Bayliner-mallien eroista kysymyksiä

Kiitos, B.F., vastauksesta, joka oli varsinainen tietopaketti!

30 cm veneen leveydessä - varsinkin näissä kokoluokissa - tekee todella paljon. Ilmeisesti lähden nyt sitten katselemaan Baylinerin malleja 2655 ja 2650, mutta täytynee joka tapauksessa tapauskohtaisesti varmistaa, että kyseessä on laajarunkoversio dinetteineen. Myös Sea Ray 270 lienee edelleen tutustumisen arvoinen.

Tampereella näyttäisi olevan eräässä veneliikkeessä myynnissä vuosimallin 1991 Bayliner 2655:

http://www.venemarkkinointi.com/sivut/index.php?cat=2&pid=216

Tässä yksilössä ei kuitenkaan ole varustekaarta, jonka olen useimmissa katsomissani nähnyt. Ilmoituksessa ei myöskään mainita veneen mittoja.

Olen jonkin verran myös seurannut keskusteluja eri maissa toimivien venevalmistajien erilaisista lähestymistavoista veneiden toteutuksen suhteen, ja juuri toiminnallisuus - ajettavuus ja tukevuus pahassa kelissä, kansilla liikkuminen, rantautuminen - ovat suomalaisilla valmistajilla ilmeisesti eri lailla painotettuja kuin esimerkiksi amerikkalaisilla.

Oma harrastukseni on vielä toistaiseksi vain sisäjärvellä tapahtuvaa liikkumista; ajetaan kymmenen merimailia, lasketaan ankkuri, käydään uimassa, keitetään kahvit ja nautitaan veden läheisyydestä. Mutta jos tähän touhuun tosiaan jää koukkuun - niin kuin nyt vähän näyttää käyvän -, on jossakin vaiheessa luonnollista hakeutua rannikkolaivurikursseille, venekerhoon ja meren ääreen. Siinä vaiheessa on varmasti syytä harkita myös venevalintaa uudelleen.

Kiitos vielä kerran!

T. Pekka

Kiitos Retkiveneilijälle omakohtaisista kommenteista ja kokemuksista!

Kuten B.F. kirjoittikin, Baylinerin mallimerkinnät vaativat näköjään hieman perehtymistä - numerot ja vuosimallit eivät näin äkkinäiselle ihan heti aina aukea.

Veneilyharrastus tässä vaiheessa - sekä nykyisellä 2155 Cieralla että täksi kesäksi etsittävällä vähän isommalla veneellä - on itselläni, kuten mainitsinkin, sisäjärvellä veden läheisyydestä nauttimista, uimista, ehkä joskus yöpymistä hyvin pienellä porukalla. Silloin tällöin on mukava lähteä kavereiden tai ystäväperheen kanssa päiväksi järvelle. Viime kesänä meitä oli enimmillään kaksi tai kolme aikuista ja kaksi lasta, ja vaikka jokaista kääntymistä pitikin vähän miettiä, mukavasti mahduimme päivän retkelle.

Ajatus erillisestä dinetistä lähti siitä, että jos vaikka keittelee kahvit, voi sitten kahvitella erillisen pöydän ääressä.

Tässä välissä kävin Nettivene.com-palvelun historiasta katsomassa tuttavani viime kesänä myymää Baylineriä, ja tosiaan tämä olikin sellainen melkoisen harvinainen 2650. Vene oli ns. leveärunkoinen, melkoisen tilavan oloinen.

Nimimerkki Retkiveneilijä, jos vain maltat ja ennätät, olisi kiva kuulla kokemuksistasi lisää - yöpymisen, majoittumisen, kokkaamisen ym. suhteen!

Kiitos!

T. Pekka

Pekka Harju kirjoitti:

Kiitos Retkiveneilijälle omakohtaisista kommenteista ja kokemuksista!

Kuten B.F. kirjoittikin, Baylinerin mallimerkinnät vaativat näköjään hieman perehtymistä - numerot ja vuosimallit eivät näin äkkinäiselle ihan heti aina aukea.

Veneilyharrastus tässä vaiheessa - sekä nykyisellä 2155 Cieralla että täksi kesäksi etsittävällä vähän isommalla veneellä - on itselläni, kuten mainitsinkin, sisäjärvellä veden läheisyydestä nauttimista, uimista, ehkä joskus yöpymistä hyvin pienellä porukalla. Silloin tällöin on mukava lähteä kavereiden tai ystäväperheen kanssa päiväksi järvelle. Viime kesänä meitä oli enimmillään kaksi tai kolme aikuista ja kaksi lasta, ja vaikka jokaista kääntymistä pitikin vähän miettiä, mukavasti mahduimme päivän retkelle.

Ajatus erillisestä dinetistä lähti siitä, että jos vaikka keittelee kahvit, voi sitten kahvitella erillisen pöydän ääressä.

Tässä välissä kävin Nettivene.com-palvelun historiasta katsomassa tuttavani viime kesänä myymää Baylineriä, ja tosiaan tämä olikin sellainen melkoisen harvinainen 2650. Vene oli ns. leveärunkoinen, melkoisen tilavan oloinen.

Nimimerkki Retkiveneilijä, jos vain maltat ja ennätät, olisi kiva kuulla kokemuksistasi lisää - yöpymisen, majoittumisen, kokkaamisen ym. suhteen!

Kiitos!

T. Pekka

Lue lisää

Meillä oli aiemmin 6,5 metrinen finnsportti, Baylinerin ero yöpymisessä on aika merkittävä kun venettä ei tarvitse ajaa saareen vaan yöpymisen pystyy hoitamaan saaren suojissa. Kaikki eläminen on mahdollista hoitaa veneessä eikä maihin ole tarvetta. Siinä säästää tavaroiden kantamista aika lailla.

Kuten mainitsin on lasten kanssa helppoa, 7 ja 14 vuotiaat lapset nukkuivat vuoroin v-punkassa vuoroin toinen meidän kanssa ja toinen ohjaushytissä. Välillä lepakot pelotti...

Septi on riittävä viikonlopun rientoihin, mulla oli karavaanareiden pyörällinen harmaavesisäiliö jolla könkkäsin jätevedet maihin.

Kun olimme kaksin vesillä, oli hienoa ettei tarvinnut purkaa sänkyä kun keitteli aamukahvia.
Makuutilan suojaksi saa verhon joka antaa mahdollisuuden jatkaa unia vaikka joku olisikin hereillä.

Vessa on riittävän kokoinen, muutamana aamuna leukailtiin siitä miten 200 kiloinen amerikkalainen peruuttaa koppiin pytylle.

Pentteri on nippa nappa riittävä, meillä on Origo 4000 mikä keitti kattilallisen kohtuullisessa ajassa. Kaappitilaa saisi olla lisää.

Vesi tulee pumpulla, ei kuumaa ainakaan tässä yksilössä. Pesut voi hoitaa vadissa takakannella, vesi valuu täältä näppärästi ulos. Meillä on juomavesi kannettuan 5 litran säiliöissä ja vesisäiliö käyttövedelle hampaiden ja kattiloiden pesuun.

Uimatason alkuperäinen tikas on onneton, se on uusintalistalla pikimmin. Pari kolme askelmaa yhden sijaan olisi ok.

Ankannokka on toimiva sekä laituriinajossa että luonnonsatamissa, sivukannet vastaavasti aika onnettomat, kuten myös tuulilasin keskeltä sohvalle kapuaminen kun yrittää keulasta sisään. Tavarat saa näppärästi kattoikkunasta. Ostin reilun metrin mittaiset uimatikkaat jotka toimii hyvin portaina kun etukannelta laskeudutaan ohjaushyttiin.

Meillä vaihdettiin jääkaappi viime vuonna, akut ei oikein latautuneet järvikäytössä, joten ostin salkkumallisen aggregaatin ensi kesäksi. Olut ei kylmene ilman sähköä ja jäätelö sulaa pakastelokerossa.

Veneen hallittavuus on ainakin mulle aika äärirajoilla. Yksin en lähtisi ulos, tarvitsen kaverin keulaan jos tuulta on vähänkin. On aika moinen korkki tuulella.

retkiveneilijä kirjoitti:

Meillä oli aiemmin 6,5 metrinen finnsportti, Baylinerin ero yöpymisessä on aika merkittävä kun venettä ei tarvitse ajaa saareen vaan yöpymisen pystyy hoitamaan saaren suojissa. Kaikki eläminen on mahdollista hoitaa veneessä eikä maihin ole tarvetta. Siinä säästää tavaroiden kantamista aika lailla.

Kuten mainitsin on lasten kanssa helppoa, 7 ja 14 vuotiaat lapset nukkuivat vuoroin v-punkassa vuoroin toinen meidän kanssa ja toinen ohjaushytissä. Välillä lepakot pelotti...

Septi on riittävä viikonlopun rientoihin, mulla oli karavaanareiden pyörällinen harmaavesisäiliö jolla könkkäsin jätevedet maihin.

Kun olimme kaksin vesillä, oli hienoa ettei tarvinnut purkaa sänkyä kun keitteli aamukahvia.
Makuutilan suojaksi saa verhon joka antaa mahdollisuuden jatkaa unia vaikka joku olisikin hereillä.

Vessa on riittävän kokoinen, muutamana aamuna leukailtiin siitä miten 200 kiloinen amerikkalainen peruuttaa koppiin pytylle.

Pentteri on nippa nappa riittävä, meillä on Origo 4000 mikä keitti kattilallisen kohtuullisessa ajassa. Kaappitilaa saisi olla lisää.

Vesi tulee pumpulla, ei kuumaa ainakaan tässä yksilössä. Pesut voi hoitaa vadissa takakannella, vesi valuu täältä näppärästi ulos. Meillä on juomavesi kannettuan 5 litran säiliöissä ja vesisäiliö käyttövedelle hampaiden ja kattiloiden pesuun.

Uimatason alkuperäinen tikas on onneton, se on uusintalistalla pikimmin. Pari kolme askelmaa yhden sijaan olisi ok.

Ankannokka on toimiva sekä laituriinajossa että luonnonsatamissa, sivukannet vastaavasti aika onnettomat, kuten myös tuulilasin keskeltä sohvalle kapuaminen kun yrittää keulasta sisään. Tavarat saa näppärästi kattoikkunasta. Ostin reilun metrin mittaiset uimatikkaat jotka toimii hyvin portaina kun etukannelta laskeudutaan ohjaushyttiin.

Meillä vaihdettiin jääkaappi viime vuonna, akut ei oikein latautuneet järvikäytössä, joten ostin salkkumallisen aggregaatin ensi kesäksi. Olut ei kylmene ilman sähköä ja jäätelö sulaa pakastelokerossa.

Veneen hallittavuus on ainakin mulle aika äärirajoilla. Yksin en lähtisi ulos, tarvitsen kaverin keulaan jos tuulta on vähänkin. On aika moinen korkki tuulella.

Lue lisää

Kiitokset Retkiveneilijälle arvokkaista kommenteista ja kokemuksista!

Oli hyvin mielenkiintoista saada lukea kesäretkeilystänne ja veneessä asumisestanne. Onhan tuonkokoisessa veneessä jo mukavat tilat kahdelle aikuselle ja kahdelle nuoremmalle - ja varmasti isompikin porukka olosuhteiden niin vaatiessa mahtuu mukavasti.

Lämpimän veden ja suihkun puuttuminen oli minulle yllätys; ilmeisesti ko. varuste ei sitten olekaan ollut automaattisesti vakio kaikissa suunnilleen samanikäisissä ja -kokoisissa Beikuissa. Minulle aamusuihku on aina ollut "se juttu", joten nykyiseen 2155:eenkin rakentelin heti alkuruudussa "yksilämpöisen" paineveden ja takakannelle suihkun. Kuten Retkiveneilijä kirjoittikin, näissä samantyyppisissä Baylinereissä takakannella on helppo peseytyä; tilaa riittää - mallista riippumatta - ja vesi valuu näppärästi ulos. Mutta tässä mahdollisesti tulevassa veneenhankinnassani eräs voimakkaasti ohjaava yksityiskohta on kyllä sisäsuihkun mahdollisuus.

Sivukansien kapeuteen ovat monet kiinnittäneet huomiota. Ilmeisesti se on painotuskysymys: jos ulos tehdään reilummat sivukannet, se on pois sisätiloista. Omalla porukalla opittiin viime kesänä kipuamaan keulakannen yli, mutta kun vieraita tuli kyytiin, tietenkin peruutettiin laituriin perä tai kylki edellä.

Jääkaappi helpottaa päivittäistä elämää huomattavasti. Omassa 21:ssäni oli alun perin vain "passiivijääkaappi", eristetty jääkaapin kokoinen ovellinen lokero pentterin alapuolella, mutta siihen nakertelin kompressorijääkaapin viime kesänä.

Retkiveneilijä, kirjoitit myös veneen hallittavuudesta; tässä on minulla vielä paljon, paljon oppimista. Omista laituriintuloistani viime kesältä on paljon muistoja, ja kaikki eivät välttämättä ole ihan leppoisimmasta päästä, vaikka näin jälkikäteen toki hymyilyttääkin.

Yleisesti vielä tiloista ja rungon leveydestä: on selvä, että leveämpi runko mahdollistaa reilummat tilat, mutta mitalin kääntöpuolella on raskaamman rungon vaatima suurempi koneteho, suurempi koneen rasitus ja suurempi polttoaineen kulutus. Leveärunkoisemmissa 2655-malleissa on käsittääkseni vain 30 hv enemmän konetehoa kuin sutjakammissa, vaikka kiskottavaa massaa on suhteessa paljon enemmän. Mutta näissä valinnoissa ratkaisevat tietenkin jokaisen omat painotukset.

