Keskustelu on vain täysi-ikäisille

Tämän keskustelualueen sisältö ei sovi alaikäisille. Jatka vain, jos olet täyttänyt 18 vuotta.

Raiskaus ja herpes päälle!

Eikö raiskauksessa ole jo kyllin kestämistä? Pitikö sen idiootin tartuttaa vielä herpeskin? Voi vittu tätä elämää en tiedä enää miten tämän asian ottaa vituttaa vaan niin perkeleesti joskus vaan itkettää joskus koitan unohtaa mut aina muserrun ja masennun.
91489
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Miten selviän tästä? Haluaisin poikaystävän lphduttamaan mut nyt ku on herpes ni hävettää en halua tartuttaa ketään ja en tiedä miten pystyn seksiä harrastamaan mut pojan tarvitsen jonkun johon luottaa ehkä sit pääsen yli mistä löytäsin sellasin joka ymmärtää?

Äänestä
  • Ei hätiä mitiä!!! Ole onnellinen, ettei oo sen pahempaa tautia. Vaikka tiedän ettei sitä ensimmäistäkää ois pitäny koskaan tulla. Mulla luutavammin on ny kondylooma, ja se on sen verran paskempi tauti, että joutuu pelkäämään koko ajan mahollista syövän kehittymistä jne.
    Herpes on kyl koko elämän, mutta sen kummempaa haittaa siitä ei ole, et kuole siihen.
    Kyllä sinua moni ymmärtää, et itse valinnut tulla raiskatuksi, ei se oo sun syys.

    Äänestä

  • ei elämä tähän lopu kirjoitti:

    Ei hätiä mitiä!!! Ole onnellinen, ettei oo sen pahempaa tautia. Vaikka tiedän ettei sitä ensimmäistäkää ois pitäny koskaan tulla. Mulla luutavammin on ny kondylooma, ja se on sen verran paskempi tauti, että joutuu pelkäämään koko ajan mahollista syövän kehittymistä jne.
    Herpes on kyl koko elämän, mutta sen kummempaa haittaa siitä ei ole, et kuole siihen.
    Kyllä sinua moni ymmärtää, et itse valinnut tulla raiskatuksi, ei se oo sun syys.

    Älkää kumpikaan sen taudin takia vaipuko masennukseen. Raiskaus on todella kauhea asia, ja eniten olen huolissani siitä, että ap. on joutunut kokemaan jotain sellaista ja toisaalta ymmärrän, että kun raiskauksesta on vielä jäänyt jotain "näkyvää", niin sitä on entistä vaikeampi unohtaa. Itse en ole onnekseni kokenut enkä voi sanoa, miltä tuntuu, mutta voin vain kuvitella, miten häpeälliseltä ja kauhealta se tuntuisi, kun joku koskisi niin ilman suostumustani. Asiasta haluaisi puhua ainakin jollekin, mutta sekin voisi olla vaikeaa, vaikka vain puhuminen auttaisi...

    Herpes ei ole mikään este parisuhteelle. Totta kai siitä on kerrottava, mutta usein miehet ottavat asian jopa paremmin kuin naiset. Ehkä kyllä osittain, koska eivät ole niin tietoisia taudeista, mutta toisaalta niin se kuitenkin on, että jos toisesta oikeasti välittää, niin herpes tai kondyloomakaan ei ole ongelma. Molempien kanssa voi elää (nimimerkki kokemusta on) ja ei sen kondyloomankaan takia kannata syöpää pelätä. Jos on todettu papassa solumuutoksia, kannattaa tietysti käydä kontrollissa useammin, ainakin kerran vuodessa. Mikäli kyseessä ovat vain ulkoiset kondyloomat, saattaa kyseessä hyvinkin olla sellainen hpv-tyyppi, joka aiheuttaa siis vain ulkoisia syyliä eikä syöpää. Herpes saattaa hyvinkin rauhoittua heti ensimmäisten oireiden jälkeen niin, että ei parhaimmillaan oireile ikinä enää tai jos oireilee, oireet saattavat mennä ohi lähes huomaamatta.

