innokkaana vapaaehtoisena armeijan palvelukseen ja kirjoitti kirjan Tractatus logico-philosophicus Ensimmäisen maailman sodan aikana, vaikka osallistuikin koviin taisteluihin itärintamalla.
Wittgenstein ilmoittautui
järki
8681
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sota merkitsi Wittgensteinille yksityisesti sitä, että hän halusi kokeilla itseään ja katsoa kuolemaa silmästä silmään. Hänen päiväkirjoistaan käy ilmi että hän toivoi omiensa häviävän ja koko saksankielisen sivistyksen tuhoutuvan. Jos kaikki olisivat hänenkaltaisiaan sotilaita, sotia ei olisi.
perustella väitettäsi että voisi olla sellainen tilanne että sotia ei olisi?
Kun skorpioni kysyi kilpikonnalta että voisiko kilpikonna kuljettaa skorpionin joen yli. Kilpikonna vastasi että sinähän pistäisit minua piikilläsi. Skorpioni vastasi että jos pistäisin, niin silloinhan minäkin hukkuisin ja näin skorpioni sai kilpikonnan vakuutettua. Keskellä jokea skorpioni kuitenkin pisti kilpikonnaa ja ennen hukkumista kilpikonna kysyi skorpionilta miksi pistit minua vaikka tiesit että hukut itsekin ja skorpioni vastasi että se on minun luontoni.
Olisit edes keksinyt vähän omaperäisemmän tarinan. elokuvista lainaaminen on tyylitöntä
Ei ole mistään elokuvasta. Senkin diletantti!
voi olla tilanne ettei ole sotia. Suomessa ei ole sotaa, kuussa ei ole sotaa. Euroopassa ei ole sotaa, vuonna 12 000 ekr ei ollut sotaa. Sekuntti maailmankaikeuden synnyn jälkeen ei ollut sotaa.
Perustele sinä mieluummin aluksi miten skorpioni voi puhua ja mihin perustuu tietosi skorpionin itseymmärstyksestä? Sitten voi perustella sodan ikuisen olemassaolon.
Käsitykseni mukaan Ludwig oli innokas sotimaan(ja koki velvollisuudekseen ilmoittautua) ja piti tavallaan sodasta(sodan jälkeenkin). Hän oli myös "hieman" sotilaallinen luonne ja piti yllä sen mukaista kuria opettaessaankin... Ja meni liian pitkälle, mm.hänet erotettiin eräästä työpaikastaan kovan kurin vuoksi.
Itse asiassa tuo edellä mainittu kirja ei varsinaisesti syntynyt 1. maailmansodan aikana vaan vasta sen jälkeen kokosi joitain sodanaikaisia muistiinpanoja ja kirjoitti kyseisen teoksen.
Väite "Jos kaikki olisivat hänenkaltaisiaan sotilaita, sotia ei olisi" on järjetön, koska Wittgenstein oli sodassa sotilaana, joka kaikesta huolimatta totteli ylempiään, eikö vain?
En siis tietenkään voi perustella että sota olisi jotenkin ikuista, tuskinpa se sitä onkaan. Voihan rauhaa kestää vaikka kuinka kauan, mutta koskaan emme tiedä tulevaa, voimme varautua siihen, toisaalta me itse myös sen luomme, eli kun varaudumme, niin tavallaan aiheutamme ne itse.
Skorpioni tarina kertoo siitä kuinka luonne vaikuttaa tekoihin, skorpionin pistää vaikka kuolisi itse, koska se on skorpionin luonne. Ei ihmisten ajattelu ole aina rationaalista, vaan siihen vaikuttavat monet tiedostamattomat seikat. Jos luonteeseeni kuuluisi "pistäminen", niin voisin koska tahansa pistää myrkky piikillä ketä tahansa, vaikka se ei olisikaan rationaalista.
itsetuhoinen persoonallisuus. Esim. itsemurha-ajatukset olivat pitkälle varttuneeseen ikään hänen mielessään - ja Ludwigin veljet tekivätkin itsemurhia. Suhteessa omana aikanaan vallinneisiin tapoihin käyttää ruumiillisia rangaistuksia kurituskeinona Wittgenstein opettajana ei ollut käytöntöjen vahvistaja. Häntä vastaan nostettiin oikeusjuttua yhdessä niistä kolmesta itävaltalaisesta vuoristosyrjäkylästä jossa hän opettajana toimi, mutta häntä ei tuomittu. Jälkeenpäin kyläläiset ovat muistelleet tätä "opettaja Wittgensteinia" kokonaan toisessa sävyssä kuin mitä häntä kohdeltiin 20-luvulla. Silloiset koululaiset muistelevat kuinka he pikkupoikina tökkäsivät terävällä lyijykynällä nenäänsä, ja valittivat kotonaan että opettaja oli lyönyt nenän verille.
WW Bartleyn Wittgenstein-kirjassa kerrotaan jotain noista opettajavuosista.
"Tractatuksen" ajatustyötä ja muistiinpanoja tehtiin varmasti rintamalla, aikaa meni ennen kuin kirja löysi kustantajan. Tractatuksellahan oli tyypillinen liian hyvän tekstin kohtalo, kukaan ei uskaltanut panna arvovaltaansa likoon sen puolesta. Russellin kunniaksi on sanottava, että hänen kirjoittamansa esipuhe saattoi auttaa. Sittemmin kirjasta tuli kenties koko 1900-luvulla eniten herätteitä antanut filosofinen teos.
"Jos kaikki olisivat hänenkaltaisiaan sotilaita, sotia ei olisi" -- Tällä varmaan tarkoitetaan sitä, että Wittgensteinin motiivit rajoittuivat selvästi häneen itseensä. Clausewitzilaisittain "sota on politiikan jatkamista toisin keinoin", ja tämänkaltainen motiivi W:lla taisi huveta tuohon mainittuun toiveeseen siitä että oma puoli olisi hävinnyt ja koko saksankielinen sivistys olisi tuhottu maailmasta.