"Päätä pahkaa syöksyin,
tunteitteni annoin viedä.
Kuin läpi orapihlaja aidan
minä menin ja revin itseni.
Kukaan ei haavojani hoitanut,
sen tein itse.
Tuskissani vaikeroin
läpi monet yöt kaivaten.
Sielussani arpia kannan,
muistoina osasta elämääni.
Tulet taas ja aukaiset
joka ikisen arven auki,
suloisesti ja pehmeästi
ja annan kaiken tapahtua.
"Tyhmä ihminen" - voisin jonkun
kuulla sanovan, mutta onko tunteissa olemassa oikeaa tai väärää."
tunteitteni annoin viedä.
Kuin läpi orapihlaja aidan
minä menin ja revin itseni.
Kukaan ei haavojani hoitanut,
sen tein itse.
Tuskissani vaikeroin
läpi monet yöt kaivaten.
Sielussani arpia kannan,
muistoina osasta elämääni.
Tulet taas ja aukaiset
joka ikisen arven auki,
suloisesti ja pehmeästi
ja annan kaiken tapahtua.
"Tyhmä ihminen" - voisin jonkun
kuulla sanovan, mutta onko tunteissa olemassa oikeaa tai väärää."
Vastaukset 2
Vanhimmat
...niin kun olen itsekkin kokenut ihka oikeassa tilanteessa. Voi kun voisin hoitaa haavojasi. Todella hyvin kerrottu tai ajatus laitettu.
Aika inhottavaa....
Tunteista ei ole mitään väärää vaan tuntee sen mukaan mitä tuntee parhaaksi, mutta ei liikaa saa tuntea negatiivisesti muuten "sielu" repii sen.
Vastaavanlaisesta kokemuksesta "viisastuneena" päädyin siihen tulokseen, että ainakin sain rakastaa ...jos ei muuta. =)
Samoja kuvioita varon kyllä tästä lähtien toistamasta. Sielu ei kestä enää uutta samanlaista kierrosta.