Tuolla alempana joku kiinnitti huomiota ehdokas Jussi Halla-ahon asenteisiin "roskaväkeä" ja "ihmissaastaa" kohtaan. Pidetiimpä suorastaan ennenkuulumattomana, että Halla-aho rohkenee moisia ilmaisuja käyttää. Itse näen pelkästään positiivisena sen, että joku uskaltaa kutsua rahvasta sen oikeilla nimillä.
Tunnen Halla-ahon mielipiteet. Ne ovat oikeita ja järkeviä, joskin Halla-ahon ajattelua rasittavat tavanomaiset nykyaikaiset rajoitukset. Sydämessään hän on tiedemies, tutkija ja aristokraatti, lauman yläpuolella älyssä ja henkevyydessä. Mutta nykyoloissa on pakko vannoa demokratian nimeen ja kosiskella joukkoja. Halla-aho perustelee kantojaan sillä että kansan enemmistö on hänen kanssaan samaa mieltä kyseisistä asioista. Minä sen sijaan kyllä vastustaisin vieraiden ainesten hallitsematonta maahanmuuttoa ja sitä puoltavaa ihmiskuonaa viimeiseen saakka, vaikka olisin ainoa mies Suomessa joka niin ajattelee! Kuvitteleeko Halla-aho, joka sentään on älykäs ihminen, että KANSA TIETÄÄ PAREMMIN?
Massojen suosio on juovuttava huume. Halla-aho lankesi kiusaukseen. Tutkijankammion hiljaisuuden hän päätti vaihtaa vaaliareenoiden humuun ja hysteriaan. Tiedemiehen työhön ja olemiseen liittyy yksinäisyys, epäily ja skepsis, jatkuva henkinen kilvoittelu ja pyrkimys älyn huippusuorituksiin - kansantribuuni taas voi pelkillä karkeilla iskulauseilla kirjata tililleen helppoja voittoja siellä missä rahvas on koolla; hän voi paistatella kannattajien imartelunsekaisen ihailun keinovaloloisteessa, joka lopultaa peittää näkyvistä Totuuden Valon. Näin on Halla-ahollekin tapahtunut.
Valta ei tule alhaalta, vaan ylhäältä; sen legitimiteetti ei ole peräisin kansalta, vaan Jumalalta. Liberalismi, sekularismi ja demokratia eivät voi tarjota vastapainoa islamia vastaan. Aikansa lapsena Halla-aho on kyvytön tai haluton tätä käsittämään. Hän haluaa puolustaa suomalaisuutta ja eurooppalaisuutta, mutta ei pysty määrittelemään, mitä ne ovat - ainoastaan sen, mitä ne eivät ole. Liberalismin virus elää syvässä Halla-ahonkin aivoissa. Miten maahanmuuttajat voivat integroitua kulttuuriimme, kun meillä ei enää ole mitään kulttuuria jäljellä mihin kukaan voisi intergoitua, EDES ME ITSE? Maahanmuuttajilla, tulijoilla idästä ja etelästä, on sentään omansa. Siksi he ovat meitä voimakkaampia ja tulevat voittamaan, mikäli emme itse löydä uudestaan omaa sieluamme. Sillä välin: antakaamme heille edes oikeus pitää meitä vihollisinamme.
Helsingin Sanomien NYT-liitteen artikkelissa, josta Halla-aho kannattajineen niin pyhästi tuohtui, ilmaisi halla-aholaisten parjaama Jukka Relander itse asiassa tietämättään mitä syvällisimmän totuuden lausuessaan: "Mutta liberaali kulttuuri ei ole monikulttuurinen, vaan kulttuuriton kulttuuri." Aivan. Kulttuuri voi rakentua ainoastaan Auktoriteetin ja Lain perustalle. Molempien alkuperä on transsendentti. Liberaalinen kulttuuri, joka perustuu yksilön kuvitelluille oikeuksille eikä ihmisten kollektiiviselle vastuulle Auktoriteettia kohtaan, ei voi tunnustaa Lakia ja on siksi kulttuuriton kulttuuri kuten Relander sattuvasti toteaa.
En aio äänestää Halla-ahoa, vaikka se olisikin minulle mahdollista. En aio äänestää missään vaaleissa, ennen kuin vuoden 1772 laillinen valtiosääntö on palautettu voimaan ja säätyvaltiopäivät kutsuttu koolle sen mukaisessa järjestyksessä. Odotan yhä kuninkaan paluuta ja monarkian palauttamista. Kenties myös Halla-aho, salaisimmassa sielunsa sopukassa, odottaa samaa. Jos elämän tarkoitus on tulla siksi, mikä on, Halla-aho on tuosta päämäärästä kauempana kuin koskaan.