    Tsemppiä teille! Todella harva selviää nykyään elämästä ilman minkäänlaista sukupuolitautia (esim. klamydiaan sairastuneita joka vuosi reilusti yli 10 000 eli jotain 30 päivässä, papilloomavirusta esiintyy kolme kertaa enemmän!), eikä taudin saaminen läheskään aina ole varsinaisesti sairastuneen oma syy; kumppani voi pettää, kondomi hajota käytöstä huolimatta, kondylooma ja herpes voivat tarttua kondomin onnistuneesta käytöstä huolimatta, kumppani on voinut saada taudin tietämättään entisestä suhteesta, jne. ja sitten jotkut joutuvat raiskauksen uhriksi.

    Kuten edellinen sanoi, ei elämä näihin tauteihin lopu. Kiusallisia ne ovat, mutta genitaaliherpes ei tapa ja kondylooman (tai solumuutosten) kanssa on vain käytävä kontrollissa. Itse olen molemmista viruksista joutunut kärsimään. Kondylooman saatuani en edes voinut puhua siitä kenellekään, koska ajattelin, että ihmiset eivät enää uskalla käydä kanssani samassa vessassa, jne, mutta nyt vanhempana olen yllättynyt, miten moni kaverinikin on kertonut, että heillä se on todettu... Ette ole yksin tautienne kanssa, muistakaa se!

    Äänestä

  • jotani lohdutusta kirjoitti:

    Älkää kumpikaan sen taudin takia vaipuko masennukseen. Raiskaus on todella kauhea asia, ja eniten olen huolissani siitä, että ap. on joutunut kokemaan jotain sellaista ja toisaalta ymmärrän, että kun raiskauksesta on vielä jäänyt jotain "näkyvää", niin sitä on entistä vaikeampi unohtaa. Itse en ole onnekseni kokenut enkä voi sanoa, miltä tuntuu, mutta voin vain kuvitella, miten häpeälliseltä ja kauhealta se tuntuisi, kun joku koskisi niin ilman suostumustani. Asiasta haluaisi puhua ainakin jollekin, mutta sekin voisi olla vaikeaa, vaikka vain puhuminen auttaisi...

    Herpes ei ole mikään este parisuhteelle. Totta kai siitä on kerrottava, mutta usein miehet ottavat asian jopa paremmin kuin naiset. Ehkä kyllä osittain, koska eivät ole niin tietoisia taudeista, mutta toisaalta niin se kuitenkin on, että jos toisesta oikeasti välittää, niin herpes tai kondyloomakaan ei ole ongelma. Molempien kanssa voi elää (nimimerkki kokemusta on) ja ei sen kondyloomankaan takia kannata syöpää pelätä. Jos on todettu papassa solumuutoksia, kannattaa tietysti käydä kontrollissa useammin, ainakin kerran vuodessa. Mikäli kyseessä ovat vain ulkoiset kondyloomat, saattaa kyseessä hyvinkin olla sellainen hpv-tyyppi, joka aiheuttaa siis vain ulkoisia syyliä eikä syöpää. Herpes saattaa hyvinkin rauhoittua heti ensimmäisten oireiden jälkeen niin, että ei parhaimmillaan oireile ikinä enää tai jos oireilee, oireet saattavat mennä ohi lähes huomaamatta.

    Tsemppiä teille! Todella harva selviää nykyään elämästä ilman minkäänlaista sukupuolitautia (esim. klamydiaan sairastuneita joka vuosi reilusti yli 10 000 eli jotain 30 päivässä, papilloomavirusta esiintyy kolme kertaa enemmän!), eikä taudin saaminen läheskään aina ole varsinaisesti sairastuneen oma syy; kumppani voi pettää, kondomi hajota käytöstä huolimatta, kondylooma ja herpes voivat tarttua kondomin onnistuneesta käytöstä huolimatta, kumppani on voinut saada taudin tietämättään entisestä suhteesta, jne. ja sitten jotkut joutuvat raiskauksen uhriksi.

