ISLAM JA TEOSOFIA
Lähde: http://www.austheos.org.au/topics/theosophy-islam.htm
Web-versio: http://www.sunpoint.net/~kolbjan/teosofia_ja_islam.htm
(Sivulla linkki myös Word-versioon)
Teosofia, universaali ja ajaton viisaus, edustaa koko ihmiskunnan henkistä perintöä - mennyttä, nykyistä ja tulevaa. Sen perusväitteenä on, että kaikkien uskontojen ulkoisten muotojen takana piilee sisäinen ydin, salattu puoli. Nämä yhteiset sisäiset opetukset muodostuvat universaaleista periaatteista tai totuuksista, jotka ovat ajattomia ja jotka todistavat kaiken olevaisen perimmäistä ykseyttä, ihmissielun sisäistä jumalallisuutta ja veljeyttä kaikkien ihmisten kesken. Se tahtoo myös näyttää ilmi sen luomakunnan takana olevan älykkyyden, joka ilmentää itseään järjestyksenä, rytminä, harmoniana ja riippuvuussuhteena, ja jonka alkulähde on kaiken olevaisen perustassa. Elementtejä tästä yleismaailmallisesta viisaudesta löytyy myös islamilaisesta traditiosta.
TEOSOFIAN JA ISLAMIN YHTÄLÄISYYDET
Profeettojen välittämä tieto
Yksi useista yhtäläisyyksistä Teosofian ja Islamin välillä on se seikka, että tiedot elämän syvemmistä aspekteista on ilmoitettu sukupolvelta toiselle profeettojen tai opettajien ketjun välityksellä. Koraani sanoo, että on profeettojen tehtävä levittää Jumalan sanaa (5:67). Profeettojen tehtävää selvennetään tarkemmin toisessa katkelmassa: "Me olemme lähettäneet profeetan teidän keskuudestanne luoksenne, jotta hän julistaisi teille Meidän tahtoamme ja tekisi teidät puhtaaksi, opettaisi teille tietoa sekä viisautta; sitä mitä ette ennen tietäneet" (2:151)
H.P. Blavatsky mainitsee pääteoksessaan Salaisessa opissa 'lukemattomien sukupolvien vihityt tietäjät ja profeetat' aikakausien viisauden sanansaattajina. Kyseessä oli hänen mukaansa "keskeytymätön todistussarja, käsittäen tuhansia sukupolvia tietäjiä, jotka tekivät kokeitaan koetellakseen ja todentaakseen niitä traditioita, jotka suullisesti olivat kulkeutuneet aikaisemmasta rodusta yhä myöhempään; opetuksia korkeammilta ja ylevämmiltä olennoilta, jotka valvoivat ihmiskunnan lapsuutta". (Salainen Oppi I, s. 288)
Kaksi muuta kohtaa Koraanissa viittaavat tähän keskeytymättömään profeetalliseen traditioon: "Näin Me olemme ilmaisseet sinulle (Muhammed) Totuuden kirjan varmentaaksemme edeltävät kirjoitukset ja säilyttääksemme niiden tarkkuuden" (5:48). "Me olemme lähettäneet sinulle ylhäältä tämän muistomerkin, jotta selittäisit ihmisille, mitä heille on lähetetty, ja että he sen vuoksi ajattelisivat" (16:44).
Kahdentyyppistä tietoa
Profeetan Haditheissa ja Profeetta Muhammedin suullisissa opetuksissa mainitaan, että Islamissa hyväksytään yhtäaikaa kaksi eri tiedon lähdettä: Ilmi-Safina eli kirjan viisaus, ja Ilm-i-Sinah eli sydämen viisaus. Sama ajatus esiintyy myös Hiljaisuuden äänen opetuksissa, teosofisessa klassikossa henkisestä elämästä. Siinä erotetaan toisistaan "silmän oppi", joka on eksoteerista tietoa, ja "sydämen oppi", esoteerinen viisaus. Ensiksi mainittu viittaa uskonnollisten opetusten älylliseen ymmärtämiseen, kun taas jälkimmäinen tarkoittaa havaintokyvyn muuntumista tajuamaan perimmäisiä lakeja ja prinsiippejä, tehden etsijästä Jumalallisuuden työtoverin.
