellakaan ole olemassa.
Jokaisen Suomen kansalaisen velvollisuus on vaatia uudelta eduskunnalta asian selvittämistä.
Kansanedustaja, joka ei puutu asiaan, syyllistyy valtiopetoksen jatkamiseen!
Eduskunnan olisi pitänyt päättää ja missä asiassa?
>Jäsenyysneuvottelujen aloittamisen ehto oli se, että jäsenmaaksi
> haluava maa hyväksyy yhteiseen rahaan siirtymisen.
>Missä on talletettuna eduskunnan päätös ko. asiasta vuodelta 1993?
----
>perustuslainsäätämisjärjestyksen. Tämä oli ensimmäinen hallituksen
>poliittinen päätös hallitusmuotoon merkitystä markasta luopumiseksi.
Ei muuten ollut.
-----------
>Maaliskuussa 2001 tapahtuneesta Sveitsin kansanäänestyksen
>tuloksesta seurasi, ettei Sveitsi päässyt avausneuvotteluihin!
>Perustuslain kanssa ristiriidassa olevasta asiasta pitää siis päättää jo
>ennen neuvotteluja! Jo keväällä 1992 liittymissopimusta jätettäessä olisi
>pitänyt hakea eduskunnasta 5/6 enemmistö sille, oltaisiinko markasta
>valmiita luopumaan.
Minä olen aina kuvitellut, että Sveitsissä on Sveitsin lait ja Suomessa Suomen
lait. Hyvä kun korjasit.
__________
>Milloin valmius ongelmattomuuteen oli todettu, koska eduskunta ei ollut
>saanut esitystä markan poistamiseksi hallitusmuodosta?
Miksi sellainen esitys olisi tässä kohdin pitänyt tehdä?
------------
>Lakia markan hävittämiseksi ei todellakaan ole olemassa.
Perustuslaki 131&. Aloita vaikka siitä.
joten sotkut pitää tutkia.
EMU 3:n hyväksyminen oli jo EY-neuvottelujen aloittamisen ehto 1.3.1993.
Jos neuvottelujen avausmenettely olisi ollut oikein, olisi pitänyt tehdä selväksi eduskunnan kanta itsenäisen valtiontalouden hoidon luovuttamisesta ylikansalliselle elimelle.
Miten Suomen eduskunta tuon ennakkoehdon hyväksyi?
Tuo ennakkoehtohan oli Hallitusmuodon 72 §:n vastainen.
Tuon ennakkoehdon "hyväksyminen" oli hallitusen iltakoulussa vko 4 27.1. 1993. Avauspuhe kirjoitettiin tiedoksi pöytäkirjaan. Oikeuskansleri Aalto oli mukana.
Milloin eduskunta sai lukea Maastrichtin sopimuksen?
Moniko kansanedustaja sen luki?
Ei ainakaan pääministeri Aho, eikä puhemies Uosukainen. Lukikohan edes presidentti Koivisto.
Sveitsin perustuslaista en tarkemmin tiedä.
Mutta siellä marssijärjestys oli oikea. Ja ennenkaikkea rehellinen.
Samoin kuin sekin, että norjalaiset saivat jo huhtikuussa 1994 lukea omalla kielellään liittymissopimuksen.
Milloin suomalaiset saivat lukea sen omalla kielellään. Kansanäänestys oli 16.10.1994.
Saivatko suomalaiset (kansalaiset) lukea sopimuksen omalla kielellään ennen kansanäänestystä.
Entä saivatko kansalaiset tietoa neuvoteltaessa todetusta EMU-varaumasta, jonka mukaan eduskunta saisi päättää markasta luopumisesta "aikanaan"?
Lopuksi kysymys kommenttiisi.
Mikä Sinun mielestäsi oli ensimmäinen hallituksen poliittinen päätös hallitusmuotoon merkitystä markasta luopumiseksi?
ehdottaa, Eduskunta päättää. Hallituksella on täysi valta neuvotella minkä
tahansa lain kanssa ristiriidassa olevista asioista.
