Supermies

Kenen luottamuksen, minkälaisen? Eikö sinulla saa olla ilman jonkun lupaa tuttuja, ystäviä, työkavereita, sukulaisia, jne.? Ei Supermiehiä, ihmisiä, oikeasti olekkaan. Mutta kukaan ei korvaaa jotainn tiettyä, tärkeää, läheiStä.
Ihminen voi olla toiselle monella lailla tärkeä.

Monenlaisia kirjoitti:

Kenen luottamuksen, minkälaisen? Eikö sinulla saa olla ilman jonkun lupaa tuttuja, ystäviä, työkavereita, sukulaisia, jne.? Ei Supermiehiä, ihmisiä, oikeasti olekkaan. Mutta kukaan ei korvaaa jotainn tiettyä, tärkeää, läheiStä.
Ihminen voi olla toiselle monella lailla tärkeä.

monenlaisia näemmä! En kysy edes lupaa kyseisiin sosiaalisiin suhteisiin, koska ne on itsestään selvyyksiä! Ketään henkilöä ei saisi kahlita vaikka kahlitsija olisi kuinka tärkeä tahansa. Toivon hartaasti sairaanloisen mustasukkaisen henkilön pikaista paranemista! Kesä on tulossa ja kukan pitää saada kukkia vaan.

Aurinko & Q kirjoitti:

monenlaisia näemmä! En kysy edes lupaa kyseisiin sosiaalisiin suhteisiin, koska ne on itsestään selvyyksiä! Ketään henkilöä ei saisi kahlita vaikka kahlitsija olisi kuinka tärkeä tahansa. Toivon hartaasti sairaanloisen mustasukkaisen henkilön pikaista paranemista! Kesä on tulossa ja kukan pitää saada kukkia vaan.

ja itsehän se on tiedettävä, mikä on kenenkin merkitys elämässään. Joidenkin kumppaneiden kanssa auttaa puhuminen näistä jutuista, mutta valitettavasti, joillakin mustasukkaisuus on niin vahva, että ei edes avoin juttelu auta. Mutta ei näihin ole yleistyksiä, kahden kaupassa pitää löytää ne yhteiset pelisäännöt, mitkä sopii kummallekin. Ite tykkään, että olis ihanne, jos ei tarvitsis päätään vaivata sillä, missä toinen on ja mitä tekee. Kunhan se toinen vaan voi hyvin ja on onnellinen siinä, mitä puuhailee. Mutta hyvähän sinkun on näin sanoa, on jo unohtunut, mitä eroa on ihanteilla ja käytännöllä.

ihmisellä on ihmisiä ympäri... kirjoitti:

ja itsehän se on tiedettävä, mikä on kenenkin merkitys elämässään. Joidenkin kumppaneiden kanssa auttaa puhuminen näistä jutuista, mutta valitettavasti, joillakin mustasukkaisuus on niin vahva, että ei edes avoin juttelu auta. Mutta ei näihin ole yleistyksiä, kahden kaupassa pitää löytää ne yhteiset pelisäännöt, mitkä sopii kummallekin. Ite tykkään, että olis ihanne, jos ei tarvitsis päätään vaivata sillä, missä toinen on ja mitä tekee. Kunhan se toinen vaan voi hyvin ja on onnellinen siinä, mitä puuhailee. Mutta hyvähän sinkun on näin sanoa, on jo unohtunut, mitä eroa on ihanteilla ja käytännöllä.

Että löytäisivät toista arvostavan rakkauden. Miksi turhaan toista kiduttaa ja informaatiota panttaa, kun ulos lähtee! Pahinta siinä on, kun soittaa eikä hän vastaa! Arvostaako silloin tuo toista vastaamatt jättämällä tai edes jälkikäteen ilmoittamalla? t: kuljen ja ehkä löydä tuon ihmeen... someday