Ykseys
Islamin tärkeimpiä opetuksia on Tawhidin oppi eli siunattu Ykseys. Koraani sanoo: "La Illaha Illallah!" (47:19). "Ei ole muuta Jumalaa kuin Allah". Se tarkoittaa, että maailmankaikkeudessa ei ole mitään muuta kuin Jumaluus. Kaikki olemassa oleva, eläväinen tai ei-eläväinen, on Jumaluus. Artikkelissaan "The Philosophy of Islam" (The Theosophist tammikuu 1929) Nabarbeg K. Mizra toteaa, että "Islamissa hyväksytään kaikki rukoukset ja meditaatiot, jotka suuntaavat oppilaan huomion Jumalan abstraktioon". Koraani lausuu: "Oi sinä! jonka hämmentävä olemuksesi on kuvaton ja jonka piirteet ovat esimerkkien tavoittamattomissa" (37:80). Mizra selittää, että Jumalan "piirteet ovat kuvailemattomia eikä Häntä voi riittävän hyvin edes kuvitella ihmismielellä".
Teosofiassa samainen ajatus löytyy Salaisen opin perusmääritysten ensimmäisestä pykälästä. Kyseessä on "kaikkialla oleva, ikuinen, rajaton ja muuttumaton PRINSIIPPI, jota on mahdoton ajatella, koska se käy yli ihmisen käsityskyvyn ja koska jokainen inhimillinen ilmaisu tai vertaus ainoastaan väärentäisi ja supistaisi sitä. Se on ajatuksen ulottuvuuspiirin tuolla puolen". (Salainen oppi I, s.41)
Islam merkitsee nöyrtymistä, alistumista, rauhaa ja totuuden tavoittelua, kastiin, uskoon ja väriin katsomatta (Mizra, The Theosophist, lokakuu 1928). Islam huomioi myös muut uskonnolliset perinteet, niin kuin Koraani opettaa: "Sanokaa: Me uskomme Jumalaan ja siihen, mikä on ilmoitettu meille, ja mikä on ilmoitettu Aabrahamille, Ismaelille, Iisakille ja Jaakobille ja Israelin sukukunnille, ja siihen mikä annettiin Profeetoille heidän Herraltaan. Me emme tee mitään eroa niistä minkään kesken." (2:136)
Maailmanlaajuinen veljeys
Mary K. Neff kertoo artikkelissaan "Where Islam and Theosophy Meet" (The Theosophist, maaliskuu 1929), että mainio yhtymäkohta Islamin ja teosofian kesken on maailmanlaajuisen veljeyden periaate. Hän lainaa Koraania: "Tietäkää, että kaikki muslimit ovat veljiä keskenään. Te olette kaikki samanarvoisia" (49:10), ja lisää: "Teosofia ei vie ihmisiltä heidän uskontoaan, vaan varmentaa sitä, kirkastaa sitä, pukee sen totuuden elinvoimaan tehden siitä elävää voimaa hänen elämäänsä. Jos tämä ei olisi totta, niin kuinka voisi teosofien joukkoon kuulua edustajia jok'ikisestä uskosta auringon alla - hinduja, buddhalaisia, parsilaisia, jainalaisia, sikhejä, heprealaisia, kristittyjä, muslimeita?"
ISLAMIN LAHJAT LÄNTISELLE KULTTUURILLE
Se mitä Islamilla on ollut annettavanaan Euroopalle, kuten tieteen eri osa-alueille, filosofialle ja koulutukselle, 1700-, 1800- ja 1900-luvuilla, osoittaa tuossa uskonnollisessa traditiossa piilevän syvyyden. Kansainvälisen teosofisen seuran aiempi presidentti Annie Besant totesi luennossaan, jonka hän antoi Islamia Collegessa, Aligarhissa, Intiassa, että juuri profeetta Muhammedin seuraajat olivat niitä, "jotka toivat tieteen takaisin Eurooppaan sen pimeinä aikoina keskiajalla. Maurilaiset perustivat tällöin yliopistoja Etelä-Euroopan eri kaupunkeihin. Näiden yliopistojen kautta valo levittäytyi Eurooppaan ja elvytti oppimisen jälleen. Monet filosofian ja psykologian kirjat kirjoitettiin tuona aikana".
Henkinen elämä Islamin mukaan
Islamin perusperiaatteet tunnetaan nimellä "Uskon pilarit". Niiden mukaisesti tulee (1) tunnustaa Jumalan Ykseys ja Muhammed Hänen sanansaattajanaan, (2) suorittaa rukous, (3) almu, (4) paasto ja (5) tehdä pyhiinvaellus. Näillä on puhdistava vaikutus koko tajuntaan. Syvyydessään islamilainen rukous-opetus lähentelee meditaation luonnetta. Koraani sanoo: "Rukous ei ole rukousta, ellei sydän ole läsnä". Rukouksen, sanoilla tai ilman, täytyy olla henkilön tosi olemuksen ääntä. ("The Theosophy of Islam", The Theosophist, Marraskuu 1929), sillä "kun sielu on Allahin ylistystä täynnä, ei ole tilaa ilkeille tai pahoille ajatuksille" (Koraani).