>Mikä Sinun mielestäsi oli ensimmäinen hallituksen poliittinen päätös
>hallitusmuotoon merkitystä markasta luopumiseksi?
Sinun kannattaisi pohtia miten valtioiden väliset sopimukset syntyvät. Mikä
merkitys milläkin tapahtumalla on.
valmistella perustuslainvastaisia asioita.
Ministerit ovat vannoneet virkavalan.
Kun perustuslakia muutetaan, pitää muutokset tehdä perustuslainsäätämisjärjestyksessä, joka on vaikeutettu järjestys. Kiireellisessä tapauksessa perustuslakia muutetaan 5/6 kiireellisyysenemmistöllä.
Näin olisi pitänyt tapahtua myös EU-liittymislain hyväksymisen yhteydessä.
Esko Ahon hallitus oli antanut 17.1.1991 esityksen enemmistöparlamentarismiin siirtymiseksi. Tuossa laissa 2/3 määräenemmistöpäätökset heitettiin romukoppaan. Yksikään kansanedustajista ei huomannut, mitä muuta muutosta lakiin tuli. Ainostaan pari edustajaa oli haistavinaan, että lakiin on joku kettu haudattuna.
Jo sinipunahallitus esitti samaa valtiopäiväjärjestyksen muutosta. Keskusta kuitenkin kaasi esityksen. Kun Aho astui remmiin, hän esitti samaa muutosta. Nyt se meni läpi, koska valtiontalous oli kuralla. Demarit (Liikanen ja Louekoski) olivat johtaneet sen kuralle Holkerin hallituksen aikana.
Kun kesällä 1994 alettiin kiistellä, miten liittymislaki kuuluu hyväksyä, oli suuri osa kansanedustajista tehdyssä kirjallisessa kysymyksessä sitä mieltä, että ainoa oikea menettely on 5/6 enemmistö.
Tällöin oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki vastasi, että 2/3 enemmistö on valtiosopimuksia vartn tehty menettely.
Mutta tässä lainvalmistelijat narahtivat.
Kyseinen valtiosopimus ei päde Euroopan unionin kanssa tehtyyn sopimukseen, koska unioni ei ole valtio, eikä unioni ole edes oikeustoimikelpoinen toimija.
Toiseksi hallitus huijasi eduskuntaa, että eduskunta saisi aikanaan päättää EMUsta ja salasi, että EMUn kolmas vaihe oli oleellinen osa liittymissopimusta.
Vanha Euroopan yhteisön säännöstö ei vielä vienyt yhdeltäkään jäsenmaalta itsenäisyyttä.
Vasta Joulukuussa 1991 Maastrichtin sopimuksessa tulivat esille yhteiseen
- talous- ja rahaunioniin
- yhteiseen puolustukseen
- yhteiseen oikeuspolitiikkaan (perustuslaki)
kuuluvat asiat.
Nuo kaikki kolme merkitsevät itsenäisen valtion suvereniteettiin puuttumista.
Mainittakoon, että Suomi ei pöytäkirjojen mukaan neuvotellut yhdestäkään ranskalaisin viivoin merkitystä asiasta.
Kaikkein oleellisinta, mikä pitää tutkia, on tekaistun "neuvoteltaessa" todetun EMU-varauman tutkiminen pöytäkirjasta 16/93 20.12.1993.
Tämän Ulkoministeriössä 21.1.2000 salaiseksi määrätyn pöytäkirjan 6§:n tekstiä pääministeri Esko Aho käytti eduskunnassa 13.6.1994 ja syyskuun alussa perustuslakivaliokunnassa harhautustarkoituksessa.
Ahon sanojen perusteella perustuslakivaliokunta teki lausunnon, ettei liittymissopimus vielä merkitse osallistumista EMUn 3. vaiheeseen.
Nämä sanat olivat tärkeät, koska 5/6 enemmistöä ei olisi eduskunnasta löytynyt.
