Pitkästä aikaa

"Mä päivänsäteen näin kerran pienen.."

"Myrsky repii puita, taivas salamoi..."

"Kun sata salamaa iskee tulta, ja koko elämä räjähtää..."

.. yhtä raskas on mieleni mun

Westerberg lauleli joskus, mihin lie mies kadonnut kun ei ole lauleloa jatkanut?

Ihanaa Kari Tapiota

se meni suoraan mun sydämeen....

...

vastauksen saan....

aalto vapaa välkkäilee....:) kohta..piankin!

Myrsky nyt purtesi hävittää... häh-häh häh-häh-häh-hää........
Oi kiltti peikko, olen niin heikko, pelasta, auta oi !

ja leiskuen, pohja loimuja viskoo.....

mastoissa vain se soi.
Minulla ei ole ystävää,
rakkauden löysi hän....

vierelläin.
Vesipisaroiden lauluun
suudelmamme yhtyi näin.

sekä tämä:
Jo valkenee kaukainen ranta, ja koillisest aurinko nousee...

Tuulen tie, tuulen tie, tuulen tie.
Tuulen tie minut vie sinne varmaan.
Tuskin paljon matkaa lie.
Tuulen tie, tuulen tie, sinne vie.

hämähäkin vei....aurinko armas kuivas satehen...

taitaa tulla kesä..

nuotiossa, savu hiljaa leijailee,
ja nyt illan tummetessa, metsä meille kuiskailee.

...samassa laulussa myös;... hongat huminoi..

jossakin on maa, jossa onnen kaukorantaan laine liplattaa...

luo merelle siltaa...

Muita Baddingin biisejä:

- Tähdet, tähdet
- Paratiisi (kun nä sinut kohtasin, oli ilta ihanin. Linnut lauloi ja kimmelsi taivaan kuu),
- Laivat (kerro mistä laivat myötätuulen purjeisiinsa saivat)
- Nuori rakkaus (kun Taunon kanssa sinut näin, niin talvi iski takaapäin)
- Aamuyöiseen sateeseen
- Mikset nuku, sisko pieni (vain tähdet loistaa yllä kaupungin. Nukuhan, nyt sinäkin)
...
Valkovuokot-tango: Ja taas kun kevät saa, murtunut on valta lumen, jään. Niin pienet valkovuokot silloin nostaa pään..

Irwin: Poing, poing, poing (mä hetken kirkkaan tähtitaivaan näin, ja tanssisali pyöri silmissäin)

... vain suvituulen, minä kutsun kuulen...

Tango pelargoniassa lauletaan "myrsky-yönä vaari hukkui meren mustiin laineisiin..."

Tuuli puissa soi, syksy muutti sään,
huusit mulle moi,
menit etelään.
Sinne en mä voi tulla tänne jään.
Pois pääse en..

vaihtaa voit pois ilmeesi harmaan,
elämä on parhaimmillaan.
Kun kaikille aurinko loistaa,
se kaikille yhteinen on.
Se kaikilta kylmyyden poistaa,
mieli on niin huoleton. (Tom, tom, tom)

kaduilla on kansaa hymy huulillaan. (Ei itketä lauantaina)

monelta se huomaamatta jää.
Se kun on liikkumaton
on tyyni silloin sää,
hieman se saa levähtää.

and dancing in the rain

sun ikkunaasi nään....

Nuo Altain huiput siintelee, tasolla pilvien, ja vuoripuro solisee alla vanhain pyökkien.

Lapin luonto luo outoa taikaa, se on kaunis ja vertaamaton. Rinne tunturin kauaksi hohtaa, ruska loistossaan kuin satu on.

kuin verta niillä ois. On kurkiaurat lentäneet jo yli pääni kauas pois.

kipunat kohti tähtiä kiirii, ja hongat huminoi..

"... näin päivisin pelkkää lunta, paukkui pakkanen.
Nyt vietän kuin toiveunta Las Palmasissa..."