    Kuten edellinen sanoi, ei elämä näihin tauteihin lopu. Kiusallisia ne ovat, mutta genitaaliherpes ei tapa ja kondylooman (tai solumuutosten) kanssa on vain käytävä kontrollissa. Itse olen molemmista viruksista joutunut kärsimään. Kondylooman saatuani en edes voinut puhua siitä kenellekään, koska ajattelin, että ihmiset eivät enää uskalla käydä kanssani samassa vessassa, jne, mutta nyt vanhempana olen yllättynyt, miten moni kaverinikin on kertonut, että heillä se on todettu... Ette ole yksin tautienne kanssa, muistakaa se!

    Kiitos molemmille erittäin lohdullisesta viestistä! Mä itse olen vaipunu tän takio jo melko vaikeaan masennukseen, minkäs sille voin? Haluaisin jotenkin tajuta, että tämä herpes ei tee musta likaista, kuvottavaa, ei haluttavaa jne. Mutta olen luonteeltani hyvin herkkä tällaisille asioille ja otan ne aivan liian raskaasti.

    Tällaisia kysymyksiä pyörii mielessä päivittäin:
    Mitä olisin voinu tehdä toisin että näin ei olisi päässyt käymään? Mitkä asiat vaikutti siihen että jouduin tilanteeseen? Ketkä olivat osasyyllisiä? Vaikuttiko kasvatus siihen että jouduin ikävään tilanteeseen? Entä jos olisin ollut varovaisempi olisiko näin päässyt käymään? Minkälainen mun elämä olisi nyt ilman tätä herpestä? Miten pystyn koskaan unohtamaan herpeksen ja täysin nauttimaan elämästä? Miten voin taas alkaa huolehtimaan itsestäni ja tuntemaan itseni puhtaaksi?
    Täytyy olla jokin keino jolla viruksen voi tappaa, mistä löydän sen? Valkosipuliako? Lysiiniä? Miten voin koko elämäni välttää stressiä ja kaikkea mikä saattaa aktivoida viruksen? Tuleeko markkinoille joskus rokote joka estäisi edes viruksen tarttumisen? Onko toivoa että tiedemiehet keksisivät HSV-1 viruksen tappajan? Voinko koskaan elää täysillä elämää kun tiedän että minussa muhii herpes? Voinko koskaan saavuttaa ihanaa olotilaa kun herpes pilaa sen joka kerta? Voinko olla kaunis kun minulla on herpes? Voiko joku joka tietää että minulla on herpes olla ajattelematta sitä ja rakastaa minua ja haluta minua? Voinko koskaan pitää seksistä ja tuntea itseni puhtaaksi seksin aikana?

    Tässä oli osa niistä kysymyksistä jotka pyörivät mun päässä. Olen tosi masentunut mutta mun on pakko päästä tästä yli...Haluan taas nauttia elämästä! Ei tämä saa olla kaiken loppu. Sehän olisi saitasta.

    Hei sinulle jolla on kokemusta sekä kondyloomasta että herpeksestä. Viestisi oli niin kullan arvoinen että haluaisin todella jutella kanssasi lisää. Kaipaisin juuri tuollaista tukea ja se ehkä auttaisi minua pääsemään yli tästä, varsinkin kun on kokemusta itselläkin asiasta. Voisitko laittaa sähköpostin vai laitanko omani?

    Äänestä

  • Vitun elämä kirjoitti:

    Kiitos molemmille erittäin lohdullisesta viestistä! Mä itse olen vaipunu tän takio jo melko vaikeaan masennukseen, minkäs sille voin? Haluaisin jotenkin tajuta, että tämä herpes ei tee musta likaista, kuvottavaa, ei haluttavaa jne. Mutta olen luonteeltani hyvin herkkä tällaisille asioille ja otan ne aivan liian raskaasti.