Finnsportista vielä: ainakin Finnsport 650 AC on käsittääkseni erittäin arvostettu, klassikon asemassa oleva vene, jonka tilankäyttö ja toiminnallisuus on valmistusajankohtanaan ollut ehdotonta huippua. Ilmeisesti nämä ominaisuudet ovat omassa sarjassaan säilyneet edelleenkin.

Terv. Pekka

Pekka Harju kirjoitti:

Kiitokset Retkiveneilijälle arvokkaista kommenteista ja kokemuksista!

Oli hyvin mielenkiintoista saada lukea kesäretkeilystänne ja veneessä asumisestanne. Onhan tuonkokoisessa veneessä jo mukavat tilat kahdelle aikuselle ja kahdelle nuoremmalle - ja varmasti isompikin porukka olosuhteiden niin vaatiessa mahtuu mukavasti.

Lämpimän veden ja suihkun puuttuminen oli minulle yllätys; ilmeisesti ko. varuste ei sitten olekaan ollut automaattisesti vakio kaikissa suunnilleen samanikäisissä ja -kokoisissa Beikuissa. Minulle aamusuihku on aina ollut "se juttu", joten nykyiseen 2155:eenkin rakentelin heti alkuruudussa "yksilämpöisen" paineveden ja takakannelle suihkun. Kuten Retkiveneilijä kirjoittikin, näissä samantyyppisissä Baylinereissä takakannella on helppo peseytyä; tilaa riittää - mallista riippumatta - ja vesi valuu näppärästi ulos. Mutta tässä mahdollisesti tulevassa veneenhankinnassani eräs voimakkaasti ohjaava yksityiskohta on kyllä sisäsuihkun mahdollisuus.

Sivukansien kapeuteen ovat monet kiinnittäneet huomiota. Ilmeisesti se on painotuskysymys: jos ulos tehdään reilummat sivukannet, se on pois sisätiloista. Omalla porukalla opittiin viime kesänä kipuamaan keulakannen yli, mutta kun vieraita tuli kyytiin, tietenkin peruutettiin laituriin perä tai kylki edellä.

Jääkaappi helpottaa päivittäistä elämää huomattavasti. Omassa 21:ssäni oli alun perin vain "passiivijääkaappi", eristetty jääkaapin kokoinen ovellinen lokero pentterin alapuolella, mutta siihen nakertelin kompressorijääkaapin viime kesänä.

Retkiveneilijä, kirjoitit myös veneen hallittavuudesta; tässä on minulla vielä paljon, paljon oppimista. Omista laituriintuloistani viime kesältä on paljon muistoja, ja kaikki eivät välttämättä ole ihan leppoisimmasta päästä, vaikka näin jälkikäteen toki hymyilyttääkin.

Yleisesti vielä tiloista ja rungon leveydestä: on selvä, että leveämpi runko mahdollistaa reilummat tilat, mutta mitalin kääntöpuolella on raskaamman rungon vaatima suurempi koneteho, suurempi koneen rasitus ja suurempi polttoaineen kulutus. Leveärunkoisemmissa 2655-malleissa on käsittääkseni vain 30 hv enemmän konetehoa kuin sutjakammissa, vaikka kiskottavaa massaa on suhteessa paljon enemmän. Mutta näissä valinnoissa ratkaisevat tietenkin jokaisen omat painotukset.

Finnsportista vielä: ainakin Finnsport 650 AC on käsittääkseni erittäin arvostettu, klassikon asemassa oleva vene, jonka tilankäyttö ja toiminnallisuus on valmistusajankohtanaan ollut ehdotonta huippua. Ilmeisesti nämä ominaisuudet ovat omassa sarjassaan säilyneet edelleenkin.

Terv. Pekka

Lue lisää

Luin mielenkiinnolla Retkiveneilijän jutun, olisiko hänen veneensä meidän vanha ;-) (saa vinkata, mistäpäin ostettu ja millä koneella...)

Edellinen veneemme tosiaan oli vm 91 2655, joka kooltaan vastannee vanhaa 2455 :sta. 80-luvun 2650 on isompi.

Omamme ainakin oli kelpo retkivene, jolla neljä henkeä (kaksi lasta) retkeili mukavasti. Jenkkien perusvikahan on säilytystilojen niukkuus, jotain omia viritelmiämme teimme mm keittiöön. Painevesi oli kyllä meillä (jos Retkiveneilijällä ei ole, niin sitten kyseessä ei ole meidän entisemme). Matka-ajossahan runko toimi mainiosti. Iso tuulipinta aiheuttaa jonkinverran miettimistä satamissa tuulella, mutta hyvin selvittiin aina.

Veneilyssä on tosiaankin se "huono puoli" että ruokahalu kasvaa syödessä, ja aika monet tekevät sen virheen, että hankkivat alunperinkin liian pienen veneen.

Nykyinen veneemme on hieman isompi norjalainen, mutta en voi Beikkuakaan (maineestaan huolimatta) haukkua, kokoonsa nähden tilava ja toimiva retkivene.

Justiina kirjoitti:

Luin mielenkiinnolla Retkiveneilijän jutun, olisiko hänen veneensä meidän vanha ;-) (saa vinkata, mistäpäin ostettu ja millä koneella...)

Edellinen veneemme tosiaan oli vm 91 2655, joka kooltaan vastannee vanhaa 2455 :sta. 80-luvun 2650 on isompi.

Omamme ainakin oli kelpo retkivene, jolla neljä henkeä (kaksi lasta) retkeili mukavasti. Jenkkien perusvikahan on säilytystilojen niukkuus, jotain omia viritelmiämme teimme mm keittiöön. Painevesi oli kyllä meillä (jos Retkiveneilijällä ei ole, niin sitten kyseessä ei ole meidän entisemme). Matka-ajossahan runko toimi mainiosti. Iso tuulipinta aiheuttaa jonkinverran miettimistä satamissa tuulella, mutta hyvin selvittiin aina.

Veneilyssä on tosiaankin se "huono puoli" että ruokahalu kasvaa syödessä, ja aika monet tekevät sen virheen, että hankkivat alunperinkin liian pienen veneen.

Nykyinen veneemme on hieman isompi norjalainen, mutta en voi Beikkuakaan (maineestaan huolimatta) haukkua, kokoonsa nähden tilava ja toimiva retkivene.

Lue lisää

vielä, että nyt muisti pätkii, olikohan veneemme malli sittenkin 2651...? Vuosimalli kumminkin oli 1991, tehtiinkö silloin molemmilla mallinumeroilla?

Kattojen karvalankaverhoilua ei kyllä ole ikävä;-)

Justiina kirjoitti:

vielä, että nyt muisti pätkii, olikohan veneemme malli sittenkin 2651...? Vuosimalli kumminkin oli 1991, tehtiinkö silloin molemmilla mallinumeroilla?

Kattojen karvalankaverhoilua ei kyllä ole ikävä;-)

Lue lisää

moi Justiina,
ostin veneen liikkeestä tampereelta, siinä on 230hv 5,0 pikkulohko. Painevettä ei ole, vesi tulee säiliöstä hanaan suoraan pumpulla. Vene on 91 mallinen ja käyttöönotettu 92. Taisi olla lamavuodet... olen samaa mieltä, maineestaan huolimatta asuttavuus on hyvällä tasolla.

Pekka Harju kirjoitti:

Kiitokset Retkiveneilijälle arvokkaista kommenteista ja kokemuksista!

Oli hyvin mielenkiintoista saada lukea kesäretkeilystänne ja veneessä asumisestanne. Onhan tuonkokoisessa veneessä jo mukavat tilat kahdelle aikuselle ja kahdelle nuoremmalle - ja varmasti isompikin porukka olosuhteiden niin vaatiessa mahtuu mukavasti.

Lämpimän veden ja suihkun puuttuminen oli minulle yllätys; ilmeisesti ko. varuste ei sitten olekaan ollut automaattisesti vakio kaikissa suunnilleen samanikäisissä ja -kokoisissa Beikuissa. Minulle aamusuihku on aina ollut "se juttu", joten nykyiseen 2155:eenkin rakentelin heti alkuruudussa "yksilämpöisen" paineveden ja takakannelle suihkun. Kuten Retkiveneilijä kirjoittikin, näissä samantyyppisissä Baylinereissä takakannella on helppo peseytyä; tilaa riittää - mallista riippumatta - ja vesi valuu näppärästi ulos. Mutta tässä mahdollisesti tulevassa veneenhankinnassani eräs voimakkaasti ohjaava yksityiskohta on kyllä sisäsuihkun mahdollisuus.

Sivukansien kapeuteen ovat monet kiinnittäneet huomiota. Ilmeisesti se on painotuskysymys: jos ulos tehdään reilummat sivukannet, se on pois sisätiloista. Omalla porukalla opittiin viime kesänä kipuamaan keulakannen yli, mutta kun vieraita tuli kyytiin, tietenkin peruutettiin laituriin perä tai kylki edellä.

Jääkaappi helpottaa päivittäistä elämää huomattavasti. Omassa 21:ssäni oli alun perin vain "passiivijääkaappi", eristetty jääkaapin kokoinen ovellinen lokero pentterin alapuolella, mutta siihen nakertelin kompressorijääkaapin viime kesänä.

Retkiveneilijä, kirjoitit myös veneen hallittavuudesta; tässä on minulla vielä paljon, paljon oppimista. Omista laituriintuloistani viime kesältä on paljon muistoja, ja kaikki eivät välttämättä ole ihan leppoisimmasta päästä, vaikka näin jälkikäteen toki hymyilyttääkin.

Yleisesti vielä tiloista ja rungon leveydestä: on selvä, että leveämpi runko mahdollistaa reilummat tilat, mutta mitalin kääntöpuolella on raskaamman rungon vaatima suurempi koneteho, suurempi koneen rasitus ja suurempi polttoaineen kulutus. Leveärunkoisemmissa 2655-malleissa on käsittääkseni vain 30 hv enemmän konetehoa kuin sutjakammissa, vaikka kiskottavaa massaa on suhteessa paljon enemmän. Mutta näissä valinnoissa ratkaisevat tietenkin jokaisen omat painotukset.

Finnsportista vielä: ainakin Finnsport 650 AC on käsittääkseni erittäin arvostettu, klassikon asemassa oleva vene, jonka tilankäyttö ja toiminnallisuus on valmistusajankohtanaan ollut ehdotonta huippua. Ilmeisesti nämä ominaisuudet ovat omassa sarjassaan säilyneet edelleenkin.

Terv. Pekka

Lue lisää

Moi Pekka,

Painevesi lienee harvinaisuus näissä veneissä, meillä on Flojetin pumppu erillisellä kytkimellä. Vessassa on mahdollista ottaa suihku, on neppareilla kiinnitettävä erillinen suihkuverho, mutta itse en ahtautuisi koppiin kastumaan vaan tekisin koko operaation takakannella. Ohjekirja kertoo että lisävarusteinen lämminvesi toimii vain maasähköllä. Itse ajattelin samoin kuin sinä, koneen hukkalämpö olisi hyvä ottaa talteen. Toinen mihin olen mielenkiinnolla tutustunut on noin 5 litran lämminvesivaraaja joka liitetään lämmityslaitteen ilmaputkeen siten että lämppäri lämmittää käyttöveden. Kuinka monta litraa haaleaa vettä saadaan viidestä litrasta noin 40-60 asteista vettä? Ehkä suihkullinen? Viime kesä oli aikamoisen täydellinen, alapesun saattoi tehdä vessassa "kylmällä" vedellä mutta siinä pikkuelvis oli jo sinisenä selkäpuolella...Tosimies kun ei ui.

Sivukansiin olen pohtinut ratkaisuksi kaidetta joka on pitkittäissuunnassa noin 5-10cm päässä veneen reunasta samalla tasolla kuin sivukansi, silloinhan se toimisi jalalle lisätukena. Täytyy pohtia lisää ettei tule torsoa.

Asuttavuus kahdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle on ok, meillä meni viime kesänä 2 viikkoa vaimon kanssa kahdestaan siten että käytiin maissa vain kaupassa ja yksittäisiä retkiä saarissa, oltiin siis kirjaimellisesti samassa veneessä. Tilaa oli riittävästi. Jos tulee vierailevia pariskuntia, olemme ottaneet teltan ja majoittanee heidät maihin omaan rauhaan, vessa on toki tarvittaessa ollut kaikkien käytössä.

Tavaroiden kanssa on ehkä eniten tiukkaa, latasin konehuonetta myöten kaikki luukut täyteen, mutta silti tuntui että joka ikinen kerta kannettiin kamaa kädet vääränä autosta veneeseen ja toisinpäin.

Laituriinajo on taitolaji, ilmankos laiturille aina kerääntyy porukkaa katsomaan. Meillä suurimmat painajaiset on koettu 12m/s takaviistoisessa tuulessa kun ei ymmärretty hyödyntää naapuriveneen kiinnitysköysiä tuulen yläpuolella, vaan päästettiin oma vene nojaamaan tuulen alapuolella olevaa venettä. Kömpelösti kuvattu, mutta tunnin lihasjumppa pistää maitohapot liikkeelle ja itsetunnon nöyränä.

Meillä on 230hv konetehoa, se on noin neljälle varusteille ihan ok, jos porukkaa tulee enemmän niin tehot ei riitä. Toisaalta meillä on etäisyydet sen verran lyhyet että olen ajellut hissukseen pikkuisen tyhjäkäynnin yläpuolella. 6-8 solmua ja bensakulutuskin on lompakkoystävällistä -- viikonlopussa sai kulumaan noin 60litraa.