Eduskunta hyväksyi liittymissopimuksen Erkki Tuomiojan esittämän ponnen mukaisesti; Eduskunta hyväksyy liittymislain edellyttäen että hallitus antaa asiasta erillisen esityksen.
Eduskunta luuli saavansa erillisen esityksen, joka kirjoitettiin myös Lipposen I hallituksen hallitusohjelmaan.
Erillistä lakia ei koskaan annettu. Oikeusministeri Niinistö löysi perustuslaista aukon, josta markka oli mennyt (ilman että eduskunta tiesi asiasta ja ilman hallituksen erillistä lakiesitystä). Paras todiste on R.Uosukaisen haastattelu Suomen Kuvalehdessä. Uosukainen ihmetteli moista aukkoteoriaa. Hän ei tiennyt syksyllä 1994 äänestävänsä markan kohtalosta.
Puhemies Uosukainen oli siis ottanut sisällöltään ristiriitaisen ja perustuslain vastaisen lakiesityksen eduskunnnan täysistunnon käsittelyyn.
Asia on kiistämätön. Asiaan liittyvät tekstit löytyvät virallisista asiakirjoista.
... markkaa ei kaipaa enää kukaan!
Vaikka kansa olisi äänestänyt markan kohtalosta, tulos olisi ollut sama. EU ja Euro ovat Suomen edun mukaisia.
Kirjoituksessasi mainitsemia asioita oli valmistelemassa ja päättämässä niin monia lainsäädännön asiantuntijoita valtioneuvostossa, että uskon asioiden tulleen lakien ja pykälien mukaan hoidettua.
Mikäli joku kuvittelee muuta, ja asia painaa häntä ihan oikeasti, kannattaa ottaa yhteys viranomaisiin ja tehdä selvityspyyntö.
Hyi sinua. Eikä sinulle ole kotona opetettu, että ei saa puolustella rikollisia menettelytapoja. Ei kai sitä voi jostain murhatusta henkilöstäkään sanoa, että ei sitä enää kukaan kaipaa ja sillä perusteella vaittää murhaa mitättömäksi.
Häpeä!
Sinun mielestäsi, European, voidaan laki vasta jälkikäteen muuttaa palvelemaan tarkoituksenmukaisuutta, vieläpä niin, että kierretään perustuslain säätämismenettelyä.
Voidaanko minut siis minut tappaa laillisesti? Europeanin oikeustajun mukaan kyllä.
Tapetaan ensin ja otetaan jälkikäteen maan johtavat oikeusoppineet tutkimaan asiaa.
Aikansa pohdittuaan he totevat, ettei Satakunnan miehen tappamisesta saa samaa rangaistusta kuin ihmisen tappamisesta.
Eihän minuakaan jää ainakaan European kaipaamaan.
Hyvä European!
Kysymyksessä ei ole pelkästään fyysisestä maksuvälineestä, markasta luopuminen, vaan Suomen itsenäisen valtiontalouden päätäntävallan ja valtiontalouden hoidotta tarvittavien instrumenttien luovuttaminen ylikansallisen EU-jäsenmaista riippumattoman EKP:n hallintaan ja hoitoon.
Vieläpä ilman eduskunnalle annettua lakia!
Asiasta on tehty oikeuskanslerille kanteluja. Oikeuskansleri on vastannut, että EMU-päätöksenteon muodonvalinta on poliittinen tarkoituksenmukaisuuskysymys, johon oikeuskansleri ei voi toimivaltansa rajoissa puuttua.
Oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa hallituksen toimia. Oikeuskanslerin mukaan hallitus toimi oikein, kun hallitusmuotoon kirjoitettu markka hävisi ilman lakia.
--
Markan kaipaamisesta.
Koska valtiontalouden instrumentit ovat menneet, tulee työreformi.
Sailaksen paperiin on kirjoitettu Suomen työreformi. Se ei ollut Esko Ahon keksintö, vaikka se mediassa Ahoon henkilöityi.
Kyseessä on Euroopan demarieliitin projekti. Eivät Neuvostoliiton kommunistitkaan pitäneet väliä, miten muilla meni, kunhan itsellä pyyhki hyvin.