Tunnen Halla-ahon mielipiteet. Ne ovat oikeita ja järkeviä, joskin Halla-ahon ajattelua rasittavat tavanomaiset nykyaikaiset rajoitukset. Sydämessään hän on tiedemies, tutkija ja aristokraatti, lauman yläpuolella älyssä ja henkevyydessä. Mutta nykyoloissa on pakko vannoa demokratian nimeen ja kosiskella joukkoja. Halla-aho perustelee kantojaan sillä että kansan enemmistö on hänen kanssaan samaa mieltä kyseisistä asioista. Minä sen sijaan kyllä vastustaisin vieraiden ainesten hallitsematonta maahanmuuttoa ja sitä puoltavaa ihmiskuonaa viimeiseen saakka, vaikka olisin ainoa mies Suomessa joka niin ajattelee! Kuvitteleeko Halla-aho, joka sentään on älykäs ihminen, että KANSA TIETÄÄ PAREMMIN?
Massojen suosio on juovuttava huume. Halla-aho lankesi kiusaukseen. Tutkijankammion hiljaisuuden hän päätti vaihtaa vaaliareenoiden humuun ja hysteriaan. Tiedemiehen työhön ja olemiseen liittyy yksinäisyys, epäily ja skepsis, jatkuva henkinen kilvoittelu ja pyrkimys älyn huippusuorituksiin - kansantribuuni taas voi pelkillä karkeilla iskulauseilla kirjata tililleen helppoja voittoja siellä missä rahvas on koolla; hän voi paistatella kannattajien imartelunsekaisen ihailun keinovaloloisteessa, joka lopultaa peittää näkyvistä Totuuden Valon. Näin on Halla-ahollekin tapahtunut.
Valta ei tule alhaalta, vaan ylhäältä; sen legitimiteetti ei ole peräisin kansalta, vaan Jumalalta. Liberalismi, sekularismi ja demokratia eivät voi tarjota vastapainoa islamia vastaan. Aikansa lapsena Halla-aho on kyvytön tai haluton tätä käsittämään. Hän haluaa puolustaa suomalaisuutta ja eurooppalaisuutta, mutta ei pysty määrittelemään, mitä ne ovat - ainoastaan sen, mitä ne eivät ole. Liberalismin virus elää syvässä Halla-ahonkin aivoissa. Miten maahanmuuttajat voivat integroitua kulttuuriimme, kun meillä ei enää ole mitään kulttuuria jäljellä mihin kukaan voisi intergoitua, EDES ME ITSE? Maahanmuuttajilla, tulijoilla idästä ja etelästä, on sentään omansa. Siksi he ovat meitä voimakkaampia ja tulevat voittamaan, mikäli emme itse löydä uudestaan omaa sieluamme. Sillä välin: antakaamme heille edes oikeus pitää meitä vihollisinamme.
Helsingin Sanomien NYT-liitteen artikkelissa, josta Halla-aho kannattajineen niin pyhästi tuohtui, ilmaisi halla-aholaisten parjaama Jukka Relander itse asiassa tietämättään mitä syvällisimmän totuuden lausuessaan: "Mutta liberaali kulttuuri ei ole monikulttuurinen, vaan kulttuuriton kulttuuri." Aivan. Kulttuuri voi rakentua ainoastaan Auktoriteetin ja Lain perustalle. Molempien alkuperä on transsendentti. Liberaalinen kulttuuri, joka perustuu yksilön kuvitelluille oikeuksille eikä ihmisten kollektiiviselle vastuulle Auktoriteettia kohtaan, ei voi tunnustaa Lakia ja on siksi kulttuuriton kulttuuri kuten Relander sattuvasti toteaa.
En aio äänestää Halla-ahoa, vaikka se olisikin minulle mahdollista. En aio äänestää missään vaaleissa, ennen kuin vuoden 1772 laillinen valtiosääntö on palautettu voimaan ja säätyvaltiopäivät kutsuttu koolle sen mukaisessa järjestyksessä. Odotan yhä kuninkaan paluuta ja monarkian palauttamista. Kenties myös Halla-aho, salaisimmassa sielunsa sopukassa, odottaa samaa. Jos elämän tarkoitus on tulla siksi, mikä on, Halla-aho on tuosta päämäärästä kauempana kuin koskaan.