Finnsportista, 650ACsta, ei ole kuin hyvää sanottavaa, vietävän hyvä vene ensimmäiseksi veneeksi.

teidän kirjoitti:

moi Justiina,
ostin veneen liikkeestä tampereelta, siinä on 230hv 5,0 pikkulohko. Painevettä ei ole, vesi tulee säiliöstä hanaan suoraan pumpulla. Vene on 91 mallinen ja käyttöönotettu 92. Taisi olla lamavuodet... olen samaa mieltä, maineestaan huolimatta asuttavuus on hyvällä tasolla.

Lue lisää

...sinänsä voi ollakin, koska Treelle veneemme meni vaihtoon :-) mutta voiko muisti olla niin huono, että ei olisi painevettä...vai puhummeko eri asiasta?

Kyllä se silti taitaa olla meidän vanha :-)

Heh, pitäkää hyvä huoli! Milläs nimellä teillä vene kulkee?

Retkiveneilijä kirjoitti:

Moi Pekka,

Painevesi lienee harvinaisuus näissä veneissä, meillä on Flojetin pumppu erillisellä kytkimellä. Vessassa on mahdollista ottaa suihku, on neppareilla kiinnitettävä erillinen suihkuverho, mutta itse en ahtautuisi koppiin kastumaan vaan tekisin koko operaation takakannella. Ohjekirja kertoo että lisävarusteinen lämminvesi toimii vain maasähköllä. Itse ajattelin samoin kuin sinä, koneen hukkalämpö olisi hyvä ottaa talteen. Toinen mihin olen mielenkiinnolla tutustunut on noin 5 litran lämminvesivaraaja joka liitetään lämmityslaitteen ilmaputkeen siten että lämppäri lämmittää käyttöveden. Kuinka monta litraa haaleaa vettä saadaan viidestä litrasta noin 40-60 asteista vettä? Ehkä suihkullinen? Viime kesä oli aikamoisen täydellinen, alapesun saattoi tehdä vessassa "kylmällä" vedellä mutta siinä pikkuelvis oli jo sinisenä selkäpuolella...Tosimies kun ei ui.

Sivukansiin olen pohtinut ratkaisuksi kaidetta joka on pitkittäissuunnassa noin 5-10cm päässä veneen reunasta samalla tasolla kuin sivukansi, silloinhan se toimisi jalalle lisätukena. Täytyy pohtia lisää ettei tule torsoa.

Asuttavuus kahdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle on ok, meillä meni viime kesänä 2 viikkoa vaimon kanssa kahdestaan siten että käytiin maissa vain kaupassa ja yksittäisiä retkiä saarissa, oltiin siis kirjaimellisesti samassa veneessä. Tilaa oli riittävästi. Jos tulee vierailevia pariskuntia, olemme ottaneet teltan ja majoittanee heidät maihin omaan rauhaan, vessa on toki tarvittaessa ollut kaikkien käytössä.

Tavaroiden kanssa on ehkä eniten tiukkaa, latasin konehuonetta myöten kaikki luukut täyteen, mutta silti tuntui että joka ikinen kerta kannettiin kamaa kädet vääränä autosta veneeseen ja toisinpäin.

Laituriinajo on taitolaji, ilmankos laiturille aina kerääntyy porukkaa katsomaan. Meillä suurimmat painajaiset on koettu 12m/s takaviistoisessa tuulessa kun ei ymmärretty hyödyntää naapuriveneen kiinnitysköysiä tuulen yläpuolella, vaan päästettiin oma vene nojaamaan tuulen alapuolella olevaa venettä. Kömpelösti kuvattu, mutta tunnin lihasjumppa pistää maitohapot liikkeelle ja itsetunnon nöyränä.

Meillä on 230hv konetehoa, se on noin neljälle varusteille ihan ok, jos porukkaa tulee enemmän niin tehot ei riitä. Toisaalta meillä on etäisyydet sen verran lyhyet että olen ajellut hissukseen pikkuisen tyhjäkäynnin yläpuolella. 6-8 solmua ja bensakulutuskin on lompakkoystävällistä -- viikonlopussa sai kulumaan noin 60litraa.

Finnsportista, 650ACsta, ei ole kuin hyvää sanottavaa, vietävän hyvä vene ensimmäiseksi veneeksi.

Lue lisää

Kiitos taas keskustelua jatkaneille arvokkaista vinkeistä ja omista kokemuksista! Mukavaa, että aiheesta riittää vielä juttua - taitaa tässä itse kullakin olla jo vesille mieli, viikonlopuksikin on luvattu kevätaurinkoa ja lämmintä, eiköhän ne jäät tästä vauhdilla pehmene!

Tilan- ja tehontarpeen sekä varustuksen valinnan tehnee jokainen omien tarpeidensa mukaan. Ja tarpeet ovat tosiaan hyvinkin yksilöllisiä: olisikohan ollut viimeisimmässä Vene-lehdessä artikkeli kaverista, joka matkasi viime kesänä Oulusta Helsinkiin nelimetrisellä avoveneellä, jossa oli viisiheppainen perämoottori. Ei suihkua, ei komeroita, ei uunillista hellaa - mutta luonnonläheisyyttä, seikkailuhenkeä, omaan pärjäämiseen luottamista sitäkin enemmän.

Järjellä ajatellen nykyinen 2155 Ciera Sunbridge riittäisi allekirjoittaneelle vallan mainiosti: siinäkin on vessa, ulkosuihku (ja kohta myös lämmin vesi - ja sitäpaitsi uudet kuomut kattavat myös takaosan, joten ujompikin pääsee suihkuttelemaan rauhassa), liesi, lämmitys, jääkaappi ja riittävästi tilaa muutaman hengen viikonloppuretkiä varten. Mutta mikä tärkeintä, se kelluu ja liikkuu: sillä pääsee veden ääreen, nauttimaan luonnosta, siitä tunteesta, mitä on hyvin vaikea selittää ei-veneihmisille. Köydet irti laiturista - ja jopa unohtuvat kaikki inhimilliseen elämään sinällään kuuluvat murheet ja harmit.

Mutta kuten Justiinakin tuossa totesi, harrastukseen jää koukkuun ja ruokahalu kasvaa syödessä. Viime kesältä jäi mieleen monta hyvää hetkeä, mutta myös monta ahdasta kohtaamista veneen sisältä.

Retkiveneilijäkin mainitsi säilytystilan riittämättömyyden; sen lienee jokainen huomannut näillä - mallisarjasta riippumatta - veneillyt. 2155:ssä tyhjää tilaa on esimerkiksi keulan V-sohvan alla sekä veneen kokoon nähden valtavan konehuoneen sisällä, mutta tilat ovat huonosti hyödynnettävissä. Kun kaksi tai kolmekin ihmistä tulee kyytiin nissukoineen, mihin niitä työntää? Omatoimisella nikkaroinnilla on tietenkin helppo järjestellä esimerkiksi keulapiikkiin paremmin luoksepäästäviä lokeroita.

Tässä keskustelussa saamieni arvokkaiden vinkkien, kokemusten ja kommenttien sekä näiden pohjalta tekemieni Google-hakujen perusteella luulen, että lähden nyt katselemaan ja soittelemaan tasa-arvoisesti sekä kapearunkoisempia, sutjakampia ja ehkä minun silmääni tyylikkäämmin muotoiltuja 2755-malleja että leveämpiä ja tilavampia, mutta toisaalta ehkä laiskanpulskeampia 2655:a. Samoin Sea Ray 270 Sundancer lienee edelleen allekirjoittaneen lähtökohdista tutustumisen arvoinen; ainakin jonkun tiedon mukaan siinä olisi jopa vähän päälle kolmimetrinen runko (303 cm?).

Ymmärrän toki, että olen mahdollisesti hankkimassa lähes parikymmentä vuotta vanhaa käyttöesinettä, jonka käyttäjähistoria saattaa olla mitä tahansa. Ymmärrän sen nöyryyden, joka mahdolliseen hankintaani sisältyy; mikä tahansa saattaa mennä rikki, jolloin veneharrastelu muuttuukin teknis-käytännölliseksi harrasteluksi. Omista lähtökohdistani tämä ei ole ongelma, vaan pikemminkin kiertyy saumattomasti muihin harrastuksiini, mutta tämäkin on näkökulma, joka venettä hankkivan on aina pidettävä mielessä.

Retkiveneilijälle vielä, aiheesta aavistuken poiketen: venekäyttöön tarkoitetuissa kuumavesivaraajissa on ymmärtääkseni aina vesitilan sisällä erillinen kierukka, jonka sisällä moottorin jäähdytysvesi kiertää. Kun ajattelee sitä hukkalämpöä, minkä tavallinen polttomoottori synnyttää - useita kilowatteja -, on helppo ymmärtää, että tällä tavalla saadaan nopeasti ja vaivattomasti kuumaa vettä. Erään kommentin mukaan "jo viiden minuutin ajon jälkeen hanoista tulee tulikuumaa vettä". Itse hankin 20 litran varaajan, jossa on lisäksi myös 800 watin sähkövastus maasähköä varten. Varaajassa on neljä putkiliitäntää: jäähdytysvedenkierto sisään ja ulos, kylmä vesi sisään ja kuuma vesi ulos. Omassa veneessäni on 130 hv:n 4-sylinterinen OMC-moottori, jonka sylinterikannen jäähdytysvesilähdöstä saa kätevästi syötön varaajan kierukalle. Itselläni tämä tietää myös pesualtaan sekä ulkosuihkun hanojen uusimista sekä rinnakkaisen kuumavesilinjan vetämistä, mutta asennusteknisesti tämä ei ole paha rasti. Lisäetuna tulee vielä kasvanut raikasvesisäiliön kapasiteetti - nykyinen 40 litraa ei pitkälle riitä.

Kiitos vielä kerran ajatuksista, kommenteista ja vaivannäöstä - jatketaan keskustelua näissä merkeissä!

Terv. Pekka

Pekka Harju kirjoitti:

Kiitos taas keskustelua jatkaneille arvokkaista vinkeistä ja omista kokemuksista! Mukavaa, että aiheesta riittää vielä juttua - taitaa tässä itse kullakin olla jo vesille mieli, viikonlopuksikin on luvattu kevätaurinkoa ja lämmintä, eiköhän ne jäät tästä vauhdilla pehmene!

Tilan- ja tehontarpeen sekä varustuksen valinnan tehnee jokainen omien tarpeidensa mukaan. Ja tarpeet ovat tosiaan hyvinkin yksilöllisiä: olisikohan ollut viimeisimmässä Vene-lehdessä artikkeli kaverista, joka matkasi viime kesänä Oulusta Helsinkiin nelimetrisellä avoveneellä, jossa oli viisiheppainen perämoottori. Ei suihkua, ei komeroita, ei uunillista hellaa - mutta luonnonläheisyyttä, seikkailuhenkeä, omaan pärjäämiseen luottamista sitäkin enemmän.

Järjellä ajatellen nykyinen 2155 Ciera Sunbridge riittäisi allekirjoittaneelle vallan mainiosti: siinäkin on vessa, ulkosuihku (ja kohta myös lämmin vesi - ja sitäpaitsi uudet kuomut kattavat myös takaosan, joten ujompikin pääsee suihkuttelemaan rauhassa), liesi, lämmitys, jääkaappi ja riittävästi tilaa muutaman hengen viikonloppuretkiä varten. Mutta mikä tärkeintä, se kelluu ja liikkuu: sillä pääsee veden ääreen, nauttimaan luonnosta, siitä tunteesta, mitä on hyvin vaikea selittää ei-veneihmisille. Köydet irti laiturista - ja jopa unohtuvat kaikki inhimilliseen elämään sinällään kuuluvat murheet ja harmit.

Mutta kuten Justiinakin tuossa totesi, harrastukseen jää koukkuun ja ruokahalu kasvaa syödessä. Viime kesältä jäi mieleen monta hyvää hetkeä, mutta myös monta ahdasta kohtaamista veneen sisältä.

Retkiveneilijäkin mainitsi säilytystilan riittämättömyyden; sen lienee jokainen huomannut näillä - mallisarjasta riippumatta - veneillyt. 2155:ssä tyhjää tilaa on esimerkiksi keulan V-sohvan alla sekä veneen kokoon nähden valtavan konehuoneen sisällä, mutta tilat ovat huonosti hyödynnettävissä. Kun kaksi tai kolmekin ihmistä tulee kyytiin nissukoineen, mihin niitä työntää? Omatoimisella nikkaroinnilla on tietenkin helppo järjestellä esimerkiksi keulapiikkiin paremmin luoksepäästäviä lokeroita.

Tässä keskustelussa saamieni arvokkaiden vinkkien, kokemusten ja kommenttien sekä näiden pohjalta tekemieni Google-hakujen perusteella luulen, että lähden nyt katselemaan ja soittelemaan tasa-arvoisesti sekä kapearunkoisempia, sutjakampia ja ehkä minun silmääni tyylikkäämmin muotoiltuja 2755-malleja että leveämpiä ja tilavampia, mutta toisaalta ehkä laiskanpulskeampia 2655:a. Samoin Sea Ray 270 Sundancer lienee edelleen allekirjoittaneen lähtökohdista tutustumisen arvoinen; ainakin jonkun tiedon mukaan siinä olisi jopa vähän päälle kolmimetrinen runko (303 cm?).

Ymmärrän toki, että olen mahdollisesti hankkimassa lähes parikymmentä vuotta vanhaa käyttöesinettä, jonka käyttäjähistoria saattaa olla mitä tahansa. Ymmärrän sen nöyryyden, joka mahdolliseen hankintaani sisältyy; mikä tahansa saattaa mennä rikki, jolloin veneharrastelu muuttuukin teknis-käytännölliseksi harrasteluksi. Omista lähtökohdistani tämä ei ole ongelma, vaan pikemminkin kiertyy saumattomasti muihin harrastuksiini, mutta tämäkin on näkökulma, joka venettä hankkivan on aina pidettävä mielessä.