Ääneti vain (kuiskien lyö hento laine hiekkarantaa, hellien yö pilven peitoksemme antaa)

Ja sitten vielä Kirkan
"Luokses leijan jonka lähetin yli vuorten
tuuli kuljettaa, tuuli kuljettaa"

Ja Katri Helenan "Minne tuuli kuljettaa"

On yö, ja tähdet taivahalla loistaa välkkyen, kuu kirkas hohdettaan luo tunturille.
On ympärilläin erämaa ja outo hurma sen....

linnut ilmoille laulunsa suo. Kukat kauniit taas puhkeaa kukkaan......näin soi Suvivalssi.

Siellä missä aukee aava ajaton,
siellä missä puhuu pohjoinen,
siellä missä raukee raito rajaton,
siellä harvoin kohtaa ihmisen.

olet öisen taivahan.
Täysikuu, kun avaruuden puet loistoon hopean....

aallot lauluaan toistaa,
meren yllä on tähtien vyö,
mutta kirkkaimmin loistaa onnentähteni tuikkiessaan...

siellä saanut olen tuntea talven tuiskutuulen sekä kesän lämpöisen...

järven aalto jäätynyt talvipakkasessa.
Lintunen pienoinen, syönyt kesäeinehen,
järven aalto jäätynyt talvipakkasessa...

jokainen kuin kaunis muisto

Nyt ovat muistojeni lehdet kuolleet.
Ne mennessään vei tuulonen.
(Kuolleet lehdet)

sekä
Täysikuu (sä ihme suurin olet öisen taivahan)

ja Paula Koivuniemen Aigeijan laulu

Aurinko kun päätti retken,
siskoistaan jäi jälkeen hetken
päivänsäde viimeinen...

Tulkoon syys ja talvi.
Ne kyllä kestetään,
vaikka iäisyys on kesään....

sä ihme suurin olet öisen taivahan.

Eräässä joululaulussa lauletaan, että
"siellä missä tunturit ne kohoaa,
siellä revontulet loimuaa..."

On hiljainen aaltojen keinunta tää,
se laivaamme kauaksi vie.
Ja aurinko taivaalla niin lämmittää,
on sininen laivamme tie.

Meri jäljet lyö luotoon, vaot kallion,
ne aalto tehnyt on.

aallon tieltä kuohuvalta...

Vain vana jäi, kun laivamme lähti, se peittyi iltaan punertavaan. Ja sitten syttyi taivaalle tähti....

lintu pieni syksyn tieltä kesämaille rientelee.

minne katseesi käännät,
minne ikinä meet.
Tunnet kotimaan kosketuksen,
se sua hyväilee...(Martti Servo & Napander)

Rainer Frimanin kipaleet.

"Syksy saapui, lehdet vei
tuuli mennessään.
Halla viivytellyt ei,
kukat painoi pään."

yö on pilvetön aivan
tuuli käy luoteeseen.

Pois rannan päivä laskee....

..vain meille hiekka hehkui, aallot lauloi vaan...

Vaan aallot karkeloi, kuu hehkui niin..

Pois rannan tuuli jälkes vei...

On pimeä korpi ja kivinen tie, ja usein se käytävä liukaskin lie.

Punaiset posket syksy yö,
siniset silmät kaiken lyö.
Kappale kauneinta Suomea.

"Voi kuin on kaunihit järvet sen,
ja kosket kuohuista pauhaten.
Sen pilven väikky,
ja lähteen läikky,
ja taivas sen..."

taivaan, tähti kirkkain tuo...

Ukkosta ja ullakolla me istuttiin, valon hiipuessa tytöt ne säikkyi niin ukkosta ja ullakolla.
Ja usva rannan yllä....

....että sydämessäin olet ainoa - sinisen taivaan sateenkaari.

Sinä lähdet ja tulvii Pohjanmaa,
sammuu tähdet ja tuuli ulvahtaa.

Vain pieni tuuli josain voi liekin sammuttaa
ja toisinaan se myrskyn kestää voi.../Jamppa Tuominen

lauloi Markus aikoinaan (60-70-luvulla).

Keltaisiksi käyvät rantapuut.
Riite kohta peittää lahden suut,
kun polullein lehdet putoo...

tunteet yhteiset yössä on.
Aallot mustat ja vaahtopäiset,
velloo vain meri rauhaton.

kaksin rannalla yksinäiset,
tumman yön syli nojanaan.
Peittää huokailut hetkittäiset,
tuulen tuiverrus laulullaan.