Koraanin mukainen näkemys almusta on yhtä syvämietteinen: "Ette koskaan saavuta oikeamielisyyttä, ennen kuin uhraatte sellaista, mikä on teille rakasta" (3:91). Se on puhdasta altruismia, itsensä uhraavaa palvelusta. Yllämainitussa artikkelissa (The Theosophist, Marraskuu 1929) Nadarbeg K. Mizra kertoo: "Pyhiinvaelluskäytännön pääajatuksena on universaalin veljeyden edistäminen. . . . Siellä (Mekkassa) muslimit joka puolelta maailmaa vuosittain tapaavat ja vaihtavat ajatuksiaan. He kohtaavat toisensa tasavertaisina, katsomatta kastiin, väriin tai kansallisuuteen". Hän lisää, että palatessaan muslimi tuo mukanaan rakkauden ja suvaitsevaisuuden hengen. Paastoamisessa taas on periaatteen mukaista myös pidättäytyminen turhasta lörpöttelystä ja kaikesta, mikä ei ole olennaisesti tärkeää. Paasto on vain yksi nimi kohtuullisuudelle tai ajatukselle kaiken keskitiestä.
Lopuksi, lainatkaamme Koraanista katkelma, joka kertoo, kuinka usko ja antaumus voivat auttaa ihmiselämän henkistämisessä ja viedä lähemmäs Jumaluutta:
"Kun Koraania luetaan, kuunnelkaa tarkkaan ja olkaa vaiti, jotta saisitte armon osaksenne. Muista Herraasi sielusi nöyryydessä ja kunnioituksessa suuritta sanoitta sekä aamuin että illoin, äläkä ole penseä!
Katso niitä, jotka ovat Herrasi luona; he eivät väheksy omaa palvelustaan, vaan he ylistävät Häntä ja kumartavat Häntä." (7:204-206)
Lähde: http://www.austheos.org.au/topics/theosophy-islam.htm
Web-versio: http://www.sunpoint.net/~kolbjan/teosofia_ja_islam.htm
(Sivulla linkki myös Word-versioon)
Teosofia, universaali ja ajaton viisaus, edustaa koko ihmiskunnan henkistä perintöä - mennyttä, nykyistä ja tulevaa. Sen perusväitteenä on, että kaikkien uskontojen ulkoisten muotojen takana piilee sisäinen ydin, salattu puoli. Nämä yhteiset sisäiset opetukset muodostuvat universaaleista periaatteista tai totuuksista, jotka ovat ajattomia ja jotka todistavat kaiken olevaisen perimmäistä ykseyttä, ihmissielun sisäistä jumalallisuutta ja veljeyttä kaikkien ihmisten kesken. Se tahtoo myös näyttää ilmi sen luomakunnan takana olevan älykkyyden, joka ilmentää itseään järjestyksenä, rytminä, harmoniana ja riippuvuussuhteena, ja jonka alkulähde on kaiken olevaisen perustassa. Elementtejä tästä yleismaailmallisesta viisaudesta löytyy myös islamilaisesta traditiosta.
TEOSOFIAN JA ISLAMIN YHTÄLÄISYYDET
Profeettojen välittämä tieto
Yksi useista yhtäläisyyksistä Teosofian ja Islamin välillä on se seikka, että tiedot elämän syvemmistä aspekteista on ilmoitettu sukupolvelta toiselle profeettojen tai opettajien ketjun välityksellä. Koraani sanoo, että on profeettojen tehtävä levittää Jumalan sanaa (5:67). Profeettojen tehtävää selvennetään tarkemmin toisessa katkelmassa: "Me olemme lähettäneet profeetan teidän keskuudestanne luoksenne, jotta hän julistaisi teille Meidän tahtoamme ja tekisi teidät puhtaaksi, opettaisi teille tietoa sekä viisautta; sitä mitä ette ennen tietäneet" (2:151)
H.P. Blavatsky mainitsee pääteoksessaan Salaisessa opissa 'lukemattomien sukupolvien vihityt tietäjät ja profeetat' aikakausien viisauden sanansaattajina. Kyseessä oli hänen mukaansa "keskeytymätön todistussarja, käsittäen tuhansia sukupolvia tietäjiä, jotka tekivät kokeitaan koetellakseen ja todentaakseen niitä traditioita, jotka suullisesti olivat kulkeutuneet aikaisemmasta rodusta yhä myöhempään; opetuksia korkeammilta ja ylevämmiltä olennoilta, jotka valvoivat ihmiskunnan lapsuutta". (Salainen Oppi I, s. 288)
Kaksi muuta kohtaa Koraanissa viittaavat tähän keskeytymättömään profeetalliseen traditioon: "Näin Me olemme ilmaisseet sinulle (Muhammed) Totuuden kirjan varmentaaksemme edeltävät kirjoitukset ja säilyttääksemme niiden tarkkuuden" (5:48). "Me olemme lähettäneet sinulle ylhäältä tämän muistomerkin, jotta selittäisit ihmisille, mitä heille on lähetetty, ja että he sen vuoksi ajattelisivat" (16:44).