Retkiveneilijälle vielä, aiheesta aavistuken poiketen: venekäyttöön tarkoitetuissa kuumavesivaraajissa on ymmärtääkseni aina vesitilan sisällä erillinen kierukka, jonka sisällä moottorin jäähdytysvesi kiertää. Kun ajattelee sitä hukkalämpöä, minkä tavallinen polttomoottori synnyttää - useita kilowatteja -, on helppo ymmärtää, että tällä tavalla saadaan nopeasti ja vaivattomasti kuumaa vettä. Erään kommentin mukaan "jo viiden minuutin ajon jälkeen hanoista tulee tulikuumaa vettä". Itse hankin 20 litran varaajan, jossa on lisäksi myös 800 watin sähkövastus maasähköä varten. Varaajassa on neljä putkiliitäntää: jäähdytysvedenkierto sisään ja ulos, kylmä vesi sisään ja kuuma vesi ulos. Omassa veneessäni on 130 hv:n 4-sylinterinen OMC-moottori, jonka sylinterikannen jäähdytysvesilähdöstä saa kätevästi syötön varaajan kierukalle. Itselläni tämä tietää myös pesualtaan sekä ulkosuihkun hanojen uusimista sekä rinnakkaisen kuumavesilinjan vetämistä, mutta asennusteknisesti tämä ei ole paha rasti. Lisäetuna tulee vielä kasvanut raikasvesisäiliön kapasiteetti - nykyinen 40 litraa ei pitkälle riitä.

Kiitos vielä kerran ajatuksista, kommenteista ja vaivannäöstä - jatketaan keskustelua näissä merkeissä!

Terv. Pekka

Lue lisää

noin niinkuin yleisesti amerikka-veneistä: meillä mies kyllästyi siihen, että jenkkiveneiden heloitus oli niin auttamattoman heppoinen ja surkea (ja sivukannet olemattomat) - asioita, jotka lasten kanssa liikkuessa ovat merkityksellisiä. Lisäksi myös jo useasti mainittu säilytystilojen puute. Hyvänä asiana voi toki mainita sen, että melko kohtuullisella rahalla pääsee kiinni hyvinkin tilavaan veneeseen.

Suosittelisin kuitenkin katsastamaan myös muita käytettyjä, sekä koti-että ulkomaisia veneitä. Erinomaisia kokemuksia on ollut mm käytetyistä Scandeista, Nidelveistä ym matka- ja retkiveneistä, myös vanhemmat Nimbukset. Näistä tuttavalla on liukuva Scand kokoluokassa 26 jalkaa ja ovat olleet erinomaisen tyytyväisiä. Näitä on myyty hintaluokassa 40-50 t€.

Pohjoismaisissa veneissä on panostettu juuri noihin jenkkiveneiden "miinuspuoliin".

Justiina kirjoitti:

noin niinkuin yleisesti amerikka-veneistä: meillä mies kyllästyi siihen, että jenkkiveneiden heloitus oli niin auttamattoman heppoinen ja surkea (ja sivukannet olemattomat) - asioita, jotka lasten kanssa liikkuessa ovat merkityksellisiä. Lisäksi myös jo useasti mainittu säilytystilojen puute. Hyvänä asiana voi toki mainita sen, että melko kohtuullisella rahalla pääsee kiinni hyvinkin tilavaan veneeseen.

Suosittelisin kuitenkin katsastamaan myös muita käytettyjä, sekä koti-että ulkomaisia veneitä. Erinomaisia kokemuksia on ollut mm käytetyistä Scandeista, Nidelveistä ym matka- ja retkiveneistä, myös vanhemmat Nimbukset. Näistä tuttavalla on liukuva Scand kokoluokassa 26 jalkaa ja ovat olleet erinomaisen tyytyväisiä. Näitä on myyty hintaluokassa 40-50 t€.

Pohjoismaisissa veneissä on panostettu juuri noihin jenkkiveneiden "miinuspuoliin".

Lue lisää

ei tosiaan ole paljoa, 2755ssa on makuuhytin etuseinässä pieni kolo johon mahtuu vaikka petivaatteet, tuonne makuutilaan olisi tarkoitus vielä rakentaa jonkun moinen kaappi. Astiakaappi tulikin jo tehtyä sen kapean "vaatekaapin" päälle. Sivukannet parani huomattavasti kun liimasi siihen reunaan liukueste teippiä, eihän se siitä levene, mutta kengät pitää huomattavasti paremmin.

Tuolta löytyy runsaasti keskustelua http://www.baylinerownersclub.org/forum/
T:
http://www.vastela.net/sami/paatti.htm

Pekka Harju kirjoitti:

Kiitos taas keskustelua jatkaneille arvokkaista vinkeistä ja omista kokemuksista! Mukavaa, että aiheesta riittää vielä juttua - taitaa tässä itse kullakin olla jo vesille mieli, viikonlopuksikin on luvattu kevätaurinkoa ja lämmintä, eiköhän ne jäät tästä vauhdilla pehmene!

Tilan- ja tehontarpeen sekä varustuksen valinnan tehnee jokainen omien tarpeidensa mukaan. Ja tarpeet ovat tosiaan hyvinkin yksilöllisiä: olisikohan ollut viimeisimmässä Vene-lehdessä artikkeli kaverista, joka matkasi viime kesänä Oulusta Helsinkiin nelimetrisellä avoveneellä, jossa oli viisiheppainen perämoottori. Ei suihkua, ei komeroita, ei uunillista hellaa - mutta luonnonläheisyyttä, seikkailuhenkeä, omaan pärjäämiseen luottamista sitäkin enemmän.

Järjellä ajatellen nykyinen 2155 Ciera Sunbridge riittäisi allekirjoittaneelle vallan mainiosti: siinäkin on vessa, ulkosuihku (ja kohta myös lämmin vesi - ja sitäpaitsi uudet kuomut kattavat myös takaosan, joten ujompikin pääsee suihkuttelemaan rauhassa), liesi, lämmitys, jääkaappi ja riittävästi tilaa muutaman hengen viikonloppuretkiä varten. Mutta mikä tärkeintä, se kelluu ja liikkuu: sillä pääsee veden ääreen, nauttimaan luonnosta, siitä tunteesta, mitä on hyvin vaikea selittää ei-veneihmisille. Köydet irti laiturista - ja jopa unohtuvat kaikki inhimilliseen elämään sinällään kuuluvat murheet ja harmit.

Mutta kuten Justiinakin tuossa totesi, harrastukseen jää koukkuun ja ruokahalu kasvaa syödessä. Viime kesältä jäi mieleen monta hyvää hetkeä, mutta myös monta ahdasta kohtaamista veneen sisältä.

Retkiveneilijäkin mainitsi säilytystilan riittämättömyyden; sen lienee jokainen huomannut näillä - mallisarjasta riippumatta - veneillyt. 2155:ssä tyhjää tilaa on esimerkiksi keulan V-sohvan alla sekä veneen kokoon nähden valtavan konehuoneen sisällä, mutta tilat ovat huonosti hyödynnettävissä. Kun kaksi tai kolmekin ihmistä tulee kyytiin nissukoineen, mihin niitä työntää? Omatoimisella nikkaroinnilla on tietenkin helppo järjestellä esimerkiksi keulapiikkiin paremmin luoksepäästäviä lokeroita.

Tässä keskustelussa saamieni arvokkaiden vinkkien, kokemusten ja kommenttien sekä näiden pohjalta tekemieni Google-hakujen perusteella luulen, että lähden nyt katselemaan ja soittelemaan tasa-arvoisesti sekä kapearunkoisempia, sutjakampia ja ehkä minun silmääni tyylikkäämmin muotoiltuja 2755-malleja että leveämpiä ja tilavampia, mutta toisaalta ehkä laiskanpulskeampia 2655:a. Samoin Sea Ray 270 Sundancer lienee edelleen allekirjoittaneen lähtökohdista tutustumisen arvoinen; ainakin jonkun tiedon mukaan siinä olisi jopa vähän päälle kolmimetrinen runko (303 cm?).

Ymmärrän toki, että olen mahdollisesti hankkimassa lähes parikymmentä vuotta vanhaa käyttöesinettä, jonka käyttäjähistoria saattaa olla mitä tahansa. Ymmärrän sen nöyryyden, joka mahdolliseen hankintaani sisältyy; mikä tahansa saattaa mennä rikki, jolloin veneharrastelu muuttuukin teknis-käytännölliseksi harrasteluksi. Omista lähtökohdistani tämä ei ole ongelma, vaan pikemminkin kiertyy saumattomasti muihin harrastuksiini, mutta tämäkin on näkökulma, joka venettä hankkivan on aina pidettävä mielessä.

Retkiveneilijälle vielä, aiheesta aavistuken poiketen: venekäyttöön tarkoitetuissa kuumavesivaraajissa on ymmärtääkseni aina vesitilan sisällä erillinen kierukka, jonka sisällä moottorin jäähdytysvesi kiertää. Kun ajattelee sitä hukkalämpöä, minkä tavallinen polttomoottori synnyttää - useita kilowatteja -, on helppo ymmärtää, että tällä tavalla saadaan nopeasti ja vaivattomasti kuumaa vettä. Erään kommentin mukaan "jo viiden minuutin ajon jälkeen hanoista tulee tulikuumaa vettä". Itse hankin 20 litran varaajan, jossa on lisäksi myös 800 watin sähkövastus maasähköä varten. Varaajassa on neljä putkiliitäntää: jäähdytysvedenkierto sisään ja ulos, kylmä vesi sisään ja kuuma vesi ulos. Omassa veneessäni on 130 hv:n 4-sylinterinen OMC-moottori, jonka sylinterikannen jäähdytysvesilähdöstä saa kätevästi syötön varaajan kierukalle. Itselläni tämä tietää myös pesualtaan sekä ulkosuihkun hanojen uusimista sekä rinnakkaisen kuumavesilinjan vetämistä, mutta asennusteknisesti tämä ei ole paha rasti. Lisäetuna tulee vielä kasvanut raikasvesisäiliön kapasiteetti - nykyinen 40 litraa ei pitkälle riitä.

Kiitos vielä kerran ajatuksista, kommenteista ja vaivannäöstä - jatketaan keskustelua näissä merkeissä!

Terv. Pekka

Lue lisää

löysin tällaisen

http://www.boatshop24.com/web/fi/suchen/m/index.htm?showid=1488897&MODEL=Scand&SORTORDER=1&lastshow=25&totalcount=85

tuolta Boatshopista. Tämänkaltainen on tuttavien vene, kovasti kehuttu.

Justiina kirjoitti:

...sinänsä voi ollakin, koska Treelle veneemme meni vaihtoon :-) mutta voiko muisti olla niin huono, että ei olisi painevettä...vai puhummeko eri asiasta?

Kyllä se silti taitaa olla meidän vanha :-)

Heh, pitäkää hyvä huoli! Milläs nimellä teillä vene kulkee?

Lue lisää

...on joskus ollut Emilia mutta nimetty uudelleen Pigletiksi. Ajattelin palata takaisin ja kastaa Emilia II:si. Liikkeen mukaan tämä yksilö lienee tullut Lahden suunnalta vaihdossa isompaan Norjalaiseen.

ps. painevedellä ymmärrän paisuntasäiliöllistä vedentuloa, siten että hanan avatessa vettä tulee tasaisesti eikä pumpun voimien tahdissa.

Pekka Harju kirjoitti:

Kiitos taas keskustelua jatkaneille arvokkaista vinkeistä ja omista kokemuksista! Mukavaa, että aiheesta riittää vielä juttua - taitaa tässä itse kullakin olla jo vesille mieli, viikonlopuksikin on luvattu kevätaurinkoa ja lämmintä, eiköhän ne jäät tästä vauhdilla pehmene!

Tilan- ja tehontarpeen sekä varustuksen valinnan tehnee jokainen omien tarpeidensa mukaan. Ja tarpeet ovat tosiaan hyvinkin yksilöllisiä: olisikohan ollut viimeisimmässä Vene-lehdessä artikkeli kaverista, joka matkasi viime kesänä Oulusta Helsinkiin nelimetrisellä avoveneellä, jossa oli viisiheppainen perämoottori. Ei suihkua, ei komeroita, ei uunillista hellaa - mutta luonnonläheisyyttä, seikkailuhenkeä, omaan pärjäämiseen luottamista sitäkin enemmän.

Järjellä ajatellen nykyinen 2155 Ciera Sunbridge riittäisi allekirjoittaneelle vallan mainiosti: siinäkin on vessa, ulkosuihku (ja kohta myös lämmin vesi - ja sitäpaitsi uudet kuomut kattavat myös takaosan, joten ujompikin pääsee suihkuttelemaan rauhassa), liesi, lämmitys, jääkaappi ja riittävästi tilaa muutaman hengen viikonloppuretkiä varten. Mutta mikä tärkeintä, se kelluu ja liikkuu: sillä pääsee veden ääreen, nauttimaan luonnosta, siitä tunteesta, mitä on hyvin vaikea selittää ei-veneihmisille. Köydet irti laiturista - ja jopa unohtuvat kaikki inhimilliseen elämään sinällään kuuluvat murheet ja harmit.

Mutta kuten Justiinakin tuossa totesi, harrastukseen jää koukkuun ja ruokahalu kasvaa syödessä. Viime kesältä jäi mieleen monta hyvää hetkeä, mutta myös monta ahdasta kohtaamista veneen sisältä.