Hyvät lukijat ja kirjoittajat, mm. Suomi ja Einari, oletteko lukeneet keskustelusta "Itsenäisyys, joka meillä oli" lainaukset Antti Kuosmasen tuhotusta kirjasta?
Haluan kommentteja.
Lisää on tulossa.
Lukemisiin.
En tietenkään puolustele rikollisia menettelytapoja. Puolustelen Euroa!
Eläköön!
"Voidaanko minut siis minut tappaa laillisesti? Europeanin oikeustajun mukaan kyllä.
Tapetaan ensin ja otetaan jälkikäteen maan johtavat oikeusoppineet tutkimaan asiaa.
Aikansa pohdittuaan he totevat, ettei Satakunnan miehen tappamisesta saa samaa rangaistusta kuin ihmisen tappamisesta.
Eihän minuakaan jää ainakaan European kaipaamaan."
=> Jos Satakunnan Mies tapettaisiin ja asian laillisuutta epäiltäisiin niin mitä pitäisi tehdä? Parkua asiasta anonyymeillä netin keskustelupalstoilla vai tehdä rikosilmoitus?
Jotkut epäilevät täällä Euron ja Unioniin liittymisen laillisuutta, mutta tekevät sitä vain täällä ja anonyymisti. Jos te TODELLA näihin väittämiinne uskotte, TEHKÄÄ asian eteen jotakin. Itseänikin kiinnostaisi valtakunnallinen oikeusviranomaisten asiaa koskeva tutkimus. Tosin, asiaahan on jo tutkittu oikeuskanslerin toimesta kuten totesit joten...?
"Kysymyksessä ei ole pelkästään fyysisestä maksuvälineestä, markasta luopuminen, vaan Suomen itsenäisen valtiontalouden päätäntävallan ja valtiontalouden hoidotta tarvittavien instrumenttien luovuttaminen ylikansallisen EU-jäsenmaista riippumattoman EKP:n hallintaan ja hoitoon. "
=> Unioniin liityttiin kansanäänestyksellä, tietäen oikein hyvin että entisenlainen itsenäisyys menee liittymisen myötä. EKP ja Euro ovat tuoneet Suomen talouteen kipeästi kaivattua vakautta.
"Koska valtiontalouden instrumentit ovat menneet, tulee työreformi.
Sailaksen paperiin on kirjoitettu Suomen työreformi. Se ei ollut Esko Ahon keksintö, vaikka se mediassa Ahoon henkilöityi.
Kyseessä on Euroopan demarieliitin projekti. Eivät Neuvostoliiton kommunistitkaan pitäneet väliä, miten muilla meni, kunhan itsellä pyyhki hyvin. "
=> Mihin hyvin hoidettu talous tarvitsee valtiontalouden instrumentteja? Työreformi todella on hyvä keksintö, jonka aikoinaan SDP SAK:n tuella tyrmäsi.
nyt päättää mitä mieltä olet.
>Hallitus ei saa valmistella perustuslain vastaisia asioit
>Kun perustuslakia muutetaan, pitää muutokset tehdä
Hallitus ei siis saa valmistella asioita jotka edellyttävät lain muutosta.
Kuitenkin kerrot miten muutos pitää tehdä eli niin siis voi sittenkin tehdä.
Jos viakaiset perustuslain 131 pykälän ensimmäistä lausetta huomaat, että
ennenkin on tehty maanpetoksia.
>Kyseinen valtiosopimus ei päde Euroopan unionin kanssa tehtyyn
>sopimukseen, koska unioni ei ole valtio, eikä unioni ole edes
>oikeustoimikelpoinen toimija.
Mitähän sopimusta mahdat tarkoittaa?
>Toiseksi hallitus huijasi eduskuntaa, että eduskunta saisi aikanaan
>päättää EMUsta ja salasi, että EMUn kolmas vaihe oli oleellinen osa
>liittymissopimusta.
Ei muuten huijannut..