Kahdentyyppistä tietoa
Profeetan Haditheissa ja Profeetta Muhammedin suullisissa opetuksissa mainitaan, että Islamissa hyväksytään yhtäaikaa kaksi eri tiedon lähdettä: Ilmi-Safina eli kirjan viisaus, ja Ilm-i-Sinah eli sydämen viisaus. Sama ajatus esiintyy myös Hiljaisuuden äänen opetuksissa, teosofisessa klassikossa henkisestä elämästä. Siinä erotetaan toisistaan "silmän oppi", joka on eksoteerista tietoa, ja "sydämen oppi", esoteerinen viisaus. Ensiksi mainittu viittaa uskonnollisten opetusten älylliseen ymmärtämiseen, kun taas jälkimmäinen tarkoittaa havaintokyvyn muuntumista tajuamaan perimmäisiä lakeja ja prinsiippejä, tehden etsijästä Jumalallisuuden työtoverin.
Ykseys
Islamin tärkeimpiä opetuksia on Tawhidin oppi eli siunattu Ykseys. Koraani sanoo: "La Illaha Illallah!" (47:19). "Ei ole muuta Jumalaa kuin Allah". Se tarkoittaa, että maailmankaikkeudessa ei ole mitään muuta kuin Jumaluus. Kaikki olemassa oleva, eläväinen tai ei-eläväinen, on Jumaluus. Artikkelissaan "The Philosophy of Islam" (The Theosophist tammikuu 1929) Nabarbeg K. Mizra toteaa, että "Islamissa hyväksytään kaikki rukoukset ja meditaatiot, jotka suuntaavat oppilaan huomion Jumalan abstraktioon". Koraani lausuu: "Oi sinä! jonka hämmentävä olemuksesi on kuvaton ja jonka piirteet ovat esimerkkien tavoittamattomissa" (37:80). Mizra selittää, että Jumalan "piirteet ovat kuvailemattomia eikä Häntä voi riittävän hyvin edes kuvitella ihmismielellä".
Teosofiassa samainen ajatus löytyy Salaisen opin perusmääritysten ensimmäisestä pykälästä. Kyseessä on "kaikkialla oleva, ikuinen, rajaton ja muuttumaton PRINSIIPPI, jota on mahdoton ajatella, koska se käy yli ihmisen käsityskyvyn ja koska jokainen inhimillinen ilmaisu tai vertaus ainoastaan väärentäisi ja supistaisi sitä. Se on ajatuksen ulottuvuuspiirin tuolla puolen". (Salainen oppi I, s.41)
Islam merkitsee nöyrtymistä, alistumista, rauhaa ja totuuden tavoittelua, kastiin, uskoon ja väriin katsomatta (Mizra, The Theosophist, lokakuu 1928). Islam huomioi myös muut uskonnolliset perinteet, niin kuin Koraani opettaa: "Sanokaa: Me uskomme Jumalaan ja siihen, mikä on ilmoitettu meille, ja mikä on ilmoitettu Aabrahamille, Ismaelille, Iisakille ja Jaakobille ja Israelin sukukunnille, ja siihen mikä annettiin Profeetoille heidän Herraltaan. Me emme tee mitään eroa niistä minkään kesken." (2:136)
Maailmanlaajuinen veljeys
Mary K. Neff kertoo artikkelissaan "Where Islam and Theosophy Meet" (The Theosophist, maaliskuu 1929), että mainio yhtymäkohta Islamin ja teosofian kesken on maailmanlaajuisen veljeyden periaate. Hän lainaa Koraania: "Tietäkää, että kaikki muslimit ovat veljiä keskenään. Te olette kaikki samanarvoisia" (49:10), ja lisää: "Teosofia ei vie ihmisiltä heidän uskontoaan, vaan varmentaa sitä, kirkastaa sitä, pukee sen totuuden elinvoimaan tehden siitä elävää voimaa hänen elämäänsä. Jos tämä ei olisi totta, niin kuinka voisi teosofien joukkoon kuulua edustajia jok'ikisestä uskosta auringon alla - hinduja, buddhalaisia, parsilaisia, jainalaisia, sikhejä, heprealaisia, kristittyjä, muslimeita?"