Retkiveneilijäkin mainitsi säilytystilan riittämättömyyden; sen lienee jokainen huomannut näillä - mallisarjasta riippumatta - veneillyt. 2155:ssä tyhjää tilaa on esimerkiksi keulan V-sohvan alla sekä veneen kokoon nähden valtavan konehuoneen sisällä, mutta tilat ovat huonosti hyödynnettävissä. Kun kaksi tai kolmekin ihmistä tulee kyytiin nissukoineen, mihin niitä työntää? Omatoimisella nikkaroinnilla on tietenkin helppo järjestellä esimerkiksi keulapiikkiin paremmin luoksepäästäviä lokeroita.

Tässä keskustelussa saamieni arvokkaiden vinkkien, kokemusten ja kommenttien sekä näiden pohjalta tekemieni Google-hakujen perusteella luulen, että lähden nyt katselemaan ja soittelemaan tasa-arvoisesti sekä kapearunkoisempia, sutjakampia ja ehkä minun silmääni tyylikkäämmin muotoiltuja 2755-malleja että leveämpiä ja tilavampia, mutta toisaalta ehkä laiskanpulskeampia 2655:a. Samoin Sea Ray 270 Sundancer lienee edelleen allekirjoittaneen lähtökohdista tutustumisen arvoinen; ainakin jonkun tiedon mukaan siinä olisi jopa vähän päälle kolmimetrinen runko (303 cm?).

Ymmärrän toki, että olen mahdollisesti hankkimassa lähes parikymmentä vuotta vanhaa käyttöesinettä, jonka käyttäjähistoria saattaa olla mitä tahansa. Ymmärrän sen nöyryyden, joka mahdolliseen hankintaani sisältyy; mikä tahansa saattaa mennä rikki, jolloin veneharrastelu muuttuukin teknis-käytännölliseksi harrasteluksi. Omista lähtökohdistani tämä ei ole ongelma, vaan pikemminkin kiertyy saumattomasti muihin harrastuksiini, mutta tämäkin on näkökulma, joka venettä hankkivan on aina pidettävä mielessä.

Retkiveneilijälle vielä, aiheesta aavistuken poiketen: venekäyttöön tarkoitetuissa kuumavesivaraajissa on ymmärtääkseni aina vesitilan sisällä erillinen kierukka, jonka sisällä moottorin jäähdytysvesi kiertää. Kun ajattelee sitä hukkalämpöä, minkä tavallinen polttomoottori synnyttää - useita kilowatteja -, on helppo ymmärtää, että tällä tavalla saadaan nopeasti ja vaivattomasti kuumaa vettä. Erään kommentin mukaan "jo viiden minuutin ajon jälkeen hanoista tulee tulikuumaa vettä". Itse hankin 20 litran varaajan, jossa on lisäksi myös 800 watin sähkövastus maasähköä varten. Varaajassa on neljä putkiliitäntää: jäähdytysvedenkierto sisään ja ulos, kylmä vesi sisään ja kuuma vesi ulos. Omassa veneessäni on 130 hv:n 4-sylinterinen OMC-moottori, jonka sylinterikannen jäähdytysvesilähdöstä saa kätevästi syötön varaajan kierukalle. Itselläni tämä tietää myös pesualtaan sekä ulkosuihkun hanojen uusimista sekä rinnakkaisen kuumavesilinjan vetämistä, mutta asennusteknisesti tämä ei ole paha rasti. Lisäetuna tulee vielä kasvanut raikasvesisäiliön kapasiteetti - nykyinen 40 litraa ei pitkälle riitä.

Kiitos vielä kerran ajatuksista, kommenteista ja vaivannäöstä - jatketaan keskustelua näissä merkeissä!

Terv. Pekka

Lue lisää

Moikka taas,

säilyttämiseen pohdittiin yhtä lisäratkaisua, jos ruuvaisi vessan kattoon sellaisen kuminauhaverkon, sinne saisi vessapaperirullat pois hytin vaatekaapista. Eikä hädän tullen olisi pitkä matka paperia hakemaan...

V-punkan alle ei kovin paljon mahdu, meillä oli keulakolmiossa ensiapulaukku, juomavesi ja syömiseen liittyvää sälää ja tietysti paljon kirjoja. Sohvan alla oli toisella puolella aurinkoon liittyvä, sandaalit, aurinkomatot jne. Vastaavasti toisella puolella sateeseen liittyvä, sateenvarjo, sadeasut ja saappaat. Järjestys pysyi hyvin koko kesän. Tuore ruoka, leivät, perunat ym. kahdessa pajukorissa keulakolmion päällä. Kaiuttimien välistä peilin takaa aukeaa vielä pieni kolo köysiboksiin, siellä oli öljyt, putsarit ja varapotkurit.

Vaatekaappi oli lattiasta kattoon kaiken rojun täyttämä, pääosin Origon Spriitä, Aku Ankkoja ja vessapaperia.

Vaatekaapin päällä pärekorissa kattilat ja muuta irtosälää. Pysyi paikoillaan kovassakin ryskeessä. Iltaisin siihen sai hyvin pahvitörpön viiniä. Herää vain kysymys, kumpi oli ensin törppö vai Beikku, niin hyvin se siihen sopi.

Pentterin kaapit pursusivat astioita, ylähyllyt kestävämpää ruokaa, sokeria, säilykkeitä ja niin edelleen.

Vessassa pesuaineet ja hygieniaan liittyvää sälää kaapit pullollaan. Käsisuihkun tilalle vaihdoin tavallisen Oraksen bideen, se oli käyttökelpoinen ratkaisu ja vei tilaa puolet vähemmän.

Etuhyttiin vievässä portaassa on vesisäiliön huoltoluukku, siellä on näppärä roskiksen paikka jonka alle saa toisen pussin tyhjille pulloille.

Ohjaushytin alla olevan punkan jalkopään hyllyt jaettiin vaimon kanssa omille vaatteille joita ei kuljetettu kodin ja veneen välillä, lapset könkkäs kukin tavaransa repussa mennen tullen. Paitsi kerran kun Tamacothi oli hukassa. Sitä etsittiin kissojen ja koirien kanssa, löytyi vihdosta viimein Aku Ankan välistä vaatekaapista...

Punkan päädyssä olevaan kannelliseen boksiin taittelin varapelastusliivit, niitä meni sinne käsittämätön määrä, muistaakseni 4 aikuisten ja 3 lasten kokoa.

Rakettilaatikossa oli kuin olikin raketit, katsastusvarusteita, kettinkiä, puukko ja muuta kättä pidempää.

Konehuoneessa, aiemmin mainitsemani siirreltävä septi, työkalut, polttopuut, täydet roskikset, tyhjät pullot ja kalastusvälineet.

Takapenkin alla on jonkinmoinen veden poistolla oleva säilytysboksi, siellä oli vähän köyttä, vara-ankkuri ja lasten uimalelut sekä pumppu.

Meillä oli lepuuttajatelineet keskellä uimatason yläpuolella, otin ne pois jotta lapset pääsisivät helpommin kulkemaan ja solmin ne kaiteeseen uimatason toiseen reunaan makaamaan.

Ipanoille tehtiin selväksi alkukesästä että nämä ovat tavaroiden vakiopaikat ja ihme kyllä, kellään ei ollut vaikeuksia löytää mitään.

Hei hetkinen, tämä alkaa tuntua kuumeelta! Joko nyt voi julistaa vuoden 2007 veneilysesongin alkaneeksi? Kuullaan taas.

Retkiveneilijä kirjoitti:

Moikka taas,

säilyttämiseen pohdittiin yhtä lisäratkaisua, jos ruuvaisi vessan kattoon sellaisen kuminauhaverkon, sinne saisi vessapaperirullat pois hytin vaatekaapista. Eikä hädän tullen olisi pitkä matka paperia hakemaan...

V-punkan alle ei kovin paljon mahdu, meillä oli keulakolmiossa ensiapulaukku, juomavesi ja syömiseen liittyvää sälää ja tietysti paljon kirjoja. Sohvan alla oli toisella puolella aurinkoon liittyvä, sandaalit, aurinkomatot jne. Vastaavasti toisella puolella sateeseen liittyvä, sateenvarjo, sadeasut ja saappaat. Järjestys pysyi hyvin koko kesän. Tuore ruoka, leivät, perunat ym. kahdessa pajukorissa keulakolmion päällä. Kaiuttimien välistä peilin takaa aukeaa vielä pieni kolo köysiboksiin, siellä oli öljyt, putsarit ja varapotkurit.

Vaatekaappi oli lattiasta kattoon kaiken rojun täyttämä, pääosin Origon Spriitä, Aku Ankkoja ja vessapaperia.

Vaatekaapin päällä pärekorissa kattilat ja muuta irtosälää. Pysyi paikoillaan kovassakin ryskeessä. Iltaisin siihen sai hyvin pahvitörpön viiniä. Herää vain kysymys, kumpi oli ensin törppö vai Beikku, niin hyvin se siihen sopi.

Pentterin kaapit pursusivat astioita, ylähyllyt kestävämpää ruokaa, sokeria, säilykkeitä ja niin edelleen.

Vessassa pesuaineet ja hygieniaan liittyvää sälää kaapit pullollaan. Käsisuihkun tilalle vaihdoin tavallisen Oraksen bideen, se oli käyttökelpoinen ratkaisu ja vei tilaa puolet vähemmän.

Etuhyttiin vievässä portaassa on vesisäiliön huoltoluukku, siellä on näppärä roskiksen paikka jonka alle saa toisen pussin tyhjille pulloille.

Ohjaushytin alla olevan punkan jalkopään hyllyt jaettiin vaimon kanssa omille vaatteille joita ei kuljetettu kodin ja veneen välillä, lapset könkkäs kukin tavaransa repussa mennen tullen. Paitsi kerran kun Tamacothi oli hukassa. Sitä etsittiin kissojen ja koirien kanssa, löytyi vihdosta viimein Aku Ankan välistä vaatekaapista...

Punkan päädyssä olevaan kannelliseen boksiin taittelin varapelastusliivit, niitä meni sinne käsittämätön määrä, muistaakseni 4 aikuisten ja 3 lasten kokoa.

Rakettilaatikossa oli kuin olikin raketit, katsastusvarusteita, kettinkiä, puukko ja muuta kättä pidempää.

Konehuoneessa, aiemmin mainitsemani siirreltävä septi, työkalut, polttopuut, täydet roskikset, tyhjät pullot ja kalastusvälineet.

Takapenkin alla on jonkinmoinen veden poistolla oleva säilytysboksi, siellä oli vähän köyttä, vara-ankkuri ja lasten uimalelut sekä pumppu.

Meillä oli lepuuttajatelineet keskellä uimatason yläpuolella, otin ne pois jotta lapset pääsisivät helpommin kulkemaan ja solmin ne kaiteeseen uimatason toiseen reunaan makaamaan.

Ipanoille tehtiin selväksi alkukesästä että nämä ovat tavaroiden vakiopaikat ja ihme kyllä, kellään ei ollut vaikeuksia löytää mitään.

Hei hetkinen, tämä alkaa tuntua kuumeelta! Joko nyt voi julistaa vuoden 2007 veneilysesongin alkaneeksi? Kuullaan taas.

Lue lisää

Mukava nähdä, että muutkin jaksavat vielä kiinnostua tästä keskustelunaiheesta! Retkiveneilijä: taitaa tosiaan kausi olla jo alkanut!

Retkiveneilijä: kiitos taas omakohtaisista kokemuksistasi! Sain sen käsityksen, että 2655:ssä säilytys- ja muutkin tilat riittävät käytännössä erittäin hyvin siihen käyttöön, mihin vene on suunniteltu. En ollut aikaisemmin edes tajunnut esimerkiksi noita takakajuutan päädyissä olevia säilytystiloja. Omassa kaksykkösessänihän sellainen päivittäisessä retkeilyssä tarvittava säilytys- ja laskutila on tosi kortilla; veneeseen tultaessa kaikki nyytit jäävät pyörimään lattialle tai patjoille, vesikannu on aina tiellä jne.

2655:n kohdalla mietin paljon myös sitä, miten keulapöydän ääreen mahtuu ruokailemaan. Omat kokemuksenihan rajoittuvat ainoastaan tuohon kaksykköseeni, ja pariinkin kertaan tuli viime kesänä kipattua kahvit syliin, kun kaksi, kolme, neljä tai viisi henkeä istui pöydän ääressä ja joku vähän polveaan nosti.

Retkiveneilijä, painevedestä vielä: sori, ilmaisin itseni alusta alkaen vähän epäselvästi; omassakin veneessäni painevesi on toteutettu pelkällä automaattipumpulla ilman painevaraajaa - kun hanan avaa, lähtee pumppu pyörimään, mutta veden virtaus on sykkivää. Pesualtaan sillä täyttää, kädet voi pestä ihan hyvin ja tosiaan ulkosuihkussa voi suihkutella moottorin säteilylämmön lämmittämällä "yksilämpöisellä" vedellä. Tähän tarkoitukseen pumpun tuotto ja paine riittävät ihan hyvin, tulipa viime kesänä pestyä kuomuakin ulkosuihkun avulla. (2155:ssä raikasvesisäiliö on moottoritilassa moottorin vieressä, joten säteilylämpö riittää ihmeen hyvin puolihaalean veden tuottamiseen.)

