3- vai 4-lapainen potkuri?

4 lapaisella ei saada lisää nopeutta, päinvastoin solmu tai pari menetetään, pitoa ja pehmeää kyytiä kylläkin saa.

että silleen kirjoitti:

4 lapaisella ei saada lisää nopeutta, päinvastoin solmu tai pari menetetään, pitoa ja pehmeää kyytiä kylläkin saa.

onko 4 lapaisesta mitään iloa uppoumarunkoisessa?

Unohdat täysin ajatuksistasi kavitaation, joka on erittäin tärkeä vene/laivapotkureita rajoittava tekijä. Tämä yhdistettynä potkurin halkaisijan fyysisiin rajoituksiin sekä moottorin ja tolkullisen vaihteiston tuottamaan potkurin pyörimisnopeuteen antaa aivan eri optimin.

Hyötysuhdemielessä paras potkurin siipi on pitkä ja kapea (vrt tuulivoimalat, lentokoneet, kölit ja peräsimet). Valitettavasti tuollainen yhdistettynä kohtuulliseen halkaisijaan kavitoi käytännön sovelluksissa. Monilapaisella potkurilla on mahdollista pitää samalla kavitointiasteella lavat kapeampina ja/tai saavuttaa pienempi kavitointiaste samalla halkaisijalla. Tähän perustuu monilapaisen parempi hyötysuhde monissa tapauksissa.

Joakim_ kirjoitti:

Unohdat täysin ajatuksistasi kavitaation, joka on erittäin tärkeä vene/laivapotkureita rajoittava tekijä. Tämä yhdistettynä potkurin halkaisijan fyysisiin rajoituksiin sekä moottorin ja tolkullisen vaihteiston tuottamaan potkurin pyörimisnopeuteen antaa aivan eri optimin.

Hyötysuhdemielessä paras potkurin siipi on pitkä ja kapea (vrt tuulivoimalat, lentokoneet, kölit ja peräsimet). Valitettavasti tuollainen yhdistettynä kohtuulliseen halkaisijaan kavitoi käytännön sovelluksissa. Monilapaisella potkurilla on mahdollista pitää samalla kavitointiasteella lavat kapeampina ja/tai saavuttaa pienempi kavitointiaste samalla halkaisijalla. Tähän perustuu monilapaisen parempi hyötysuhde monissa tapauksissa.

Lue lisää

Tosiaan kavitointi on otettava huomioon jos on riski että sitä esiintyy. Mitä enemmän potkuri luistaa sitä suurempi kavitaation todennäköisyys on sillä silloin lavan alipainepuolelle syntyy enemmän alipainetta. Kommentoimassasi tekstissäni sanoin että jos on OPTIMAALINEN kolmilapainen ei saa lisää nopeutta nelilapaisella. Olet kuitenkin oikeassa että uppoumaveneessä kavitoinnin vaara on joskus läsnä, varsinkin koska potkurivirta on niin paljon nopeampi kuin veneen nopeus (luisto).

Pitkä ja kapea siipi on tosiaan hyötysuhdemielessä tehokkain. Tästähän ei ollut kysymys. Veneen rakenne ja käytännöllisyys asettaa tietyt rajoitukset ja silloin on päädyttävä tiettyihin rajoihin halkaisian suhteen. Näiden rajoitusten puitteissa harvempilapainen on hyötysuhteeltaan tehokkaampi kunhan kavitaatiota ei esiinny. Suuri halkaisija tuottaa muitakin ongelmia: veden paine muuttuu lineaarisesti syvyyden suhteen. Otetaan kärjistetty esimerkki potkuri kolmen metrin halkaisijalla jonka yläkehä on kolmen metrin syvyydessä ja alakehä kuuden. Alakehällä on tällöin 23% suurempi hydrostaattinen paine ja siksi esiintyy värähtelyä kun lapoihin kohdistuu koko kehällä 23% vaihteleva voima (olettaen että voima on suhteessa paineeseen). Tämä esimerkki siis vain selittääkseni miksi suurella halkaisijalla on haittapuolensa. Syvällä meren pohjassa olevassa merivirtavoimalassa tätä ongelmaa ei ole kunhan se on tarpeeksi syvällä.

Kavitaation ensisijaninen ongelma ei välttämättä ole hyötysuhteen alaneminen, vaan laakereita rikkova tärinä ja lapojen syövyttävä vaikutus.

Korjaan kuitennkin väitteeni muotoon kolmilapainen on hyötysuhteeltaan parempi kunhan kavitaatiota ei esiinny.

propellipää2323 kirjoitti:

Tosiaan kavitointi on otettava huomioon jos on riski että sitä esiintyy. Mitä enemmän potkuri luistaa sitä suurempi kavitaation todennäköisyys on sillä silloin lavan alipainepuolelle syntyy enemmän alipainetta. Kommentoimassasi tekstissäni sanoin että jos on OPTIMAALINEN kolmilapainen ei saa lisää nopeutta nelilapaisella. Olet kuitenkin oikeassa että uppoumaveneessä kavitoinnin vaara on joskus läsnä, varsinkin koska potkurivirta on niin paljon nopeampi kuin veneen nopeus (luisto).

Pitkä ja kapea siipi on tosiaan hyötysuhdemielessä tehokkain. Tästähän ei ollut kysymys. Veneen rakenne ja käytännöllisyys asettaa tietyt rajoitukset ja silloin on päädyttävä tiettyihin rajoihin halkaisian suhteen. Näiden rajoitusten puitteissa harvempilapainen on hyötysuhteeltaan tehokkaampi kunhan kavitaatiota ei esiinny. Suuri halkaisija tuottaa muitakin ongelmia: veden paine muuttuu lineaarisesti syvyyden suhteen. Otetaan kärjistetty esimerkki potkuri kolmen metrin halkaisijalla jonka yläkehä on kolmen metrin syvyydessä ja alakehä kuuden. Alakehällä on tällöin 23% suurempi hydrostaattinen paine ja siksi esiintyy värähtelyä kun lapoihin kohdistuu koko kehällä 23% vaihteleva voima (olettaen että voima on suhteessa paineeseen). Tämä esimerkki siis vain selittääkseni miksi suurella halkaisijalla on haittapuolensa. Syvällä meren pohjassa olevassa merivirtavoimalassa tätä ongelmaa ei ole kunhan se on tarpeeksi syvällä.

Kavitaation ensisijaninen ongelma ei välttämättä ole hyötysuhteen alaneminen, vaan laakereita rikkova tärinä ja lapojen syövyttävä vaikutus.

Korjaan kuitennkin väitteeni muotoon kolmilapainen on hyötysuhteeltaan parempi kunhan kavitaatiota ei esiinny.

Lue lisää

Hydrostaattisella paineella ei ole mitään muuta vaikutusta potkurin toimintaan kuin kavitointi. Iso potkuri kavitoi herkemmin lavan ollessa ylöspäin, koska veden höyrynpaine tulee helpommin vastaan.

Lavan tuottama voima on suhteessa sen tuottamaan paine-eroon. Keskimääräisellä paineella ei ole vaikutusta mihinkään niin kauan kuin vesi pysyy nesteenä.

Kavitaatio toki myös rikkoo potkuria ja aiheuttaa melua, mutta sanoisin, että huviveneessä ensisijainen ongelma on juuri hyötysuhteen heikkeneminen, sillä käyttötunnit ovat vähäiset ja niistäkin suurin osa pienellä teholla (kavitointi voimistuu yleensä selkeästi kierrosten mukana).

Joakim_ kirjoitti:

Hydrostaattisella paineella ei ole mitään muuta vaikutusta potkurin toimintaan kuin kavitointi. Iso potkuri kavitoi herkemmin lavan ollessa ylöspäin, koska veden höyrynpaine tulee helpommin vastaan.

Lavan tuottama voima on suhteessa sen tuottamaan paine-eroon. Keskimääräisellä paineella ei ole vaikutusta mihinkään niin kauan kuin vesi pysyy nesteenä.

Kavitaatio toki myös rikkoo potkuria ja aiheuttaa melua, mutta sanoisin, että huviveneessä ensisijainen ongelma on juuri hyötysuhteen heikkeneminen, sillä käyttötunnit ovat vähäiset ja niistäkin suurin osa pienellä teholla (kavitointi voimistuu yleensä selkeästi kierrosten mukana).

Lue lisää

asiaa mietittyäni olet todennäköisesti periaatteessa oikeassa. Kuitenkin jos potkuri kulkee lähellä pintaa on vastaavaa "maavaikutusta" pinnan läheisyydessä, siis siten että pinnan lähellä oleva vesi ei anna yhtä hyvin "tukea" kuin syvemmällä. Tämän takia potkurin tuottama virtauskartio purkautuu pinnassa ja leviää. Se ei sitten menen hydrostaattisen paineen piikkiin vaan jonkin toisen. Tosiasia on että potkurin painepuolella on ylhäällä pienempi paine kuin alhaalla mutta alipainepuolella sama (liki) paine. Lavat eivät siis kuormitu tasaisesti pinnan läheisyydessä. Menikö taas metsään?

nelilapaisuus antaa lisää nopeutta kun voidaan nostaa vetolaitetta ylemmäs. Vielä kun on hyvät pintakavitointi ominaisuudet niin saa hyvin nopeutta lisää.