    Tällaisia kysymyksiä pyörii mielessä päivittäin:
    Mitä olisin voinu tehdä toisin että näin ei olisi päässyt käymään? Mitkä asiat vaikutti siihen että jouduin tilanteeseen? Ketkä olivat osasyyllisiä? Vaikuttiko kasvatus siihen että jouduin ikävään tilanteeseen? Entä jos olisin ollut varovaisempi olisiko näin päässyt käymään? Minkälainen mun elämä olisi nyt ilman tätä herpestä? Miten pystyn koskaan unohtamaan herpeksen ja täysin nauttimaan elämästä? Miten voin taas alkaa huolehtimaan itsestäni ja tuntemaan itseni puhtaaksi?
    Täytyy olla jokin keino jolla viruksen voi tappaa, mistä löydän sen? Valkosipuliako? Lysiiniä? Miten voin koko elämäni välttää stressiä ja kaikkea mikä saattaa aktivoida viruksen? Tuleeko markkinoille joskus rokote joka estäisi edes viruksen tarttumisen? Onko toivoa että tiedemiehet keksisivät HSV-1 viruksen tappajan? Voinko koskaan elää täysillä elämää kun tiedän että minussa muhii herpes? Voinko koskaan saavuttaa ihanaa olotilaa kun herpes pilaa sen joka kerta? Voinko olla kaunis kun minulla on herpes? Voiko joku joka tietää että minulla on herpes olla ajattelematta sitä ja rakastaa minua ja haluta minua? Voinko koskaan pitää seksistä ja tuntea itseni puhtaaksi seksin aikana?

    Tässä oli osa niistä kysymyksistä jotka pyörivät mun päässä. Olen tosi masentunut mutta mun on pakko päästä tästä yli...Haluan taas nauttia elämästä! Ei tämä saa olla kaiken loppu. Sehän olisi saitasta.

    Hei sinulle jolla on kokemusta sekä kondyloomasta että herpeksestä. Viestisi oli niin kullan arvoinen että haluaisin todella jutella kanssasi lisää. Kaipaisin juuri tuollaista tukea ja se ehkä auttaisi minua pääsemään yli tästä, varsinkin kun on kokemusta itselläkin asiasta. Voisitko laittaa sähköpostin vai laitanko omani?

    Moi! Minulla on aikalailla samanlainen tilanne.. Minua ei raiskattu mutta käytettiin törkeästi hyväksi. Olen naimisissa oleva. Mieheni oli jo ehtinyt lähteä kotiin jatkoilta kun juomaani laitettiin jotain koska en muista loppuillan/-yön tapahtumista mitään. :(

    Noin parin viikon kuluttua tapahtuneesta menin mieheni kanssa lääkäriin koska olin todella kipeä. Minulta löytyi sitten genitaaliherpes (testattiin, että kyseessä oli ensitartunta). Silloin elämäni murtui! Minua oli siis käytetty hyväksi.. Kuka, miksi?! Tuntui todella väärältä, miksi juuri minulle kävi näin.. Tunsin itseni todella saastuneeksi ym.

    Onneksi mieheni on ollut koko ajan tukenani ja olen käynyt lääkärin kanssa juttelemassa monesti. Oloni helpottui, kyllähän herpeksen kanssa pystyy elämään, vaikka minulla herpeksen ensioireet kestivät todella kauan kun koko ajan rakkulat uusiutuivat. Sekin helpottaa, että mieheni on valmis saamaan tartunnan, joten ei herpes ole esteenä edes meidän seksielämään.

    Kyllä se siitä helpottaa, puhuminen (ja itkeminen) helpottaa aina. Toivottavasti sulla on joku jolle purkaa asiaa niin ei tarvitse yksin asioita miettiä. Aikaa se vie mutta kyllä se sitten aikaa myöden helpottaa. *Halaus sulle*

    Tätä en haluaisi kirjoittaa, mutta kirjoitan kuitenkin. Sun ei omalla kohdalla tarvi tästä huolestua. Nyt mulle on tullut kamala hiv-pelko kun löysin kaikki oireet itseltäni.. Vielä pitäisi jaksaa 5 viikkoa niin saa selvyyden. Puolessa välissä otettu testi oli negatiivinen mutta ei se minua vielä rauhoita. No, päivä kerrallaan tässä elellään ja odotellaan sitä 12 viikkoa..