Sisäsuihkusta vielä: ymmärtääkseni sisäsuihkun asentaminen veneen vessaan vaatii paitsi lämpimän paineveden, myös WC-tilan lattian alle tyhjennyspumpulla varustetun kaivon - sekä tietenkin sen, että itse tilan seinämateriaalit ovat vedenkestäviä. 2155:ssä (samoin kuin kuvissa näkemissäni 2455-malleissa) WC on verhoiltu samalla karvalankamatolla, jolla muukin sisätila on verhottu. Näiden muutoksien tekeminen jälkeenpäin on tietenkin mahdollista, mutta usein hankalaa. Ymmärsin, että Retkiveneilijän - jonka entinen omistaja siis taisi liittyä tähän keskusteluun! - 2655:ssä tuo kaivo WC-tilan pohjassa kuitenkin olisi.

Tässä keskustelussa oli paljon muutakin mielenkiintoista ja arvokasta vinkkiä, mutta selvyyden ja keskustelun seurattavuuden vuoksi laitan niistä omat kommentit ko. kommenttien jatkoksi.

Tästä jatketaan!

Terv. Pekka

Justiina kirjoitti:

löysin tällaisen

http://www.boatshop24.com/web/fi/suchen/m/index.htm?showid=1488897&MODEL=Scand&SORTORDER=1&lastshow=25&totalcount=85

tuolta Boatshopista. Tämänkaltainen on tuttavien vene, kovasti kehuttu.

Lue lisää

Justiina: kiitos vinkistä, paitsi tästä, myös muista ehdottamistasi malleista!

Olen jonkin verran seurannut eri venetyypeillä harrastavien kertomuksia omista kokemuksistaan, ja uskon, että mitään tyyppiä ei vahingossa ole rakennettu sellaiseksi, mitä se on. Jenkkiveneissä - ainakin näissä koko-, ikä- ja hintaluokissa - säilytystilojen puute ja kulkuväylien ahtaus lienevät ne hankalimmat, mutta heloituksistakin olen kuullut kritiikkiä myös muilta käyttäjiltä. Skandinaavinen ote veneen suunnittelussa ja rakentamisessa on varmasti toisella lailla painottunut. Mutta näissä jenkeissä minua viehättää juuri tuo koon, tehon, tilojen, ominaisuuksien ja rahallisen panostuksen muodostama yhtälö ja näiden ominaisuuksien suhde - ainakin harrastukseni tässä kohdassa.

Tässä keskustelussa käsitellyissä jenkkiveneissähän rungon korkeudella on saatu sisälle lisää tilaa, minikajuutta puuttuu useimmista skandinaavisista vastaavan pituisista veneistä. Itseäni viehättää - tässä vaiheessa - myös sisätilojen ilme sekä esimerkiksi pentterin sijoittaminen alas "kovan katon alle".

Mutta tarkastelen toki venemaailmaa nöyrän avoimena; ymmärrän, että olen vasta harrastukseni alussa, ja ajan kuluessa saatan painottaa asioita toisella tavalla, jolloin myös venevalintaa tulee harkittavaksi uudelleen.

Terv. Pekka

sammmmm kirjoitti:

ei tosiaan ole paljoa, 2755ssa on makuuhytin etuseinässä pieni kolo johon mahtuu vaikka petivaatteet, tuonne makuutilaan olisi tarkoitus vielä rakentaa jonkun moinen kaappi. Astiakaappi tulikin jo tehtyä sen kapean "vaatekaapin" päälle. Sivukannet parani huomattavasti kun liimasi siihen reunaan liukueste teippiä, eihän se siitä levene, mutta kengät pitää huomattavasti paremmin.

Tuolta löytyy runsaasti keskustelua http://www.baylinerownersclub.org/forum/
T:
http://www.vastela.net/sami/paatti.htm

Lue lisää

Hei Samm,

Kiitos vinkeistä, kommentista ja "esittäytymisestä"! Kävin jo viime kesänä tutkimassa raporttia 2755:n dieselöinnistä, löysin sivut muistaakseni Googlen avulla. Oli erittäin mielenkiintoista lukea moottorinvaihtoprojektistasi, toivottavasti hankkeen lopputulos on tyydyttänyt myöhemminkin, toivottavasti pääset tänäkin kesänä nauttimaan dieselvoimasta ja huolettomista merimaileista!

Kiitos myös Baylinerien omistajien foorumi -linkistä, poikkesin katselemassa, ja paljonhan siellä asiaa oli, monista eri malleista, uusista ja vanhoista. Näin suomalaisesta näkökulmasta yllätti se, että myös pienempiä ja vanhempia malleja harrastetaan, kunnostetaan ja käytetään suurenkin veden takana. Hyvä niin!

Terv. Pekka

Pekka Harju kirjoitti:

Mukava nähdä, että muutkin jaksavat vielä kiinnostua tästä keskustelunaiheesta! Retkiveneilijä: taitaa tosiaan kausi olla jo alkanut!

Retkiveneilijä: kiitos taas omakohtaisista kokemuksistasi! Sain sen käsityksen, että 2655:ssä säilytys- ja muutkin tilat riittävät käytännössä erittäin hyvin siihen käyttöön, mihin vene on suunniteltu. En ollut aikaisemmin edes tajunnut esimerkiksi noita takakajuutan päädyissä olevia säilytystiloja. Omassa kaksykkösessänihän sellainen päivittäisessä retkeilyssä tarvittava säilytys- ja laskutila on tosi kortilla; veneeseen tultaessa kaikki nyytit jäävät pyörimään lattialle tai patjoille, vesikannu on aina tiellä jne.

2655:n kohdalla mietin paljon myös sitä, miten keulapöydän ääreen mahtuu ruokailemaan. Omat kokemuksenihan rajoittuvat ainoastaan tuohon kaksykköseeni, ja pariinkin kertaan tuli viime kesänä kipattua kahvit syliin, kun kaksi, kolme, neljä tai viisi henkeä istui pöydän ääressä ja joku vähän polveaan nosti.

Retkiveneilijä, painevedestä vielä: sori, ilmaisin itseni alusta alkaen vähän epäselvästi; omassakin veneessäni painevesi on toteutettu pelkällä automaattipumpulla ilman painevaraajaa - kun hanan avaa, lähtee pumppu pyörimään, mutta veden virtaus on sykkivää. Pesualtaan sillä täyttää, kädet voi pestä ihan hyvin ja tosiaan ulkosuihkussa voi suihkutella moottorin säteilylämmön lämmittämällä "yksilämpöisellä" vedellä. Tähän tarkoitukseen pumpun tuotto ja paine riittävät ihan hyvin, tulipa viime kesänä pestyä kuomuakin ulkosuihkun avulla. (2155:ssä raikasvesisäiliö on moottoritilassa moottorin vieressä, joten säteilylämpö riittää ihmeen hyvin puolihaalean veden tuottamiseen.)

Sisäsuihkusta vielä: ymmärtääkseni sisäsuihkun asentaminen veneen vessaan vaatii paitsi lämpimän paineveden, myös WC-tilan lattian alle tyhjennyspumpulla varustetun kaivon - sekä tietenkin sen, että itse tilan seinämateriaalit ovat vedenkestäviä. 2155:ssä (samoin kuin kuvissa näkemissäni 2455-malleissa) WC on verhoiltu samalla karvalankamatolla, jolla muukin sisätila on verhottu. Näiden muutoksien tekeminen jälkeenpäin on tietenkin mahdollista, mutta usein hankalaa. Ymmärsin, että Retkiveneilijän - jonka entinen omistaja siis taisi liittyä tähän keskusteluun! - 2655:ssä tuo kaivo WC-tilan pohjassa kuitenkin olisi.

Tässä keskustelussa oli paljon muutakin mielenkiintoista ja arvokasta vinkkiä, mutta selvyyden ja keskustelun seurattavuuden vuoksi laitan niistä omat kommentit ko. kommenttien jatkoksi.

Tästä jatketaan!

Terv. Pekka

Lue lisää

2755.ssa on myö tuo tyhjennyskaivo tuolla veskissä, en ole siellä koskaan suihkua ottanut, ja kyllä se varmasti melko ahdasta on tuolla veskissä suihkutella....

Retkiveneilijä kirjoitti:

...on joskus ollut Emilia mutta nimetty uudelleen Pigletiksi. Ajattelin palata takaisin ja kastaa Emilia II:si. Liikkeen mukaan tämä yksilö lienee tullut Lahden suunnalta vaihdossa isompaan Norjalaiseen.

ps. painevedellä ymmärrän paisuntasäiliöllistä vedentuloa, siten että hanan avatessa vettä tulee tasaisesti eikä pumpun voimien tahdissa.

Lue lisää

on kuin onkin meidän vanha Nasu-ystävä .-)

Terveisiä vaan! Historiasta sen verran, että se oli ennen meitä käytännössä vain yhdellä omistajalla Hesassa, ja oli huollettu ja hoidettu huolella (mieheni soitti venettä huoltaneelle ennen ostoa). Me ostimme sen joltain, joka oli saanut sen vaihdossa ja myi samantien. Kelpo vene :-)

Meillä mies keksi ostaa sinne minikajuutan jalkatilaan tismalleen koon puolesta sopivia muovilaatikoita, kannellisia - joihin sai siististi pakattua melkoisesti kamaa, eivätkä sitten lojuneet pitkin poikin.

Suunnitelmissa oli lisäksi vaihtaa avotilan takaistuimen tilalle tiikkikansi, istuin kun oli melko kulahtanut, mutta jäi sitten tekemättä, kun viimeinenkin järjenripe katosi v 2005 venemessuilla ja Piglet lähti vaihtoon :-O

Nykyisessä veneessämme jatkamme muuten samaa NallePuh-henkistä nimilinjaa :-)

Justiina

Pekka Harju kirjoitti:

Mukava nähdä, että muutkin jaksavat vielä kiinnostua tästä keskustelunaiheesta! Retkiveneilijä: taitaa tosiaan kausi olla jo alkanut!

Retkiveneilijä: kiitos taas omakohtaisista kokemuksistasi! Sain sen käsityksen, että 2655:ssä säilytys- ja muutkin tilat riittävät käytännössä erittäin hyvin siihen käyttöön, mihin vene on suunniteltu. En ollut aikaisemmin edes tajunnut esimerkiksi noita takakajuutan päädyissä olevia säilytystiloja. Omassa kaksykkösessänihän sellainen päivittäisessä retkeilyssä tarvittava säilytys- ja laskutila on tosi kortilla; veneeseen tultaessa kaikki nyytit jäävät pyörimään lattialle tai patjoille, vesikannu on aina tiellä jne.

2655:n kohdalla mietin paljon myös sitä, miten keulapöydän ääreen mahtuu ruokailemaan. Omat kokemuksenihan rajoittuvat ainoastaan tuohon kaksykköseeni, ja pariinkin kertaan tuli viime kesänä kipattua kahvit syliin, kun kaksi, kolme, neljä tai viisi henkeä istui pöydän ääressä ja joku vähän polveaan nosti.

Retkiveneilijä, painevedestä vielä: sori, ilmaisin itseni alusta alkaen vähän epäselvästi; omassakin veneessäni painevesi on toteutettu pelkällä automaattipumpulla ilman painevaraajaa - kun hanan avaa, lähtee pumppu pyörimään, mutta veden virtaus on sykkivää. Pesualtaan sillä täyttää, kädet voi pestä ihan hyvin ja tosiaan ulkosuihkussa voi suihkutella moottorin säteilylämmön lämmittämällä "yksilämpöisellä" vedellä. Tähän tarkoitukseen pumpun tuotto ja paine riittävät ihan hyvin, tulipa viime kesänä pestyä kuomuakin ulkosuihkun avulla. (2155:ssä raikasvesisäiliö on moottoritilassa moottorin vieressä, joten säteilylämpö riittää ihmeen hyvin puolihaalean veden tuottamiseen.)

Sisäsuihkusta vielä: ymmärtääkseni sisäsuihkun asentaminen veneen vessaan vaatii paitsi lämpimän paineveden, myös WC-tilan lattian alle tyhjennyspumpulla varustetun kaivon - sekä tietenkin sen, että itse tilan seinämateriaalit ovat vedenkestäviä. 2155:ssä (samoin kuin kuvissa näkemissäni 2455-malleissa) WC on verhoiltu samalla karvalankamatolla, jolla muukin sisätila on verhottu. Näiden muutoksien tekeminen jälkeenpäin on tietenkin mahdollista, mutta usein hankalaa. Ymmärsin, että Retkiveneilijän - jonka entinen omistaja siis taisi liittyä tähän keskusteluun! - 2655:ssä tuo kaivo WC-tilan pohjassa kuitenkin olisi.

Tässä keskustelussa oli paljon muutakin mielenkiintoista ja arvokasta vinkkiä, mutta selvyyden ja keskustelun seurattavuuden vuoksi laitan niistä omat kommentit ko. kommenttien jatkoksi.

Tästä jatketaan!

Terv. Pekka

Lue lisää

erilaisia makuja ja toiveita :-) Meistä taas ulkona sijaitseva pentteri on ihana! Minä venekokkina etenkin tykkään kun ruokaa laittaessa voi katsella vaikka maisemia. Meillä tosin on avotila katettu osittain HT:llä eli ihan paljaan taivaan alla ei seisoskella.

Kieltämättä pullea runko tuo sitä lisätilaa sisälle. Ja Beikussa oli mainiot ulkotilat, ja mies vanhana purjehtijana pitää siitä, ettei tarvinnut ajella kopissa. Noissa skandiveneissäkin on toki osassa minikajuutta (mm linkin Scandissa). Scandin todella suuri avotila sohvineen on kiva.

Mutta niihin saa laittaa kyllä enempi rahaa. Tosin beikkukin dieselkoneella maksaa sitten jo selkeästi enemmän.