ISLAMIN LAHJAT LÄNTISELLE KULTTUURILLE
Se mitä Islamilla on ollut annettavanaan Euroopalle, kuten tieteen eri osa-alueille, filosofialle ja koulutukselle, 1700-, 1800- ja 1900-luvuilla, osoittaa tuossa uskonnollisessa traditiossa piilevän syvyyden. Kansainvälisen teosofisen seuran aiempi presidentti Annie Besant totesi luennossaan, jonka hän antoi Islamia Collegessa, Aligarhissa, Intiassa, että juuri profeetta Muhammedin seuraajat olivat niitä, "jotka toivat tieteen takaisin Eurooppaan sen pimeinä aikoina keskiajalla. Maurilaiset perustivat tällöin yliopistoja Etelä-Euroopan eri kaupunkeihin. Näiden yliopistojen kautta valo levittäytyi Eurooppaan ja elvytti oppimisen jälleen. Monet filosofian ja psykologian kirjat kirjoitettiin tuona aikana".
Henkinen elämä Islamin mukaan
Islamin perusperiaatteet tunnetaan nimellä "Uskon pilarit". Niiden mukaisesti tulee (1) tunnustaa Jumalan Ykseys ja Muhammed Hänen sanansaattajanaan, (2) suorittaa rukous, (3) almu, (4) paasto ja (5) tehdä pyhiinvaellus. Näillä on puhdistava vaikutus koko tajuntaan. Syvyydessään islamilainen rukous-opetus lähentelee meditaation luonnetta. Koraani sanoo: "Rukous ei ole rukousta, ellei sydän ole läsnä". Rukouksen, sanoilla tai ilman, täytyy olla henkilön tosi olemuksen ääntä. ("The Theosophy of Islam", The Theosophist, Marraskuu 1929), sillä "kun sielu on Allahin ylistystä täynnä, ei ole tilaa ilkeille tai pahoille ajatuksille" (Koraani).
Koraanin mukainen näkemys almusta on yhtä syvämietteinen: "Ette koskaan saavuta oikeamielisyyttä, ennen kuin uhraatte sellaista, mikä on teille rakasta" (3:91). Se on puhdasta altruismia, itsensä uhraavaa palvelusta. Yllämainitussa artikkelissa (The Theosophist, Marraskuu 1929) Nadarbeg K. Mizra kertoo: "Pyhiinvaelluskäytännön pääajatuksena on universaalin veljeyden edistäminen. . . . Siellä (Mekkassa) muslimit joka puolelta maailmaa vuosittain tapaavat ja vaihtavat ajatuksiaan. He kohtaavat toisensa tasavertaisina, katsomatta kastiin, väriin tai kansallisuuteen". Hän lisää, että palatessaan muslimi tuo mukanaan rakkauden ja suvaitsevaisuuden hengen. Paastoamisessa taas on periaatteen mukaista myös pidättäytyminen turhasta lörpöttelystä ja kaikesta, mikä ei ole olennaisesti tärkeää. Paasto on vain yksi nimi kohtuullisuudelle tai ajatukselle kaiken keskitiestä.
Lopuksi, lainatkaamme Koraanista katkelma, joka kertoo, kuinka usko ja antaumus voivat auttaa ihmiselämän henkistämisessä ja viedä lähemmäs Jumaluutta:
"Kun Koraania luetaan, kuunnelkaa tarkkaan ja olkaa vaiti, jotta saisitte armon osaksenne. Muista Herraasi sielusi nöyryydessä ja kunnioituksessa suuritta sanoitta sekä aamuin että illoin, äläkä ole penseä!
Katso niitä, jotka ovat Herrasi luona; he eivät väheksy omaa palvelustaan, vaan he ylistävät Häntä ja kumartavat Häntä." (7:204-206)
Vastaukset 1
Vanhimmat
tekee Islamin tutkinnasta hieman järkevämpää. Joskin se johtunee siitä epäkohdasta mikä on mm. teosofiassa ja muissa esoteerisissa näkemyksissä varsin yleistä että toisaalta tyrmätään muut uskonnot, mutta kuitenkin poimitaan niiden kirjallisuudesta "parhaimmat palat" joilla sitten buustataan omaa näkemystään, teksteilla joiden kontekstia ei edes tunnusteta.