    Äänestä

  • Vitun elämä kirjoitti:

    Kiitos molemmille erittäin lohdullisesta viestistä! Mä itse olen vaipunu tän takio jo melko vaikeaan masennukseen, minkäs sille voin? Haluaisin jotenkin tajuta, että tämä herpes ei tee musta likaista, kuvottavaa, ei haluttavaa jne. Mutta olen luonteeltani hyvin herkkä tällaisille asioille ja otan ne aivan liian raskaasti.

    Tällaisia kysymyksiä pyörii mielessä päivittäin:
    Mitä olisin voinu tehdä toisin että näin ei olisi päässyt käymään? Mitkä asiat vaikutti siihen että jouduin tilanteeseen? Ketkä olivat osasyyllisiä? Vaikuttiko kasvatus siihen että jouduin ikävään tilanteeseen? Entä jos olisin ollut varovaisempi olisiko näin päässyt käymään? Minkälainen mun elämä olisi nyt ilman tätä herpestä? Miten pystyn koskaan unohtamaan herpeksen ja täysin nauttimaan elämästä? Miten voin taas alkaa huolehtimaan itsestäni ja tuntemaan itseni puhtaaksi?
    Täytyy olla jokin keino jolla viruksen voi tappaa, mistä löydän sen? Valkosipuliako? Lysiiniä? Miten voin koko elämäni välttää stressiä ja kaikkea mikä saattaa aktivoida viruksen? Tuleeko markkinoille joskus rokote joka estäisi edes viruksen tarttumisen? Onko toivoa että tiedemiehet keksisivät HSV-1 viruksen tappajan? Voinko koskaan elää täysillä elämää kun tiedän että minussa muhii herpes? Voinko koskaan saavuttaa ihanaa olotilaa kun herpes pilaa sen joka kerta? Voinko olla kaunis kun minulla on herpes? Voiko joku joka tietää että minulla on herpes olla ajattelematta sitä ja rakastaa minua ja haluta minua? Voinko koskaan pitää seksistä ja tuntea itseni puhtaaksi seksin aikana?

    Tässä oli osa niistä kysymyksistä jotka pyörivät mun päässä. Olen tosi masentunut mutta mun on pakko päästä tästä yli...Haluan taas nauttia elämästä! Ei tämä saa olla kaiken loppu. Sehän olisi saitasta.

    Hei sinulle jolla on kokemusta sekä kondyloomasta että herpeksestä. Viestisi oli niin kullan arvoinen että haluaisin todella jutella kanssasi lisää. Kaipaisin juuri tuollaista tukea ja se ehkä auttaisi minua pääsemään yli tästä, varsinkin kun on kokemusta itselläkin asiasta. Voisitko laittaa sähköpostin vai laitanko omani?

    Laitahan sinä minulle s-postiosoitteesi. Jaan mielelläni enemmänkin kokemuksia kanssasi, jos siitä vain on apua!

    Äänestä

  • Kohtalotoveri kirjoitti:

    Moi! Minulla on aikalailla samanlainen tilanne.. Minua ei raiskattu mutta käytettiin törkeästi hyväksi. Olen naimisissa oleva. Mieheni oli jo ehtinyt lähteä kotiin jatkoilta kun juomaani laitettiin jotain koska en muista loppuillan/-yön tapahtumista mitään. :(

    Noin parin viikon kuluttua tapahtuneesta menin mieheni kanssa lääkäriin koska olin todella kipeä. Minulta löytyi sitten genitaaliherpes (testattiin, että kyseessä oli ensitartunta). Silloin elämäni murtui! Minua oli siis käytetty hyväksi.. Kuka, miksi?! Tuntui todella väärältä, miksi juuri minulle kävi näin.. Tunsin itseni todella saastuneeksi ym.