Ilmeisesti meidänkin exässämme oli se automaattipumppuvesi, ei varsinainen painevesi (heh, aina oppii uutta). No, ainakaan ei jalalla tarvinnut pumpata :-)

90-luvun alun 2655:sia on muuten ilmeisesti hyvin vähän maassa (verrattuna iloiseen 80-lukuun) lamasta johtuen. Vessassa sentään on jo muovia seinissä karvan sijaan!

Justiina kirjoitti:

on kuin onkin meidän vanha Nasu-ystävä .-)

Terveisiä vaan! Historiasta sen verran, että se oli ennen meitä käytännössä vain yhdellä omistajalla Hesassa, ja oli huollettu ja hoidettu huolella (mieheni soitti venettä huoltaneelle ennen ostoa). Me ostimme sen joltain, joka oli saanut sen vaihdossa ja myi samantien. Kelpo vene :-)

Meillä mies keksi ostaa sinne minikajuutan jalkatilaan tismalleen koon puolesta sopivia muovilaatikoita, kannellisia - joihin sai siististi pakattua melkoisesti kamaa, eivätkä sitten lojuneet pitkin poikin.

Suunnitelmissa oli lisäksi vaihtaa avotilan takaistuimen tilalle tiikkikansi, istuin kun oli melko kulahtanut, mutta jäi sitten tekemättä, kun viimeinenkin järjenripe katosi v 2005 venemessuilla ja Piglet lähti vaihtoon :-O

Nykyisessä veneessämme jatkamme muuten samaa NallePuh-henkistä nimilinjaa :-)

Justiina

Lue lisää

Onpa maailma pieni! Nasu on paraikaa pressun alla tuossa takapihalla. Tilasimme siihen uuden kuomun joka ulottuu myös takakannen ylle. Tiikitkin on ollut mielessä. Takaistuin on verhoiltu ilmeisesti liikkeen toimesta. Meille tuli viime kesänä noin 1000km ajoa pitkin poikin sisävesiä ja monta unohtumatonta yötä. Pentteriin tekemänne korit ovat olleet hyvässä käytössä, siihen mahtuu paljon tavaraa.

Kunka pitkään Nasu oli teillä? Osaatko arvioida kunka paljon käytitte venettä vuodessa, tunnit tai mpk:t antavat arvokasta perspektiiviä kun teen huoltosuunnitelmaa. Edellisestä viestistä ymmärsin että olemme neljäs omistaja jos vaihdossa ottanut lasketaan mukaan.

Miltä Marex tuntui Beikun jälkeen?

Pekka Harju kirjoitti:

Mukava nähdä, että muutkin jaksavat vielä kiinnostua tästä keskustelunaiheesta! Retkiveneilijä: taitaa tosiaan kausi olla jo alkanut!

Retkiveneilijä: kiitos taas omakohtaisista kokemuksistasi! Sain sen käsityksen, että 2655:ssä säilytys- ja muutkin tilat riittävät käytännössä erittäin hyvin siihen käyttöön, mihin vene on suunniteltu. En ollut aikaisemmin edes tajunnut esimerkiksi noita takakajuutan päädyissä olevia säilytystiloja. Omassa kaksykkösessänihän sellainen päivittäisessä retkeilyssä tarvittava säilytys- ja laskutila on tosi kortilla; veneeseen tultaessa kaikki nyytit jäävät pyörimään lattialle tai patjoille, vesikannu on aina tiellä jne.

2655:n kohdalla mietin paljon myös sitä, miten keulapöydän ääreen mahtuu ruokailemaan. Omat kokemuksenihan rajoittuvat ainoastaan tuohon kaksykköseeni, ja pariinkin kertaan tuli viime kesänä kipattua kahvit syliin, kun kaksi, kolme, neljä tai viisi henkeä istui pöydän ääressä ja joku vähän polveaan nosti.

Retkiveneilijä, painevedestä vielä: sori, ilmaisin itseni alusta alkaen vähän epäselvästi; omassakin veneessäni painevesi on toteutettu pelkällä automaattipumpulla ilman painevaraajaa - kun hanan avaa, lähtee pumppu pyörimään, mutta veden virtaus on sykkivää. Pesualtaan sillä täyttää, kädet voi pestä ihan hyvin ja tosiaan ulkosuihkussa voi suihkutella moottorin säteilylämmön lämmittämällä "yksilämpöisellä" vedellä. Tähän tarkoitukseen pumpun tuotto ja paine riittävät ihan hyvin, tulipa viime kesänä pestyä kuomuakin ulkosuihkun avulla. (2155:ssä raikasvesisäiliö on moottoritilassa moottorin vieressä, joten säteilylämpö riittää ihmeen hyvin puolihaalean veden tuottamiseen.)

Sisäsuihkusta vielä: ymmärtääkseni sisäsuihkun asentaminen veneen vessaan vaatii paitsi lämpimän paineveden, myös WC-tilan lattian alle tyhjennyspumpulla varustetun kaivon - sekä tietenkin sen, että itse tilan seinämateriaalit ovat vedenkestäviä. 2155:ssä (samoin kuin kuvissa näkemissäni 2455-malleissa) WC on verhoiltu samalla karvalankamatolla, jolla muukin sisätila on verhottu. Näiden muutoksien tekeminen jälkeenpäin on tietenkin mahdollista, mutta usein hankalaa. Ymmärsin, että Retkiveneilijän - jonka entinen omistaja siis taisi liittyä tähän keskusteluun! - 2655:ssä tuo kaivo WC-tilan pohjassa kuitenkin olisi.

Tässä keskustelussa oli paljon muutakin mielenkiintoista ja arvokasta vinkkiä, mutta selvyyden ja keskustelun seurattavuuden vuoksi laitan niistä omat kommentit ko. kommenttien jatkoksi.

Tästä jatketaan!

Terv. Pekka

Lue lisää

onkohan eniron palvelussa muitakin venekuumeisia, palvelu tökkii pahemman kerran.
Huomiseen! Ajattelin pohdiskella vähän lisävarusteista ja ajettavuudesta. Onko jotain muuta mitä mietit? Kuten Justiina totesi on vessa tosiaan lattiakaivolla ja ilman karvaverhoilua. Siellä saa suihkun mutta teen sen mieluummin takakannella, kuten Samikin tuumasi. Yksi juttu mikä tuli mieleeni oli uusimmassa Kipparissa esitelty Nordic 68. Hintaa on, mutta silloin saa HardTopparin jota olen ehkä eniten kaivannut Beikussa. Löydät ko. veneen Kari Kymäläiseltä, www.venemyynti.net.

Pekka Harju kirjoitti:

Mukava nähdä, että muutkin jaksavat vielä kiinnostua tästä keskustelunaiheesta! Retkiveneilijä: taitaa tosiaan kausi olla jo alkanut!

Retkiveneilijä: kiitos taas omakohtaisista kokemuksistasi! Sain sen käsityksen, että 2655:ssä säilytys- ja muutkin tilat riittävät käytännössä erittäin hyvin siihen käyttöön, mihin vene on suunniteltu. En ollut aikaisemmin edes tajunnut esimerkiksi noita takakajuutan päädyissä olevia säilytystiloja. Omassa kaksykkösessänihän sellainen päivittäisessä retkeilyssä tarvittava säilytys- ja laskutila on tosi kortilla; veneeseen tultaessa kaikki nyytit jäävät pyörimään lattialle tai patjoille, vesikannu on aina tiellä jne.

2655:n kohdalla mietin paljon myös sitä, miten keulapöydän ääreen mahtuu ruokailemaan. Omat kokemuksenihan rajoittuvat ainoastaan tuohon kaksykköseeni, ja pariinkin kertaan tuli viime kesänä kipattua kahvit syliin, kun kaksi, kolme, neljä tai viisi henkeä istui pöydän ääressä ja joku vähän polveaan nosti.

Retkiveneilijä, painevedestä vielä: sori, ilmaisin itseni alusta alkaen vähän epäselvästi; omassakin veneessäni painevesi on toteutettu pelkällä automaattipumpulla ilman painevaraajaa - kun hanan avaa, lähtee pumppu pyörimään, mutta veden virtaus on sykkivää. Pesualtaan sillä täyttää, kädet voi pestä ihan hyvin ja tosiaan ulkosuihkussa voi suihkutella moottorin säteilylämmön lämmittämällä "yksilämpöisellä" vedellä. Tähän tarkoitukseen pumpun tuotto ja paine riittävät ihan hyvin, tulipa viime kesänä pestyä kuomuakin ulkosuihkun avulla. (2155:ssä raikasvesisäiliö on moottoritilassa moottorin vieressä, joten säteilylämpö riittää ihmeen hyvin puolihaalean veden tuottamiseen.)

Sisäsuihkusta vielä: ymmärtääkseni sisäsuihkun asentaminen veneen vessaan vaatii paitsi lämpimän paineveden, myös WC-tilan lattian alle tyhjennyspumpulla varustetun kaivon - sekä tietenkin sen, että itse tilan seinämateriaalit ovat vedenkestäviä. 2155:ssä (samoin kuin kuvissa näkemissäni 2455-malleissa) WC on verhoiltu samalla karvalankamatolla, jolla muukin sisätila on verhottu. Näiden muutoksien tekeminen jälkeenpäin on tietenkin mahdollista, mutta usein hankalaa. Ymmärsin, että Retkiveneilijän - jonka entinen omistaja siis taisi liittyä tähän keskusteluun! - 2655:ssä tuo kaivo WC-tilan pohjassa kuitenkin olisi.

Tässä keskustelussa oli paljon muutakin mielenkiintoista ja arvokasta vinkkiä, mutta selvyyden ja keskustelun seurattavuuden vuoksi laitan niistä omat kommentit ko. kommenttien jatkoksi.

Tästä jatketaan!

Terv. Pekka

Lue lisää

Meillä on muistaakseni ollut 2 aikuista ja 4 lasta enimmillään keulakajuutan pöydän ääressä. Yleisimmin katoimme lapsille takakannelle pikkupöytään ja aikuisille ohjaushyttiin. Näin 4 aikuista ja 2-4 lasta syö ilman murheita. Meillä oli myös tapana että kaikki istuivat paikoillaan ja minä tai vaimo ojennettiin ruokia. Myös kipparin tuoli oli silloin käytössä. Toisinaan oli jopa ruuat aseteltu valmiiksi lautaselle keulakajuutassa, josta ne ojennettiin ohjaushyttiin.

Hyvä huomio mitä en tullut ajatelleeksi, jos takakannelle rakentaa suihkun, niin sinne kannattaa vetää myös kulmä vesi...

Viime kesästä jäi muutama juttu mieleen jotka haluaisin virittää kuntoon jollain aikavälillä, nämä eivät ole missäään erityisessä järjestyksessä, mutta puuttuivat tämän yksilön vakiokokonpanosta;

Kaikissa malleissa ei ole erillistä trimmimittaria, tässä ei ollut ja uimataso peittää näkyvyyden aika tehokkaasti. Varsinkin luonnonsatamiin mentäessä mulla oli hankaluuksia saada ote milloin perävetolaite on riittävän ylhäällä.

Kuten aiemmin totesimme, on vene aikasen tuuliherkkä, keulapotkuri on kyllä tarpeen, varsinkin jos aikoo olla vesillä yksin.

Meillä jääkaappi meni vaihtoon, hankin sattumalta pakastelokerollisen mallin, siitä oli yllättävän paljon iloa, eikä vähiten silloin kun lähdettiin kotiin ja laitettiin kylmäkallet kylmälaukkuun ja ruuat jääkaapista niiden sekaan.

Ostin venemessuilta Alden "uunin" sellaisen kannellisen kakkuvuuan jota mainostetaan uunin korvikkeeksi. Tavoite on saada paistettua esipaistettuja sämpylöitä aamiaiseksi. Saapa nähdä.

Sähkö loppuu kesken, ratkaisin sen hankkimalla salkkumallisen aggregaatin, en vielä ole päättänyt asennanko sen kiinteästi konehuoneeseen vai nostanko tarpeen tullen takakannelle.

Kuomu tulikin jo mainittua, mulla oli onni löytää hyvä kuomuntekijä, ollaan pariin otteeseen suunnitelleet kuomun takaosaa siten että se on yhtenäinen kokonaisuus veneen kanssa.

Perävetolaitteeseen saa lasisen öljysäiliön konehuoneeseen, se olisi hyvä olla jotta näkee muutokset peräöljyssä kesken kauden. Ilman sitä joutuu veneen nostamaan ylös vedestä jos tulee tarve tarkistaa tilanne kesken kauden.

Lämmin vesi, kun aikaa jää rupean työstämään sitä, mutta se ei ole kiireisin. Samaan kuuluu myös vesitankin mittari, sillä kun on taipumus olla tyhjä aina kun sitä vähiten odotti. Olisinko täyttänyt 4-5 kertaa kesän aikana, kun huomioi että juoma- ja ruuanlaittovesi kannettiin aina tuoreena kotoa.

Pelkääjän puolelle olisi hyvä saada tuulilasin pyyhkijä, sateella ajettaessa oli ainoa mahdollisuus vetää kuomun "tuulilasiosa" auki ja työntää pää ulos jotta näki verkkomerkit ym. väylän ulkopolella. Siinä tukka kastui ja vesi valui kaula-aukosta sisään.

Ajo- ja rantautumisvalot, ajoimme jonkin verran pimeällä, mutta valoa ei koskaan ollut tarpeeksi.

Ohjaushyttiin ostin ledit taustavaloksi, ajattelin laittaa himmentimen siten että kaikki hyttitilat saa tunnelmavalaistukseen. Toinen aika mukava ylellisyys olisi uimatason alle valot, jolloin voisi mennä pimeällä uimaan siten että veneen lähiympäristö olisi valaistu. Vähän kuin Tappajahaissa...