Eläköön laittomuus?!
Mitä puolustettavaa on eurossa, koska euroalueeseen kuuluu erilaisia maita, joiden kansantaloudet, kansalaisten palkat, hyvinvointipalvelut ja verotuksen tarpeet ovat aivan erilaisia?
Mitä puolustettavaa eurossa on, kun millään jäsenmaalla ei ole valtaa jäsenmaista täysin riippumattomassa EKP:ssä?
Mitä puolustettavaa on euron laittomuudessa?
Euro on Suomessa laiton valuutta, koska eduskunta ei ole saanut hyväksyttäväkseen erillistä lakia, jolla markka olisi poistettu Hallitusmuodosta.
Mitä puolustettavaa on euron laittomasti käyttöön huijanneissa Ahon ja Lipposen hallituksissa?
Siis;
- miksi euroa puolustellessasi puolustelet samalla maanpetokselliseen toimintaan ryhtyneitä?
Eläköön totuus!
Ydinasia liittymislaissa HE 135 oli se, että se ei sisältänyt Esko Ahon EMU-varaumahuijauksen johdosta (ks. perustuslakivaliokunnan lausunto) EMUn III vaihetta.
Koska EMU 3 ei sisältynyt liittymislakiin eduskunta edellytti saavansa aikanaan erillisen lakiesityksen markasta luopumiseksi.
Tämä kirjoitettiin peräti Lipposen I hallituksen ohjelmaan.
Mutta Lipponen äänestytti "historiallisessa EMU-äänestyksessä" eduskuntaa huhtikuussa 1998 hallituksen luottamuslauseäänestyksestä eikä hallitusmuodon muutosesityksestä.
Hallitusmuotoa ei voida muuttaa hallituksen luottamuslauseäänestyksin vaan vaikeutetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä, joka niin vuonna 1994 kuin vuonna 1998 olisi vaatinut 5/6 kiireellisyysenemmistön.
Hallitus valmisteli siis äänestyksen tiedonannosta, ei lakiesityksestä.
Oikeuskanslerin mukaan hallitus ei toiminut perustuslainvastaisesti.
--
Tarkoitan sopimuksia Euroopan unionin kanssa.
Liittymissopimus tehtiin Euroopan unionin kanssa, ja unionin syventämissopimukset on tehty unionin kanssa.
Euroopan unioni ei ole vielä oikeustoimikelpoinen kansainvälinen toimija eikä valtio, joten sana valtiosopimus ei pätenyt supistettuun perustuslainsäätämisjärjestykseen 2/3 ememmistöllä hyväksyä EU-liittymislakia.
Vasta Euroopan unionin perustuslakiluonnoksessa on pykälä, jossa unioni on oikeushenkilö.
--
Kommentti poimintaasi
>Toiseksi hallitus huijasi eduskuntaa, että eduskunta saisi aikanaan >päättää EMUsta ja salasi, että EMUn kolmas vaihe oli oleellinen osa
>liittymissopimusta.
Luepa perustuslakivaliokunnan lausunto 7.10. 1994 ja HE 135 niin näet, millä ehdoin eduskunta liittymislain hyväksyi.
Lue myös eduskunnan pöytäkirjasta 13.6.1994, mitä pääministeri Esko Aho kertoikaan talous- ja rahaliitosta eduskunnalle. Eduskunta sai tuolloin kuvan, että Suomi olisi saanut varauman päättää EMUsta aikanaan. Lisäksi Aho oli asiantuntijana kertomassa samasta asiasta perustuslakivaliokunnalle syyskuun alkupuolella 1994. Lue perustuslakivaliokunnan lausunto, joka Ahon EMU-varaumahuijauksesta seurasi. Tämä on se huijaus, jota et voi kiistää.
Tieto lisää tuskaasi.
Kommentti tekstiisi:
>Jos viakaiset perustuslain 131 pykälän ensimmäistä lausetta >huomaat, että ennenkin on tehty maanpetoksia.