Vastaukset 7
Vanhimmat
ja tuohtumisesta, mutta on se nyt kummaa jos Hesarin "asiantuntijana" toimi toinen kansanedustajaehdokas(Vihreät). Filosofi tai ei, nii ois Rellun kyllä pitäny ittesä jäävätä jätkien kommenttien analysoimisesta.
Jos jotain Vihreiden tai Vasemmistoliiton ehdokasta ois arvioinut joku filosofi-valtiotieteilijä(itsekkin kansanedustajaehdokkaana oleva kokkari tai sosdemläinen) ois itku ja paru ollu niin suuri että itte Halonen ois ojentanut lehdistöä ja pyytänyt asianomaisilta anteeksi jne.
Itse odotan ajattoman Bysantin uudelleennousua ja loistoa. Mitään muuta en kumartele tai salli!
Myönteinen kommenttini koski yksinomaan Relanderin varmaankin aivan vahingossa keksimää aforismia "liberaalinen kulttuuri ei ole monikulttuurinen, vaan kulttuuriton kultuuri". Noin muuten olen tästä Relanderista (ja koko NYT-artikkelista) kanssasi suunnilleen samaa mieltä.
On kuitenkin merkille pantavaa, että juuri tuo "liberaalinen kulttuuri ei ole monikulttuurinen, vaan kulttuuriton kultuuri" pani Halla-ahon mykäksi tämän kirjoittaessa kommenttejaan jutusta. Mutta nimenomaan tuohon yhteen lauseeseen olisi mielestäni Halla-ahon kuulunut keskittää analyysinsa. Mutta tässä oli ilmeisesti haaste, johon Halla-aho ei kyennyt vastaamaan - eikä kerta ollut ensimmäinen.
kerropas sinä, kun Halla ei näemmä ymmärtänyt tuota relanderlaista kulttuuri -käsitystä, mitä se tarkoittaa! Opeta meitä?
Jos ei riitä, palaan aiheeseen myöhemmin. Tolstoi ja Mozart odottavat!
siis kaikki korkeimman varaan, mutta teetkö sen katoliseen, protestanttiseen vai ortodoksiseen traditioon tukeutuen. Kaikki ne tarjoavat erilaista "transendentti" pohjaa ja sen myötä erilaista arvomaailmaa(ei kuitenkaan niin toisiaan poissulkevia kuten esim. moderni islam vs. muut)
Sitäpaitsi unohdat sen että länsimäinen sivistys/kulttuuri on nykyisessä muodossaankin aika vahavasti läntisen kristillisyyden avioton lapsi. Eli lännen sisäinen "ristiriita" ei ole niin julma ja syvä kuin usein hehkutellaan.
Vihervasureiden höpsis-universalistinen humanismi taasen asettaa ensi sijalle epämääräisen toiseuden tai dialogin islamin kanssa, joka ei ole vieläkään käynyt läpi samanlaista disputaatiota uskonnon ja yhteiskunnan suhteista kuten länsi. Toki, voimme tukea tässä heitä(islamilaista maailmaa), rohkaista tai oikeastaan kaikki tämä on must, mutta ei vihervasureiden omaksumalla tavalla.
Und, uskonto tai vielä vähemmän "uskoontuleminen" eivät sinällään vielä takaa suomalaisen kulttuurin tai identiteetin uutta hahmottumista. Tai toisella tapaa ilmaistuna, yksin Jlaan turvautuminen tai uskonto eivät voi olla minkään politiikan primus motor -tai ehkä koodeeälläläisille!
Oman aikansa aikansa "Halla-aho":
Gobineau, Comte Joseph Arthur de (1816-1882)
Ranskalainen Comte Joseph Arthur de Gobineau kehitti ensimmäisenä rotukäsitteelleen perustuvan yhtenäisen selitysmallin tarkastella maailmanhistoriaa. Rotukäsite oli hänen mielestään avain ihmiskunnan kehityksen historian ymmärtämiselle: rotu oli tärkein tekijä, joka määräsi kunkin kansan sivistyksen asteen, kulttuurin ja historian kulun. Gobineau esitti rotuteorialle perustavan näkemyksensä neliosaisessa teoksessa rotujen eriarvoisuudesta (essai sur l'inégalité des races humaines). Se ilmestyi Pariisissa vuosina 1853-1855.
