Kun tosta kalle nulikan touhuista ei tule tuolla alempana lasta ei paskaa, nulikka ei uskalla lähteä koko talvisodan paletilla liikkeelle, ja mojova keskustelu olisi nyt kuitenkin meikäläisen mieleen, niin otetaanko pappa erä marskia? Eli minä väitän, että marskin ja Suomen armeijan tavoitteena oli -41 kesällä, kun jatkosotaan lähtivät, ei enempää eikä vähempää kuin Leningrad. Eli tasavertaista, perustelevaa marski-keskustelua? Oletko pappa mukana!
Mannisen pappa, otetaanko marskit!
jomacom
7896
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Äläkä peijakas sentään pätki pakosalle!
Näyttäis ettei sinulla ole täyttä käsitystä koko sodista! (eikä mistään muustakaan)
papan ja kallen. Mitä porvarit oikeen pelkäävät?
Ystävämme Jomacom ei kykene tuomaan perusteluita millään tavalla esille. Kunhan jankuttaa kakaran lailla. Mut kun minää haluun. Mut kun se on niin. Mut kun on opetettu, että porvari on kaiken pahan alku ja juuri. Huomaamatta tämänpäivän todellisuutta. Toverit kommunisti uskovaiset on kadonneet kuin tina tuhkaan.
"että porvari on kaiken pahan alku ja juuri."
Ja keskustelun aiheena olisi ollut "parlamentaris-
mi kommunismissä".
Mitä tulee Marskiin niin piru kun heitti veivinsä
niin ei pääse kysymään.
Stalinhan sen sotimisen aloitti.
Ei Marski.
Sopiihan tuokin aihe, mutta kuule tässä on meikäläisellä äidin tehtävät lastenhoitoineen myös päällä, kun eukko on lasaretissa vielä tovin ja työssäkin pitäisi joskus käydä, että en ole ehtinyt täällä jatkuvasti päivystää, mutta en kaihda mielenkiintoista aihetta! menny vaan kaiken huumassa ohi, sorry vaan! Nyt iltavuoroon kohta ponkasen, että tältä pohjalta!
Mannerheim suhtautui kielteisesti Leningardin valloittamiseen,koska siihen liittyi riski.
Suomen resurssit eivät olisi riittäneet operaatiossa,huolto tuotti vaikeuksia ja Mannerheim ei luottanut Saksalaisiin,hänhän suhtautui Hitlerin perin varauksellisesti.
Mannerhein johti sotaa ja Airo sotatoimia.
Suomen pulolustuvoimissa oli myös haukkoja,niinkuin kaikissa sotavoimissa.
Haukat olisivat halunneet jatkaa hyökkäystä,mutta Mannerheim käski pysähtymään.
Joulukuussa 1941 suomalaisten eteneminen pysähtyi Mannerheimin käskystä ja alkoi asemasotavaihe, jota kesti kaksi ja puoli vuotta. 6. joulukuuta 1941 eduskunta liitti talvisodassa menetetyt alueet takaisin Suomeen palauttaen Tarton rauhan rajat.
Suhteet ulkomaihin huononivat Suomen joukkojen edetessä. Yhdistynyt kuningaskunta katkaisi diplomaattisuhteet 1. elokuuta ja uhkasi sodalla 22. syyskuuta, jollei etenemistä katkaistaisi. Suomen liityttyä antikomintern-sopimukseen 25. marraskuuta Britannia jätti ultimaatumin, jossa se vaati vihollisuuksien lopettamista 5. joulukuuta mennessä. Jäätyään ilman tyydyttävää vastausta Lontoo ilmoitti 6. joulukuuta sodanjulistuksesta Suomelle, mutta varsinaisia taisteluja ei koskaan maiden välillä käyty muita vähäisiksi katsottavia toimenpiteitä kylläkin: esimerkiksi suomalaiset Englannissa olleet merimiehet internoitiin sodanjulistuksen jälkeen.
Hyökkäys pysäytettiin Leningradiin tunkeutumatta ja Karjalassa ennen kuin saksalaiset olivat kokeneet ensimmäisen vastoinkäymisensä Moskovan edustalla jouluna 1941. Eteneminen tuli kalliiksi. Vuonna 1941 kaatui sotilaita enemmän kuin koko talvisodassa ja enemmän kuin vuoden 1944 suurhyökkäyksessä.
Mannerheim suhtautui ehdottoman kielteisesti Leningradin valloitukseen ja sen suoraan tukemiseen. Hän ilmoitti saksalaisille, ettei hän tule koskaan hyökkäämään Leningradia vastaan. Suomalaiset eivät jatkosodan aikana hyökänneet Leningradin Laatokan huoltotietä vastaan eivätkä päästäneet saksalaisia Kannakselle johtamaan tykistönsä tulta Leningradiin ja Kronstadtiin. Poikkeuksen tähän teki kesällä 1942 muodostettu Laivasto-osasto K, joka oli operatiivisesti alistettu suomalaisten komentoon. Se hyökkäsi useita kertoja Leningradin huoltoyhteyksiä vastaan Etelä-Laatokalla. Lisäksi jo pelkkä hyökkäyksen uhka Suomen suunnalta vaikeutti Leningradin puolustusta.