Anna oli mun suosikki mutta kyllä Ari on nyt liukunut ohitse. Ennenkaikkea ihailen Arin tapaa OLLA OMA ITSENSÄ.
On se niin huvittava piirre ihmisissä kun ne haluavat NÖYRYYTTÄÄ toista niin mielellään. Onneksi Arilla on se ääni, jota kukaan ei voi häneltä pois ottaa ja hän omistaa sen itse ja tekee sillä ihan mitä itse haluaa.
Jopa tuomarit haluavat ottaa haltuunsa Arin äänen ja tehdä sillä mitä haluavat mutta onneksi ARI ei ole myytävissä.
Mitähän taiteessa yleensäkin tapahtuisi jos esimerkiksi maalaustaiteessa tuomarit tulisivat sanelemaan mitä värejä ja tyylisuuntia taiteilijan tulisi käyttää.
On se niin huvittava piirre ihmisissä kun ne haluavat NÖYRYYTTÄÄ toista niin mielellään. Onneksi Arilla on se ääni, jota kukaan ei voi häneltä pois ottaa ja hän omistaa sen itse ja tekee sillä ihan mitä itse haluaa.
Jopa tuomarit haluavat ottaa haltuunsa Arin äänen ja tehdä sillä mitä haluavat mutta onneksi ARI ei ole myytävissä.
Mitähän taiteessa yleensäkin tapahtuisi jos esimerkiksi maalaustaiteessa tuomarit tulisivat sanelemaan mitä värejä ja tyylisuuntia taiteilijan tulisi käyttää.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tässä ohelmassa ei etsitä hevarilaulajaa vaan IDOLia!
Pitää muistaa, että formaatilla on omat toiveensa ja ilman sitä sinusta ei olisi tullut tähteä tässä ohjelmassa, jos koskaan.
Ohjelmassa etsitään kaikin puolin sopivaa laulajaa, hassua vain, että lopussa katsojat saavat päättää. Hevi buumi on vain muoti ilmiö, joka haihtuu uusien tuulien puhaltaessa.
Mutta muistakaa, ohjelma voi myös erottaa!
Tätä tehdään kuitenkin aikuisten säännöillä.
kutsunut Arin idolsiin kilpailemaan vaikka tiesi Arin hevilaulajaksi. Yhdenkään tuomarin ei olisi tarvinnut päästää Aria jatkoon ellei niin olisi halunnut.
Kansa tosiaan "päättää" onko hevilaulaja IDOLI..... Älähän nyt naurata, kyllä hevari voi olla IDOLI siinä kuin joku kansanlaulajakin. Tangomarkkinoilla lauletaan tangoja jne. mutta onko jossain sääntöjä mitä lauluja Idolsissa kuuluu laulaa?
Onko totta että noin ylimielisesti kaikkiin sääntöihin ym. suhtautuva kapinallinen kuin tuo Ari on... voi olla nykynuorison todellinen idoli.... Ei hyvältä näytä...
Muistan hyvin mitä oli olla 22-vuotias vuonna 1967. Seuraavana vuonna kapinoitiin kovaa eikä se ole vieläkään loppunut. Pystyyn en aio kuolla ja nostan Arille hattua. Jos ei nuorena uskalla olla oma itsensä, milloin sitten. Kyllä pojasta mies tulee, älä isä pelkää.