    Onneksi mieheni on ollut koko ajan tukenani ja olen käynyt lääkärin kanssa juttelemassa monesti. Oloni helpottui, kyllähän herpeksen kanssa pystyy elämään, vaikka minulla herpeksen ensioireet kestivät todella kauan kun koko ajan rakkulat uusiutuivat. Sekin helpottaa, että mieheni on valmis saamaan tartunnan, joten ei herpes ole esteenä edes meidän seksielämään.

    Kyllä se siitä helpottaa, puhuminen (ja itkeminen) helpottaa aina. Toivottavasti sulla on joku jolle purkaa asiaa niin ei tarvitse yksin asioita miettiä. Aikaa se vie mutta kyllä se sitten aikaa myöden helpottaa. *Halaus sulle*

    Tätä en haluaisi kirjoittaa, mutta kirjoitan kuitenkin. Sun ei omalla kohdalla tarvi tästä huolestua. Nyt mulle on tullut kamala hiv-pelko kun löysin kaikki oireet itseltäni.. Vielä pitäisi jaksaa 5 viikkoa niin saa selvyyden. Puolessa välissä otettu testi oli negatiivinen mutta ei se minua vielä rauhoita. No, päivä kerrallaan tässä elellään ja odotellaan sitä 12 viikkoa..

    Tiedän tunteen! Minäki epäilin hiviä, mutta ei sitten ollut. Ja mulla oli Kaikki oireet. Mutta tosiasia on että ne oireet tulee luulosairaudesta! Mä olin aivan varma että mulla on hiv ja tein kaikenlaisia suunnitelmia jne. Mutta ei ollut. Eikä tule olemaan sullakaan. Oon ihan 100% varma siitä. Hiv on kuule niin harvinainen tauti Suomessa, siis sehän on yleinen afrikassa. Mutta täällä on yleiset sukupuolitaudit klamydia ja kondylooma. Jos et ole saanut kumpaakaan suomessa yleisesti esiintyvistä sukupuolitaudeista, kuinka olisit voinut saada hivin joka on yhtä todennäköinen saalis kun lottovoitto?:) Lisäksi tuo eka testi antaa jo paljon osviittaa, ja voisi sanoa että se on jo 80% varma ettei sulla hiviä ole tuon testin perusteella jo. Mutta onneksi saat pian mielenrauhan ja saat jatkaa elämääsi!!!

    Äänestä

  • kokemusta molemmista kirjoitti:

    Laitahan sinä minulle s-postiosoitteesi. Jaan mielelläni enemmänkin kokemuksia kanssasi, jos siitä vain on apua!

    Hei!

    Kiva kun suostut rupattelemaan =)
    Mun osoite on [email protected]
    Laita sinne postia!

    Äänestä

  • Vitun elämä kirjoitti:

    Hei!

    Kiva kun suostut rupattelemaan =)
    Mun osoite on [email protected]
    Laita sinne postia!

    Meillä miehilläkin tuo herpes on suurimmalla osalla.Näin,mikäli lääkäriäni on uskominen?Olin raivoissani,kun alaselkääni ilmestyi muutama kipeä rakkula.Kumppanin uskollisuushan siinä heti tuli mieleen.Lekuri kuitenkin kertoi että rakot selässä kertovat sen lauenneen stressistä ja että lähes kaikilla on herpesvirus veressä.Joten ei tuo maailmanloppu ole...Googlee jos et usko.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Vitun elämä kirjoitti:

Eikö raiskauksessa ole jo kyllin kestämistä? Pitikö sen idiootin tartuttaa vielä herpeskin? Voi vittu tätä elämää en tiedä enää miten tämän asian ottaa vituttaa vaan niin perkeleesti joskus vaan itkettää joskus koitan unohtaa mut aina muserrun ja masennun.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu