Varma uskovien yhteyden tie

Esille ottamasi asia on sydäntäni hyvin lähellä, sillä tunnustan paikkakunnalla vain yhden Kristuksen seurakunnan. Se nimettiin raamatussa aina paikkakunnan mukaan; Jerusalemin seurakunta, Efeson seurakunta, Korinton seurakunta jne.

Nyt paikallinen seurakunta on hajallaan ja kokoontuu monen erilaisen uskonsuuntanimikkeen alla, joissa kaikissa lienee uskovia jäseniä mukana. Tästä on seurauksena, että paikallisseurakunnan tasolla on samalla maantieteellisellä alueella (otan nyt esimerkiksi vaikkapa tässä Karjalohjaa lähellä olevan Lohjan kaupungin) monta seurakunnan paimenta ja monta vanhimmistoa ja suuntien välillä on monenlaisia riitoja (josta syystä ne eivät voi olla yhtä Herrassa). Yksi vanhimmisto päättää sitä ja toinen tätä. Näin ei ollut alussa eikä tällaista seurakuntamallia löydy raamatusta.

Kävin nuorena Lohjan helluntai- ja vapaakirkossa ja olin aika aktiivinen olemaan mukana toiminnassa. Mutta jouduin (vaikka en ollut kummankaan seurakunnan jäsen) vanhimmiston puhutteluun siitä, että heidän mielestään kävin uskosta osattomien luona rukoilemassa jne. Nämä kodit olivat kyllä uskovia koteja, mutta eivät sen seurakunnan vanhimmiston mielestä.

Sitten helluntailaiset riitelivät keskenään rajusti ja seurakunta jakautui kahdeksi eri seurakunnaksi. Samoin kävi vapaakirkolle, se jakautui kahdeksi ja sitten vielä toinen siivistä uudelleen kahdeksi. Tässä vaiheessa päätin, että käyn Kristusta tunnustavien seurakuntien kokouksissa, mutta en liity yhteenkään niistä koska niissä jokaisessa on oma vanhimmistonsa ja raamatun mukaan kullakin paikkakunnalla tulee olla yksi Herran seurakunta ja yksi vanhimmisto, joka on laumalle esikuvana ja kantaa vastuuta tehtävästään Jumalan edessä.

Minun hartain toiveeni on, että uudestisyntyneet uskovaiset kokoontuisivat paikkakunnittain yhteen ja tunnustaisivat olevansa (ed. mainitussa tapauksessa) Lohjan seurakunta. Suurilla paikkakunnilla paikallisseurakunnan rajat voisivat noudattaa esimerkiksi kaupunginosien rajoja. Esimerkiksi Helsingissä voisi olla Maunulan seurakunta, Vuosaaren seurakunta, Munkkiniemen seurakunta jne. Kuitenkin seurakunnan tulisi olla yksi kullakin maantieteellisellä alueella. Muunlaista mallia en raamatun lehdiltä löydä.

Olisimme varjeltuneet monilta kiistoilta ja riidoilta, jos alkuseurakunnan jälkeen ja apostolien kuoltua olisi jatkettu tällä linjalla: paikallisseurakunta julistaa evankeliumia, joka synnyttää kuulijoissa halun mielenmuutokseen ja herättää henkilökohtaisen uskon Herran Jeesuksen lunastustekoon ja johtaa elävään uskoon Jeesukseen Kristukseen. Tämänkaltaisen uudestisynnyttävän kokemuksen jälkeen uskova olisi kastettu ja liitetty paikalliseen seurakuntaan. Näin yksinkertaisesti ajattelen, että näin toimien olisivat paikalliset seurakunnat voineet pysyä yhtenä ja ehjänä paikallisseurakuntana.

Seurakunta on minulle hyvin suuri ja rakas asia ja sen ongelmat hajaannuksen tilassa ovat suuria, koska siltä puuttuu se Jumalan siunaus, joka on luvattu niille, jotka pysyvät yhdessä ja tottelevat Jumalan sanaa. "Mies luopukoon isästään ja äidistään ja liittyköön vaimoonsa ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi. Tämä salaisuus on suuri; minä tarkoitan Kristusta ja Seurakuntaa!"

Mielestämme me emme voi puolustella hajaannusta ja haluttomuuttamme liittyä paikallisesti yhdeksi Jumalan seurakunnaksi sillä, että keskuudessamme on riitoja; opillisia ja muita. Riidat ovat lihan tekojen luettelossa Galattalaiskirjeessä ja riidat voidaan Seurakunnan Pään ts Kristuksen avulla sopia ja kukin jäsen voi päästä tähän autuaaseen kokemukseen, että "rakkaus peittää paljon syntejä" ja elää todeksi veljien ja siskojen kanssa, että "missä on syntien anteeksiantamus, siellä on elämä ja autuus (pelastuksen ilo)". Mutta missä nämä kaksi ovat todellisesti läsnä siellä on todellisesti läsnä itse Herra Jeesus.

Esille ottamasi kysymys on laaja ja maailmanlaajuinen ongelma. Ja se on syntynyt vuosisatojen saatossa luopumuksesta Herraan ja Hänen sanansa yksinkertaisiin opetuksiin. Olemme kerran yhtä taivaassa. Miksi emme haluaisi olla yhtä jo täällä pimenevän maailmanajan keskellä, että maailma näkisi meidän olevan yhtä ja rakastavamme heitä, niin kuin Jeesus on meitä rakastanut.

Tässä nyt joitakin omia ajatuksiani. Ymmärrämme varmaan, että tällaisella palstalla ei paikallisseurakuntia eheytetä, mutta rukoilkaamme että nuo samalla paikkakunnalla olevat monet vanhimmistot saisivat halun kokoontua yhteen ja olla yhdistämässä Jumalan pientä laumaa yhdeksi ja yhtenäiseksi paikallisseurakunnaksi.

Kävin noilla jeesus-on-herra sivuilla ja silloin meno oli aika hurjaa.
Nyt näyttää etusivu ainakin siistiytyneen huomattavasti.
Monia kirjoituksia siellä oli ja aika jyrkkiä monet.
Tuli mieleen että olisi mukava kahvikupposen äärellä keskustella niistä.