Mitä käytännön eroa on 3- ja 4-lapaisella potkurilla akselivetoisessa puoliplaanarissa? Onko koko sama?
3- vai 4-lapainen potkuri?
V-P TAMD 31
10
7392
Vastaukset
- Kaikkien Alojen Erityisasia...
Nelilapaisessa on parempi pito ja vähemmän luistoa. Tällä saavutetaan hieman lisää nopeutta ja parempi polttoainetalous.
Toisaalta joissakin tilanteissa saattaa moottori sammahtaa esimerkiksi kun vauhtia vähenetään kytkemällä peruutusvaihteelle. Näin nimenomaan hyvän pidon ansiosta, moottori pysähtyy ja jos laituri on lähellä voi tulla kiire käynnistää uudelleen.
Plaanavissa on luistosta hyötyä myös plaaniin nousun ja kuormituskeston kannalta. Puoliliukuvassa tämä ei ole aivan niin oleellista. - R K-S
ja ero on merkittävä. Vielä parempi tulos tulee ns. high-skew potkurilla esim. Solen SRX tyypillä. SRX potkurin luisto on erittäin pieni, joten potkurilaskelma menee uusiksi.
- että silleen
4 lapaisella ei saada lisää nopeutta, päinvastoin solmu tai pari menetetään, pitoa ja pehmeää kyytiä kylläkin saa.
- hidas vene
että silleen kirjoitti:
4 lapaisella ei saada lisää nopeutta, päinvastoin solmu tai pari menetetään, pitoa ja pehmeää kyytiä kylläkin saa.
onko 4 lapaisesta mitään iloa uppoumarunkoisessa?
- propellipää2323
Nelilapaisuus ei anna lisää nopeutta. Teoriassa yksilapainen potkuri on hyötysuhteeltaan kaikkein paras. Johtuen (ilmiselvistä) tasapainoongelmista seuraava vaihtoehto, kaksilapainen on paras. Kuitenkin jopa uppoumaveneessä jossa potkuri on suht syvällä potkuri ei tee työtä täysin laminaarisessa virrassa eikä paine ole alakehällä sama kuin yläkehällä ja siksi vedon tasaisuus nousee halututuksi ominaisuudeksi, myös tärinättömyys. Nykyään liukuvissa veneissä ollaan vakiopotkureiden suhteen päädytty kompromissiin eli kolmilapaisuuteen. Potkurilentokoneissa joissa on tärkeää saada kaikki teho koneesta vetoon, siis kun hyötysuhde on melua tärkeämpi käytetään poikkeuksetta kaksilapaisia. Hyötysuhteen suhteen ilma ja vesi ovat vertailukelpoisia.
Jos halutaan hyvää pitoa ja vähemmän tärinää voidaan lapoja lisätä hyötysuhteen kustannuksella. Yleinen harhaluulo monilapaisten paremmasta hyötysuhteesta johtunee siitä kun oletetaan pienemmän luiston tarkoittavan parempaa hyötysuhdetta. Täytyy muistaa että kitka kasvaa lapojen määrän mukaan. Jos kitka nousee suhteessa enemmän kuin luisto vähenee on tuloksena huonompi hyötysuhde. Kitka nousee enemmän suhteessa luiston paranemiseen.
Joku on voinut saada veneeseen vauhtia lapoja lisäämällä mutta silloin alkuperäinen on ollut mitoitukseltaan tai muuten geometrialtaan väärä. Itse potkurin hyötysuhde on siis aina parempi mitä pienempi lapalukumäärä on. On toinen asia jos veneen kulkuhyötysuhde paranee. Jos monilapaisella esimerkiksi voidaan vaikuttaa veneen kulkuasentoon esim saada vähemmän perää nostava vaikutus voidaan veneen "hyötysuhdetta" parantaa potkurin hyötysuhteen huononemisesta huolimatta.
Jos uppoumaveneessä on optimaalinen kolmilapainen niin ei sitä nopeutta saa lisää millään nelilapaisella.- Joakim_
Unohdat täysin ajatuksistasi kavitaation, joka on erittäin tärkeä vene/laivapotkureita rajoittava tekijä. Tämä yhdistettynä potkurin halkaisijan fyysisiin rajoituksiin sekä moottorin ja tolkullisen vaihteiston tuottamaan potkurin pyörimisnopeuteen antaa aivan eri optimin.
Hyötysuhdemielessä paras potkurin siipi on pitkä ja kapea (vrt tuulivoimalat, lentokoneet, kölit ja peräsimet). Valitettavasti tuollainen yhdistettynä kohtuulliseen halkaisijaan kavitoi käytännön sovelluksissa. Monilapaisella potkurilla on mahdollista pitää samalla kavitointiasteella lavat kapeampina ja/tai saavuttaa pienempi kavitointiaste samalla halkaisijalla. Tähän perustuu monilapaisen parempi hyötysuhde monissa tapauksissa. - propellipää2323
Joakim_ kirjoitti:
Unohdat täysin ajatuksistasi kavitaation, joka on erittäin tärkeä vene/laivapotkureita rajoittava tekijä. Tämä yhdistettynä potkurin halkaisijan fyysisiin rajoituksiin sekä moottorin ja tolkullisen vaihteiston tuottamaan potkurin pyörimisnopeuteen antaa aivan eri optimin.
