Vartiotorniseuran tapa kertoa omasta menneisyydestään - tai kuten tässä, olla kertomatta – on tuttua kautta koko järjestön historian. Nimettöminä esiintyvät kirjoittajat ovat suojassa arvostelulta, toki arvostelulta suojaa sekä leimaamisen pelko että Jehovan rakkaudellinen kiristämisjärjestely, erottaminen. Tässä esimerkki lapsuudestani, ’totuus’ vuosimallia 1951:
ONE “time” is accepted as referring to one year. Therefore this means ‘one year, two years and a half a year’, totaling three and a half years. Corroboration of this “time” reckoning is provided by the inspired use of the expression at Revelation 12:6, NW: “a thousand two hundred and sixty days,” and according to Bible reckoning this is three and a half years. Also reference is made at Revelation 11:2 to the “holy city” as being trampled underfoot for forty-two months. Bible scholars of past generations have worked out the period on a scale of a day as one year, making 1,260 years. However, there is no reasonable support for this conclusion and these wonders cannot take place until after 1914, but must happen inside the length of time of our generation. It is Scriptural and proper to understand by ‘time, times and half a time’ the period of 1,260 literal days, or three and a half years. (w51 July 1 p. 408-409)
“Bible scholars of past generations”-viittaus joutuu perin hankalaan valoon kun tarkastellaan Vt-seuran omaa oppihistoriaa. Siinä missä oppineet ovat tulkinneet tuon 42 kuukautta merkitsevän 1260-vuotista jaksoa, täsmälleen siinä samassa joukossa seisoi Vt-seuran ensimmäinen oraakkeli C.T. Russell, tässä Raamatuntutkielmien kakkososan näyte aiheesta:
“…the period of Papacy's triumph is given as three and a half times, and this we know (and will show in this volume) was fulfilled in twelve hundred and sixty years (360 x 3 1/2 = 1260). (TIAH p. 91)
Vt-seuran perustajaoraakkelin kuoltua hänen seuraajansa J.F. Rutherford polkaisi käyntiin jatko-osan Raamatuntutkielmille. Tämä ’Täyttynyt salaisuus’-kirja, joka oli kymmenkunta vuotta virallinen selitys raamatullisesta totuudesta, on edelleen sama vuonna 1917:
Forty and two months. — 1260 years from papacy's establishment as a temporal power, 539 A. D. to 1799 A. D. —…A thousand, two hundred and three score days. — 1260 years, from A. D. 539 to 1799. (TFIM p. 173)
Siis Vartiotorniseuran ‘totuus’ oli tässä käsitellyssä asiassa täsmälleen sama kuin menneiden sukupolvien oppineiden mielipide. Vt-seuran pää-äänenkannattajan “there is no reasonable support for this conclusion”-toteamuksella järjestö kertoo, että se on itsekin ollut metsässä ’totuutensa’ kanssa aina vuoteen 1930, jolloin Rutherfordin ’Valo’ kirjaparin ensimmäisessä osassa 1260 vuotta lyhennettiin vastaavaksi määräksi päiviä.
Vartiotorniseura syyttää oppineita perusteettomasta opista, vaikka sen oma ’totuus’ on sisältänyt täsmälleen samanlaisen näkemyksen noina menneinä sukupolvina.
ONE “time” is accepted as referring to one year. Therefore this means ‘one year, two years and a half a year’, totaling three and a half years. Corroboration of this “time” reckoning is provided by the inspired use of the expression at Revelation 12:6, NW: “a thousand two hundred and sixty days,” and according to Bible reckoning this is three and a half years. Also reference is made at Revelation 11:2 to the “holy city” as being trampled underfoot for forty-two months. Bible scholars of past generations have worked out the period on a scale of a day as one year, making 1,260 years. However, there is no reasonable support for this conclusion and these wonders cannot take place until after 1914, but must happen inside the length of time of our generation. It is Scriptural and proper to understand by ‘time, times and half a time’ the period of 1,260 literal days, or three and a half years. (w51 July 1 p. 408-409)
“Bible scholars of past generations”-viittaus joutuu perin hankalaan valoon kun tarkastellaan Vt-seuran omaa oppihistoriaa. Siinä missä oppineet ovat tulkinneet tuon 42 kuukautta merkitsevän 1260-vuotista jaksoa, täsmälleen siinä samassa joukossa seisoi Vt-seuran ensimmäinen oraakkeli C.T. Russell, tässä Raamatuntutkielmien kakkososan näyte aiheesta:
“…the period of Papacy's triumph is given as three and a half times, and this we know (and will show in this volume) was fulfilled in twelve hundred and sixty years (360 x 3 1/2 = 1260). (TIAH p. 91)
Vt-seuran perustajaoraakkelin kuoltua hänen seuraajansa J.F. Rutherford polkaisi käyntiin jatko-osan Raamatuntutkielmille. Tämä ’Täyttynyt salaisuus’-kirja, joka oli kymmenkunta vuotta virallinen selitys raamatullisesta totuudesta, on edelleen sama vuonna 1917:
Forty and two months. — 1260 years from papacy's establishment as a temporal power, 539 A. D. to 1799 A. D. —…A thousand, two hundred and three score days. — 1260 years, from A. D. 539 to 1799. (TFIM p. 173)
Siis Vartiotorniseuran ‘totuus’ oli tässä käsitellyssä asiassa täsmälleen sama kuin menneiden sukupolvien oppineiden mielipide. Vt-seuran pää-äänenkannattajan “there is no reasonable support for this conclusion”-toteamuksella järjestö kertoo, että se on itsekin ollut metsässä ’totuutensa’ kanssa aina vuoteen 1930, jolloin Rutherfordin ’Valo’ kirjaparin ensimmäisessä osassa 1260 vuotta lyhennettiin vastaavaksi määräksi päiviä.