Päävirtakatkaisija on konehuoneessa, sinne on paha könkkääminen jos haluaa vaihtaa akkuja tai kytkeä virta ennen moottorin käynnistämistä. Antakaa vinkkejä jos olette tehneet muutoksia, siitä olisi paljon apua.

Takakannella ja ohjaushytissä on nepparein "kokolattiamatto" jonka mieluusti váihtaisin tiikkiturkkiin.

Sitten yksi enemmän käytännön juttu, spriikeitin nokeaa kattilat ja pannut, onko kellään mitään hyviä konsteja tämän vähentämiseksi?

voi vitsit, eipä tänäkään keväänä tekeminen lopu...

Retkiveneilijä kirjoitti:

Onpa maailma pieni! Nasu on paraikaa pressun alla tuossa takapihalla. Tilasimme siihen uuden kuomun joka ulottuu myös takakannen ylle. Tiikitkin on ollut mielessä. Takaistuin on verhoiltu ilmeisesti liikkeen toimesta. Meille tuli viime kesänä noin 1000km ajoa pitkin poikin sisävesiä ja monta unohtumatonta yötä. Pentteriin tekemänne korit ovat olleet hyvässä käytössä, siihen mahtuu paljon tavaraa.

Kunka pitkään Nasu oli teillä? Osaatko arvioida kunka paljon käytitte venettä vuodessa, tunnit tai mpk:t antavat arvokasta perspektiiviä kun teen huoltosuunnitelmaa. Edellisestä viestistä ymmärsin että olemme neljäs omistaja jos vaihdossa ottanut lasketaan mukaan.

Miltä Marex tuntui Beikun jälkeen?

Lue lisää

Nasu oli meillä kaksi vuotta, ensimmäinen moottoriveneemme (aiemmin purjehdimme jonkun verran, Nasua ennen oli vuosia veneilytaukoa.) Tosiaan pääsi kohtuullisella rahalla kiinni tilavaan veneeseen!

Vaikea arvioida ajotunteja, Päijänteellä liikuimme viikonloppuisin ja lomalla, tukikohtana Sysmän seutu. Tietojemme mukaan olette sitten se 4. omistaja. Sanotaan nyt, että kesän ajot liikkuivat ehkä 50-80 välillä. Käsittääkseni veneen alkuperäinen omistaja liikkui melko vähän sillä ja joitakin kesiä taisi olla ihan maissakin (tämä nyt ei ole varmaa tietoa...)

Marex tuntuu toki hyvältä, konstruktiohan on puoliliukuva, joten erilaista veneilyä Beikun jälkeen. Kiva puoli on se, että voi ajella hiljaakin suoraan (Beikku kiemurteli hitaassa vauhdissa kuin mato koukussa) ;-) Tilaa on tietty vähän enemmän, kun on kaksi ihan erillistä hyttiä.

Retkiveneilijä kirjoitti:

Meillä on muistaakseni ollut 2 aikuista ja 4 lasta enimmillään keulakajuutan pöydän ääressä. Yleisimmin katoimme lapsille takakannelle pikkupöytään ja aikuisille ohjaushyttiin. Näin 4 aikuista ja 2-4 lasta syö ilman murheita. Meillä oli myös tapana että kaikki istuivat paikoillaan ja minä tai vaimo ojennettiin ruokia. Myös kipparin tuoli oli silloin käytössä. Toisinaan oli jopa ruuat aseteltu valmiiksi lautaselle keulakajuutassa, josta ne ojennettiin ohjaushyttiin.

Hyvä huomio mitä en tullut ajatelleeksi, jos takakannelle rakentaa suihkun, niin sinne kannattaa vetää myös kulmä vesi...

Viime kesästä jäi muutama juttu mieleen jotka haluaisin virittää kuntoon jollain aikavälillä, nämä eivät ole missäään erityisessä järjestyksessä, mutta puuttuivat tämän yksilön vakiokokonpanosta;

Kaikissa malleissa ei ole erillistä trimmimittaria, tässä ei ollut ja uimataso peittää näkyvyyden aika tehokkaasti. Varsinkin luonnonsatamiin mentäessä mulla oli hankaluuksia saada ote milloin perävetolaite on riittävän ylhäällä.

Kuten aiemmin totesimme, on vene aikasen tuuliherkkä, keulapotkuri on kyllä tarpeen, varsinkin jos aikoo olla vesillä yksin.

Meillä jääkaappi meni vaihtoon, hankin sattumalta pakastelokerollisen mallin, siitä oli yllättävän paljon iloa, eikä vähiten silloin kun lähdettiin kotiin ja laitettiin kylmäkallet kylmälaukkuun ja ruuat jääkaapista niiden sekaan.

Ostin venemessuilta Alden "uunin" sellaisen kannellisen kakkuvuuan jota mainostetaan uunin korvikkeeksi. Tavoite on saada paistettua esipaistettuja sämpylöitä aamiaiseksi. Saapa nähdä.

Sähkö loppuu kesken, ratkaisin sen hankkimalla salkkumallisen aggregaatin, en vielä ole päättänyt asennanko sen kiinteästi konehuoneeseen vai nostanko tarpeen tullen takakannelle.

Kuomu tulikin jo mainittua, mulla oli onni löytää hyvä kuomuntekijä, ollaan pariin otteeseen suunnitelleet kuomun takaosaa siten että se on yhtenäinen kokonaisuus veneen kanssa.

Perävetolaitteeseen saa lasisen öljysäiliön konehuoneeseen, se olisi hyvä olla jotta näkee muutokset peräöljyssä kesken kauden. Ilman sitä joutuu veneen nostamaan ylös vedestä jos tulee tarve tarkistaa tilanne kesken kauden.

Lämmin vesi, kun aikaa jää rupean työstämään sitä, mutta se ei ole kiireisin. Samaan kuuluu myös vesitankin mittari, sillä kun on taipumus olla tyhjä aina kun sitä vähiten odotti. Olisinko täyttänyt 4-5 kertaa kesän aikana, kun huomioi että juoma- ja ruuanlaittovesi kannettiin aina tuoreena kotoa.

Pelkääjän puolelle olisi hyvä saada tuulilasin pyyhkijä, sateella ajettaessa oli ainoa mahdollisuus vetää kuomun "tuulilasiosa" auki ja työntää pää ulos jotta näki verkkomerkit ym. väylän ulkopolella. Siinä tukka kastui ja vesi valui kaula-aukosta sisään.

Ajo- ja rantautumisvalot, ajoimme jonkin verran pimeällä, mutta valoa ei koskaan ollut tarpeeksi.

Ohjaushyttiin ostin ledit taustavaloksi, ajattelin laittaa himmentimen siten että kaikki hyttitilat saa tunnelmavalaistukseen. Toinen aika mukava ylellisyys olisi uimatason alle valot, jolloin voisi mennä pimeällä uimaan siten että veneen lähiympäristö olisi valaistu. Vähän kuin Tappajahaissa...

Päävirtakatkaisija on konehuoneessa, sinne on paha könkkääminen jos haluaa vaihtaa akkuja tai kytkeä virta ennen moottorin käynnistämistä. Antakaa vinkkejä jos olette tehneet muutoksia, siitä olisi paljon apua.

Takakannella ja ohjaushytissä on nepparein "kokolattiamatto" jonka mieluusti váihtaisin tiikkiturkkiin.

Sitten yksi enemmän käytännön juttu, spriikeitin nokeaa kattilat ja pannut, onko kellään mitään hyviä konsteja tämän vähentämiseksi?

voi vitsit, eipä tänäkään keväänä tekeminen lopu...

Lue lisää

Tuo nokeaminen on Origon ns. ominaisuus. Perinteisesti spriin nokeavuutta on voinut vähentää lorauttamalla sekaan tilkkasen vettä, mutta konsti ei toimi oikein hyvin tuon Origon telamiinan kanssa...

Itse ratkaisin ongelman ostamalla Biltemasta sellaisen pienessä salkussa olevan kaasukeittimen (tuotenro. 17-596) joka toimii kaasupatruunoilla. Vastaavia on myynnissä muuallakin. Periaatteesta kun en veneen tyyppiseen umpikaukaloon halua kaasua asentaa, mutta tuon patruunan verran hyväksyn sitä samoihin tiloihin missä nukunkin.

Edut: Kertaluokkaa tehokkaampi kuin viinahella ja loistava säädettävyys. Käryävät ruoat voi tehdä takakannella ettei tarvitse aromoida karvalankasisustusta. Tarvittaessa koko vehkeen voi kantaa vaikka rannalle jos haluaa siellä lettuja paistella. Investointi ei myöskään päätä huimaa.

Haitat: Kaasupatruuna on pieni, mutta kestää kuitenkin 4-5 päivää. Hinta on euron hujakoilla patruunalta. Varapatruuna(t) kulkee kivutta ankkuriboksissa.

Lisäksi ankkuriboksissa on luonnollisesti spriipullo sen varalta jos kaasu kuitenkin pääsee loppumaan. Sen kuin tankkaa hellan ja ei kun taas nokeamaan.

Justiina kirjoitti:

Nasu oli meillä kaksi vuotta, ensimmäinen moottoriveneemme (aiemmin purjehdimme jonkun verran, Nasua ennen oli vuosia veneilytaukoa.) Tosiaan pääsi kohtuullisella rahalla kiinni tilavaan veneeseen!

Vaikea arvioida ajotunteja, Päijänteellä liikuimme viikonloppuisin ja lomalla, tukikohtana Sysmän seutu. Tietojemme mukaan olette sitten se 4. omistaja. Sanotaan nyt, että kesän ajot liikkuivat ehkä 50-80 välillä. Käsittääkseni veneen alkuperäinen omistaja liikkui melko vähän sillä ja joitakin kesiä taisi olla ihan maissakin (tämä nyt ei ole varmaa tietoa...)

Marex tuntuu toki hyvältä, konstruktiohan on puoliliukuva, joten erilaista veneilyä Beikun jälkeen. Kiva puoli on se, että voi ajella hiljaakin suoraan (Beikku kiemurteli hitaassa vauhdissa kuin mato koukussa) ;-) Tilaa on tietty vähän enemmän, kun on kaksi ihan erillistä hyttiä.

Lue lisää

Kiitos Justiina tiedoista, vene todellakin tuntuu aika vähän käytetyltä. Meillä oli eilen uuden kuomun sovitus, siitä tulee mahtava kun takakansi on myös katettua tilaa. Tuskin pysyn nahoissani.

Meillä on haaveena että joskus siirrämme Nasun Päijänteelle kesäloman ajaksi, tulkaa ihmeessä moikkaamaan jos törmäätte Emilia II:een.

Mukavaa kesää!

2455 kirjoitti:

Tuo nokeaminen on Origon ns. ominaisuus. Perinteisesti spriin nokeavuutta on voinut vähentää lorauttamalla sekaan tilkkasen vettä, mutta konsti ei toimi oikein hyvin tuon Origon telamiinan kanssa...

Itse ratkaisin ongelman ostamalla Biltemasta sellaisen pienessä salkussa olevan kaasukeittimen (tuotenro. 17-596) joka toimii kaasupatruunoilla. Vastaavia on myynnissä muuallakin. Periaatteesta kun en veneen tyyppiseen umpikaukaloon halua kaasua asentaa, mutta tuon patruunan verran hyväksyn sitä samoihin tiloihin missä nukunkin.

Edut: Kertaluokkaa tehokkaampi kuin viinahella ja loistava säädettävyys. Käryävät ruoat voi tehdä takakannella ettei tarvitse aromoida karvalankasisustusta. Tarvittaessa koko vehkeen voi kantaa vaikka rannalle jos haluaa siellä lettuja paistella. Investointi ei myöskään päätä huimaa.

Haitat: Kaasupatruuna on pieni, mutta kestää kuitenkin 4-5 päivää. Hinta on euron hujakoilla patruunalta. Varapatruuna(t) kulkee kivutta ankkuriboksissa.

Lisäksi ankkuriboksissa on luonnollisesti spriipullo sen varalta jos kaasu kuitenkin pääsee loppumaan. Sen kuin tankkaa hellan ja ei kun taas nokeamaan.

Lue lisää

kiitos, kokeilen vettä ensihätään.

Justiina kirjoitti:

Nasu oli meillä kaksi vuotta, ensimmäinen moottoriveneemme (aiemmin purjehdimme jonkun verran, Nasua ennen oli vuosia veneilytaukoa.) Tosiaan pääsi kohtuullisella rahalla kiinni tilavaan veneeseen!

Vaikea arvioida ajotunteja, Päijänteellä liikuimme viikonloppuisin ja lomalla, tukikohtana Sysmän seutu. Tietojemme mukaan olette sitten se 4. omistaja. Sanotaan nyt, että kesän ajot liikkuivat ehkä 50-80 välillä. Käsittääkseni veneen alkuperäinen omistaja liikkui melko vähän sillä ja joitakin kesiä taisi olla ihan maissakin (tämä nyt ei ole varmaa tietoa...)

Marex tuntuu toki hyvältä, konstruktiohan on puoliliukuva, joten erilaista veneilyä Beikun jälkeen. Kiva puoli on se, että voi ajella hiljaakin suoraan (Beikku kiemurteli hitaassa vauhdissa kuin mato koukussa) ;-) Tilaa on tietty vähän enemmän, kun on kaksi ihan erillistä hyttiä.

Lue lisää

moikka taas,

yksi kysymys tuli mieleeni, tiedätkö onko veneeseen tullut pohjakosketuksia teillä tai aiemmilla omistajilla? Pohja on siisti, mutta historian tapahtumat on arvokas tieto kun ennakoi tulevia parannus-/korjaustöitä.