Hyötysuhdemielessä paras potkurin siipi on pitkä ja kapea (vrt tuulivoimalat, lentokoneet, kölit ja peräsimet). Valitettavasti tuollainen yhdistettynä kohtuulliseen halkaisijaan kavitoi käytännön sovelluksissa. Monilapaisella potkurilla on mahdollista pitää samalla kavitointiasteella lavat kapeampina ja/tai saavuttaa pienempi kavitointiaste samalla halkaisijalla. Tähän perustuu monilapaisen parempi hyötysuhde monissa tapauksissa.Tosiaan kavitointi on otettava huomioon jos on riski että sitä esiintyy. Mitä enemmän potkuri luistaa sitä suurempi kavitaation todennäköisyys on sillä silloin lavan alipainepuolelle syntyy enemmän alipainetta. Kommentoimassasi tekstissäni sanoin että jos on OPTIMAALINEN kolmilapainen ei saa lisää nopeutta nelilapaisella. Olet kuitenkin oikeassa että uppoumaveneessä kavitoinnin vaara on joskus läsnä, varsinkin koska potkurivirta on niin paljon nopeampi kuin veneen nopeus (luisto).
Pitkä ja kapea siipi on tosiaan hyötysuhdemielessä tehokkain. Tästähän ei ollut kysymys. Veneen rakenne ja käytännöllisyys asettaa tietyt rajoitukset ja silloin on päädyttävä tiettyihin rajoihin halkaisian suhteen. Näiden rajoitusten puitteissa harvempilapainen on hyötysuhteeltaan tehokkaampi kunhan kavitaatiota ei esiinny. Suuri halkaisija tuottaa muitakin ongelmia: veden paine muuttuu lineaarisesti syvyyden suhteen. Otetaan kärjistetty esimerkki potkuri kolmen metrin halkaisijalla jonka yläkehä on kolmen metrin syvyydessä ja alakehä kuuden. Alakehällä on tällöin 23% suurempi hydrostaattinen paine ja siksi esiintyy värähtelyä kun lapoihin kohdistuu koko kehällä 23% vaihteleva voima (olettaen että voima on suhteessa paineeseen). Tämä esimerkki siis vain selittääkseni miksi suurella halkaisijalla on haittapuolensa. Syvällä meren pohjassa olevassa merivirtavoimalassa tätä ongelmaa ei ole kunhan se on tarpeeksi syvällä.
Kavitaation ensisijaninen ongelma ei välttämättä ole hyötysuhteen alaneminen, vaan laakereita rikkova tärinä ja lapojen syövyttävä vaikutus.
Korjaan kuitennkin väitteeni muotoon kolmilapainen on hyötysuhteeltaan parempi kunhan kavitaatiota ei esiinny. - Joakim_
propellipää2323 kirjoitti:
Tosiaan kavitointi on otettava huomioon jos on riski että sitä esiintyy. Mitä enemmän potkuri luistaa sitä suurempi kavitaation todennäköisyys on sillä silloin lavan alipainepuolelle syntyy enemmän alipainetta. Kommentoimassasi tekstissäni sanoin että jos on OPTIMAALINEN kolmilapainen ei saa lisää nopeutta nelilapaisella. Olet kuitenkin oikeassa että uppoumaveneessä kavitoinnin vaara on joskus läsnä, varsinkin koska potkurivirta on niin paljon nopeampi kuin veneen nopeus (luisto).
Pitkä ja kapea siipi on tosiaan hyötysuhdemielessä tehokkain. Tästähän ei ollut kysymys. Veneen rakenne ja käytännöllisyys asettaa tietyt rajoitukset ja silloin on päädyttävä tiettyihin rajoihin halkaisian suhteen. Näiden rajoitusten puitteissa harvempilapainen on hyötysuhteeltaan tehokkaampi kunhan kavitaatiota ei esiinny. Suuri halkaisija tuottaa muitakin ongelmia: veden paine muuttuu lineaarisesti syvyyden suhteen. Otetaan kärjistetty esimerkki potkuri kolmen metrin halkaisijalla jonka yläkehä on kolmen metrin syvyydessä ja alakehä kuuden. Alakehällä on tällöin 23% suurempi hydrostaattinen paine ja siksi esiintyy värähtelyä kun lapoihin kohdistuu koko kehällä 23% vaihteleva voima (olettaen että voima on suhteessa paineeseen). Tämä esimerkki siis vain selittääkseni miksi suurella halkaisijalla on haittapuolensa. Syvällä meren pohjassa olevassa merivirtavoimalassa tätä ongelmaa ei ole kunhan se on tarpeeksi syvällä.