Vartiotorniseura syyttää oppineita perusteettomasta opista, vaikka sen oma ’totuus’ on sisältänyt täsmälleen samanlaisen näkemyksen noina menneinä sukupolvina.
Vastaukset 4
Vanhimmat
täällä osaa englantia? En minä ainakaan. Eikö suomenkielisellä palstalla tosiaan voida kirjoittaa suomeksi?
>>...täällä osaa englantia?
Jos ikää on enemmänkin, niin Vt-seuran koulutuskielteisyys tuosta tulee ensimmäiseksi mieleeni. Tuossa vieressä pörrää pian 9-vuotias emon lapsenlapsi, joka kysyi jos auttaisin häntä sitten ensi vuonna kun hän alkaa opettelemaan englanninkieltä. Nyt jo hokee ja kyselee englanninsanoja.
>> En minä ainakaan.
Minäkään en koulussa oppinut vieraita kieliä, koskaan ei ole myöhäistä.
>>Eikö suomenkielisellä palstalla tosiaan voida kirjoittaa suomeksi?
En ole havainnut kenenkään sitä kieltäneen.
Olen haluton tekemään 'kilpailevaa' käännöstä jo kerran käännetystä tekstistä. Tässä avainasiat tuosta tekstistä:
Yhden 'ajan' katsotaan viittaavan yhteen vuoteen, siitä syystä on kyseessä kolme ja puoli vuotta. Vahvistus tälle saadaan Ilm. 12:6 maininnasta 1260 päivää, joka vastaa kolmea ja puolta vuotta, samoin kuin Ilm. 11:2 42 kuukautta. Aikaisempien sukupolvien oppineet ovat soveltaneet tähän 'päivä vuotta kohden'-sääntöä, mutta sille ei ole järkevää tukea, koska tapahtumien tulee ajoittua vuoden 1914 jälkeiseen, meidän sukupolvemme, aikakauteen. On sopivaa ja Raamatun mukaista ymmärtää tämä kirjaimelliseksi 1260 päivän jaksoksi.
Mikä on oikeastaa syynä siihen, että milloin päivät käännetään tarkoittamaan vuosia ja milloin kirjaimellisesti kuten on kirjoitettu -päiviä. Kaikki vaikuttaa siten sekamelskalta ja tarkoituksenhakuiselta sovittelulta. Puhuttiinko sinun jt aikana 70 luvulla, että elämme lopunajan lopun loppua? Itse painoin tuon sanamuodon Oulun konventissa joskus 80 luvun puolivälissä. Kun vuodet vierii niin 1260 päivästä tulee kenties vielä vuosia?
>>Mikä on oikeastaa syynä siihen, että milloin päivät käännetään tarkoittamaan vuosia ja milloin kirjaimellisesti kuten on kirjoitettu -päiviä.
Raamattu antaa kahdesti ohjeen päivien muuttamisesta vuosiksi, kaikkialla muualla se on käsitettävissä tarkoitushakuisuudeksi. Vt-seura on ristiriidassa oman näkemyksensä kanssa kun se käyttää Ilmestyksen 3,5 aikaa/vuotta osoittamaan, että 7 aikaa on 7 vuotta. Sen jälkeen 3,5 aikaa on (nykyään) 1260 päivää ja 7 vuotta on 2520 vuotta. Russell oli edes tuossa looginen ja nänen 3,5 aikaa oli 1260 vuotta, Rutherford halusi päästä aiemmalla linnakeikallaan Raamatun profetiaan ja teki vuonna 1930 oppimuutoksen.
Sitten Vt-seura ottaa tuon 'päivä vuotta kohden' tulkintasäännön Hesekielistä ja läyttää sitä Danielin seitsemään aikaan. Samaan aikaan Hesen mainitsemat kirjaimelliset seitsemän vuotta ovat Vt-seuralle kuvaannollisia.