Maa oli märkä ja tumma,ja taivas sokerilientä...
..kun mentiin seuraamaan auringon pimennystä...
(Maija Vilkkumaan laulu)

lauloi aikanaan Victor Klimenko.

taivas näyttää purppuralle.
Siellä kuu kumottava
on myös alakuloinen.
Täällä Pohjantähden alla
hiipii sieluun asti halla.

Vaikka kylmä hallayö
toiveet usein maahan lyö...

Ja jossakin kohtaa
tuisku, viima tuulien

Kun mä sinut kohtasin,
oli ilta ihanin.
Linnut lauloi ja
kimmelsi taivaan kuu.

ja veet hyrskivät,
kun myrskytuuli purtta vie
ja veet tyrskivät.

Leijan jonka luokses lähetin
tuuli kuljettaa, tuuli kuljettaa...

Sataa kevään ensilunta...

Toisessa laulussa näin:

Vedet virtailee
suuret vedet ne virtailee...

tuuliviiri yllä talon katon,
monelta se huomaamatta jää,
se kun on liikkumaton
on tyyni silloin sää.

samassa laulussa myös;

itätuuli kutsuu mua itään,
kesätuuli vetää etelään...

se on kaunis ja koskematon

(Katri-Helena)

Kun pyrstötähden nään vaipuen pimeään.
Se nopeasti niinkuin aika ohi kiidähtää....

(Laura Voutilainen)

Kesäsade kasvoillein kyyneleeni peittää vain...
Aurinkosi jäi myrskypilvien taa.

Sinun kädellesi painan pään,
ja sydämelläin unta nään.
Sateen jäljet peittää linnut siivillään...

...syyssateet sen jos peittää kastellen,
niin lehdet puiden äärilleni jäävät kuin yö...

En muista esittäjää, mutta tällainenkin biisi on olemassa.

Pian tippuu jälleen lehdet pihapuun.
Pojat koulutiellä joutuu tappeluun.

Päivät kuin unta vaan,
auringon toi tullessaan

Varjoon alta polttavan auringon
varjoon tieltä tuskien päästävä on.
Suojaan alta hehkuvan taivahan
suojaan luokse vihreän keitahan.

Yllä auringon hohde,
alla polttava maa....

Aurinko nousee
on kastetta maassa...

Niin kaunis on maa
niin korkea taivas
soi lintujen laulusta kukkiva kunnas
ja varjoisat veet
niin varjoisat veet.

Päivä on kirkas
vain metsässä tuulee...

Aurinko laskee
jo pitenee varjot...

Kaunis laulu :)

anna auringon jo lämmittää
anna myrskyjen jo hellittää
anna tuulenkin vain levähtää
anna meidän muistaa ja ymmärtää.

myrsky ulvoi tyhjyyttään
puita kaatoi mennessään..

valon pilvet piilottaa
sen voi silti aavistaa...

niin nähdä voi sen kauneuden.
Niin viaton kun katse on,
voi nähdä sateella auringon.

pili pili pom, pili pili pom

Vanhan vaahteran laulu säv ja sanat Eino Partanen

Linnut laulullaan meidät herätti, taivaan ranta peittyi säteistä auringon.
Vierelläni ain sinut nähdä sain, kesäöin ja päivin sä olit luonani.
Miksi aina kun onni hymyää, se katoaa pois.
Toisten kohdalla unikuva tää kuin totta se ois.
Alla vaahteran sävel suruinen yhä vielä kertoo, kuka on rakkahin.

Laulussani on sävel suruinen, ilo pois on mennyt kuin virvaliekit nuo.
Paljon odotin, paljon kaipailin, joutui päivä iltaan ennen kuin huomasin.
Lehti kuivunut pihavaahteran on tallella vain.
Muisto kauneimman ensirakkauden on luonani ain.
Alla vaahteran sävel suruinen yhä vielä kertoo, kuka on rakkahin.

Tunnetuin levytys tästä lienee vuodelta 1952, jolloin Veikko Tuomi sen lauloi.