Kavitaation ensisijaninen ongelma ei välttämättä ole hyötysuhteen alaneminen, vaan laakereita rikkova tärinä ja lapojen syövyttävä vaikutus.
Korjaan kuitennkin väitteeni muotoon kolmilapainen on hyötysuhteeltaan parempi kunhan kavitaatiota ei esiinny.Hydrostaattisella paineella ei ole mitään muuta vaikutusta potkurin toimintaan kuin kavitointi. Iso potkuri kavitoi herkemmin lavan ollessa ylöspäin, koska veden höyrynpaine tulee helpommin vastaan.
Lavan tuottama voima on suhteessa sen tuottamaan paine-eroon. Keskimääräisellä paineella ei ole vaikutusta mihinkään niin kauan kuin vesi pysyy nesteenä.
Kavitaatio toki myös rikkoo potkuria ja aiheuttaa melua, mutta sanoisin, että huviveneessä ensisijainen ongelma on juuri hyötysuhteen heikkeneminen, sillä käyttötunnit ovat vähäiset ja niistäkin suurin osa pienellä teholla (kavitointi voimistuu yleensä selkeästi kierrosten mukana). - propellipää2323
Joakim_ kirjoitti:
Hydrostaattisella paineella ei ole mitään muuta vaikutusta potkurin toimintaan kuin kavitointi. Iso potkuri kavitoi herkemmin lavan ollessa ylöspäin, koska veden höyrynpaine tulee helpommin vastaan.
Lavan tuottama voima on suhteessa sen tuottamaan paine-eroon. Keskimääräisellä paineella ei ole vaikutusta mihinkään niin kauan kuin vesi pysyy nesteenä.
Kavitaatio toki myös rikkoo potkuria ja aiheuttaa melua, mutta sanoisin, että huviveneessä ensisijainen ongelma on juuri hyötysuhteen heikkeneminen, sillä käyttötunnit ovat vähäiset ja niistäkin suurin osa pienellä teholla (kavitointi voimistuu yleensä selkeästi kierrosten mukana).asiaa mietittyäni olet todennäköisesti periaatteessa oikeassa. Kuitenkin jos potkuri kulkee lähellä pintaa on vastaavaa "maavaikutusta" pinnan läheisyydessä, siis siten että pinnan lähellä oleva vesi ei anna yhtä hyvin "tukea" kuin syvemmällä. Tämän takia potkurin tuottama virtauskartio purkautuu pinnassa ja leviää. Se ei sitten menen hydrostaattisen paineen piikkiin vaan jonkin toisen. Tosiasia on että potkurin painepuolella on ylhäällä pienempi paine kuin alhaalla mutta alipainepuolella sama (liki) paine. Lavat eivät siis kuormitu tasaisesti pinnan läheisyydessä. Menikö taas metsään?
- Anonyymi
nelilapaisuus antaa lisää nopeutta kun voidaan nostaa vetolaitetta ylemmäs. Vielä kun on hyvät pintakavitointi ominaisuudet niin saa hyvin nopeutta lisää.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kohunäyttelijä Aku Hirviniemi täyttää tänään pyöreät 40 vuotta. Onnea kaikesta huolimatta!
Näyttelijä, juontaja Hirviniemi on ollut otsikoissa ja hänen keikkojaan sekä tuotantojaan on peruttu julkisuuteen nousse1232537- 1412408
Tunnut niin oikealta kuin osa minua
Olenko oikeassa? Eihän tässä puutu kuin samat tuntemukset sinulta. Nainen, mitä tämä on? Jotain todella outoa tässä on,921926Miten sinä juhlistat Suomen itsenäisyyttä 6.12. - Onko millaisia perinteitä?
Itsenäisyyspäivä on näinä aikoina entistä tärkeämpi osa suomalaisuutta ja merkittävä juhlan aihe meistä monelle. Miten s3491588Nainen, täällä minä vain sinua ikävöin
Joka päivä riudun ja ajatus sinusta viiltää syvälle, se, miten ihanaa olisi kokea sinut lähelläni. Mieleni askartelee si621389Vaatii kaupungilta kuusinumeroista summaa
Onko ahneudella ja kieroudella rajaa? Itse tekee väärin, saa oikeutetusti potkut ja on nyt etukäteen suunnitellusti käsi771241En mä vaan ymmärrä miten noin kaunis voi olla sinkku
Sähän olet uskomattoman upea nainen kaikinpuolin.611106Ikävä sinua, voimmeko tavata?
Anteeksi se minun viestini aikoinaan. Perun (jos se on vielä mahdollista) viestini sisällön ja olen pahoillani, jos se l461048Voitko ystävällisesti
Vastata siihen mitä kirjoitin Oletko valmis kasvotusten puhumaan vai kidutatko lopunelämäsi minua961047Jos joskus pääsen halaamaan sinua
niin voi olla, että en päästä enää ollenkaan irti. Sitten on hankala mm. käydä töissä, mutta eipä voi mitään.66978