Yleisessä rotuteoreettisessa ajattelussaan Gobineau sijoitti suomalaiset keltaiseen rotuun, johon kuuluivat myös tataarit ja mongolit. Keltaisessa rodussa yhdistyivät Gobineaun mukaan puhdas käytännöllinen hyötyajattelu ja taipumus keskinkertaisuuteen. Keltaisen rodun edustajat muodostivat hänen mukaansa kansanjoukon ja pikkuporvarisäädyn, jonka jokainen hallitsija haluaisi yhteiskuntansa perustaksi. Mutta hänen mukaansa keltaisen rodun edustajat eivät ole kykeneviä luomaan sivistystä ja kulttuuria. Suomalaisten luokittelu keltaiseen rotuun perustui göttingeniläisen lääketieteen professorin Johann Friedrich Blumenbachin rotuluokitteluun vuodelta 1776.
Gobineualla oli myös oma näkemyksensä skandinavialaisesta arjalaisesta yhteiskunnasta. Se oli rotuteoreettinen utopia, jossa aatelisto olisi jälleen yhteiskunnan valtahierarkian huipulla, sen alapuolella talonpoikaisto ja porvaristo sekä alimmaisena nousevan teollisuusyhteiskunnan työväestö. Gobineaun mukaan arjalainen yhteiskunta oli jakautunut seuraavasti:
1) jaarlit eli herrat, jotka olivat arjalaisia,
2) kaarlit eli talonpojat - sekarotuista valkoista väestöä, slaavit, keltit ja jotunit ja
3) orjat, tummanruskeaa ja epämuodostunutta väkeä, josta tuntee suomalaiset.
Gobineaun näkemykset suomalaisista ala-arvoisena rotuna kulkevat aina nykyaikaan asti. Ranskalainen rotututkija Francois de Fonette on esittänyt vielä vuonna 1979 Gobineaun näkemyksen seuraavasti: Jos Ranskassa nähtiin pienikokoisia ihmisiä, joilla oli suuri pää ja neliskulmaiset vakavat kasvot sekä vinot silmät, niin syynä oli Gobineuan mukaan varma suomalaisveri.
Gobineuan näkemys tulevaisuudesta oli pessimistinen: tulevaisuudessa veren/rotujen sekoittuminen johtaisi kulttuurin tuhoon.
Puhtaita rotuja ja erityisesti puhtaita arjalaisia ei maailmassa enää ollut, kaikki hänen aikansa sivistys oli sekoittumisen tulosta. Arjalaisten arvokas, luomiskykyinen 'veri', oli käytetty loppuun ja ihmiskunta tulisi kehittymään kohti tuhoaan.
http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/historia/modraku/gobineau.html
Aristokratia on kreikkaa, joka tarkoittaa parhaiden valtaa. Jotta henkilö on aristos, on oltava ansioitunut soturi, jonka kykyihin kuuluu taitava, aristokraatille ominainen sanan käyttö. Siviilipalvelusta ei nykytutkimuksen ja säilyneen lähdeaineiston mukaan aristokraattien parissa tunnettu.
Muukalaisviha ja rahvaan nimittely "saastaksi" eivät nekään ole aristokraattisia hyveitä. päin vastoin kansansivistys, paideia, ja vihollisen kunnioittaminen olivat homoseksuaalisen pedofilian ohella aristokraattisia hyveitä antiikin Kreikassa.
Arjalainen taas ei ole valkoihoisen eurooppalaisen tieteellinen nimitys, vaan itäisiin indoeurooppalaisiin kansoihin liittyvä kieliryhmän ja kulttuuriperinteen omakielinen nimitys. Toisin kuin Halla-aho ja Mäenpää, nämä kansat ovat olleet tummaihoisia ja mustatukkaisia aina Indus-sivilisaation päivistä meidän päiviimme asti, eivätkä tunnusta tapakristillistä uskoa.
Arjalaisten kansojen edustajia Suomessa ei ole muita kuin Pakistanin arjalaisalueelta tänne vuosisaojen saatossa vaeltaneet romanit sekä kulttuuritaustaltaan arjalaiset hindu- ja zarathustralaismaahanmuuttajat.
Sekä ja-johdannaisella varustettu ar-ja, että adjektiivin superlatiivimuoto ar-istos -sanat ovat, vaikkakin eri kielten sanoja, peräisin samasta kantaindoeuroopan juuresta