Suomen valtiollista suvereniteettiä ei ole itsenäisyyden aikana ennen vuotta 1994 luovutettu maan rajojen ulkopuolelle.
>Ydinasia liittymislaissa HE 135 oli se, että se ei sisältänyt Esko Ahon
> EMU-varaumahuijauksen johdosta (ks. perustuslakivaliokunnan lausunto)
> EMUn III vaihetta.
Kyllä se siellä on tulevaisuuden asiana, osana perustamissopimusta jonka
Suomi hyväksyi.
>Mutta Lipponen äänestytti "historiallisessa EMU-äänestyksessä"
>eduskuntaa huhtikuussa 1998 hallituksen luottamuslauseäänestyksestä
>eikä hallitusmuodon muutosesityksestä.
Totta hiivatissa koska kyseessä oli luottamuslauseäänestys eikä lain
muutosesitys. VJ 36 § ja PeVL 18/1997 olisivat varmaan katsomisen
arvoisia. Eikä KK1413/2001 ihan arvoton ole.
>Hallitusmuotoa ei voida muuttaa hallituksen luottamuslauseäänestyksin
>vaan vaikeutetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä, joka niin
>vuonna 1994 kuin vuonna 1998 olisi vaatinut 5/6
>kiireellisyysenemmistön.
Siitä vaan penkomaan Eduskunnan äänestystulosta esille. Taisi vaadittava
enemmistö tulla.
>Liittymissopimus tehtiin Euroopan unionin kanssa, ja unionin
>syventämissopimukset on tehty unionin kanssa.
Sinullahan on kopio sopimuksesta. Lue sieltä kuka sopi ja mitä.
>Luepa perustuslakivaliokunnan lausunto 7.10. 1994 ja HE 135 niin näet,
> millä ehdoin eduskunta liittymislain hyväksyi.
Jos tuon haluaa tietää pitää lukea varsinainen päätös.
>Suomen valtiollista suvereniteettiä ei ole itsenäisyyden aikana ennen
>vuotta 1994 luovutettu maan rajojen ulkopuolelle.
Tämä on jo melkein liian paksua jopa satakuntalaiseksi.
Euron laittomuudessa ei ole mitään puolustettavaa, itse valuutassa on. Vakaus, ennustettavuus, matala inflaatio ja matala korkotaso - näin esimerkkeinä.
" miksi euroa puolustellessasi puolustelet samalla maanpetokselliseen toimintaan ryhtyneitä?"
=> Niin kauan kuin ketään ei ole tuomittu maanpetoksesta, on syytä pitää suut kiinni. Sinä päivänä kun tuomiot julistetaan, palataan tähän asiaan.
Lyhyt vastaus alkuperäiseen kysymykseen on, että se on mahdollista, koska Suomen omat johtajat ovat maamme perustuslakia rikkoen vieneet Suomen EU:n määräysvallan alle.
Väite, että "kansa päätti asiasta" ei pidä paikkaansa. Eduskunta teki laittoman päätöksen.
Neuvoa-antanut kansanäänestys päättyi 57-43 kyllä-äänten voittoon, mutta ei se tehnyt lailliseksi
perustuslain sivuuttamista. Sitä paitsi kansalaisia huijattiin törkeästi. Pääministeri (Aho), presidentti ja kumppanit väittivät, että Suomen itsenäisyys vahvistuu EU:ssa. Jossakin vaiheessa taitaa tulla aika, jolloin suomalaiset joutuvat valitsemaan alamaisuuden ja itsenäisyyden välillä.
Kansa antoi neuvon miten eduskunnan pitää päättää asiasta. Ja se neuvo oli KYLLÄ, selvällä enemmistöllä.
Ahon hallitusta en kommentoi sen kummemmin, toteanpahan vain että he olivat täsmälleen oikeassa Suomen itsenäisyysasiassa. Minun elinaikanani Suomi ei ole koskaan ollut niin itsenäinen kuin nyt Euroopan Unionissa. Ennen EU:ta olimme Neuvostoliiton/Venäjän alamaisia.