Minua on askarruttanut ns. hyvinvointiyhteiskuntamme kehitys. Suomi on nyt rikkaampi kuin koskaan. BKT on kasvanut huomattavasti. Kuitenkin tuntuu, että 1980-luvulla sosiaaliturva oli parempi, mutta toisaalta verojakaan ei tarvinnut maksaa niin paljon kuin nykyään. Esimerkiksi autoilun verotus oli huomattavasti kevyempää. Sosiaaliturvaa on leikattu ja monia veroja on toisaalta nostettu. Aikoinaan työpaikan saaminenkin oli minusta helpompaa, eikä pätkätöistä juuri ollut tietoakaan. Asunnotkin olivat nykyistä halvempia. Mistä tämä ristiriitainen kehitys johtuu? Ajattelisi, että jos sosiaaliturvaa leikataan, alenisi verotuskin huomattavasti, mutta toisin on käynyt. Täytyy myöntää, että ansiotuloveroa on kyllä viime vuosina vähän kevennetty, mutta monet välilliset verot ja veroluonteiset maksut ovat lisääntyneet huomattavasti. Erityisesti monilla syrjäseuduilla tilanne on huonontunut. Työpaikat ovat menneet, mutta eläkkeiden ja muiden tukien ostovoima ei ole kasvanut yleisen talouskehityksen mukana. Voisiko joku kertoa, miten maastamme pystyttiin luomaan köyhistä oloista hyvinvointivaltio, jota nyt ei enää hyvän talouskehityksen aikana ole varaa ylläpitää?
Hyvinvointivaltion kehitys?
54321
5349
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
osasyy. Siinä missä koko muu yhteiskunta on muuttunut tietoyhteiskunnaksi, ja tehokkuus sitä mukaa kehittynyt, on julkisessa hallinnossa vain lisätty väkeä. Kuntien hallintoa ei saada yhdistettyä, paikallishallinnon vastustuksesta johtuen.
Viiden miljoonan ihmisen maassa 2 000 000 työtätekevää veronmaksajaa ei riitä.
Sailas totesi:
"julkisten palvelujen tuotannossa tuottavuus on ollut monta vuotta peräkkäin - vuotta 2005 lukuun ottamatta - miinusmerkkinen."
"Suomi on rikkaampi kuin koskaan"
*Rahaa on mennyt menestyville yrityksille ja niiden omistajille ja johtajille.
*Rahaa on mennyt suurituloisille.
*Myös vähän keskituloa enemmän tienaavat ovat hyötyneet.
Muilla sitten menee huonommin eli
*eläkeläiset
*lapset
*työttömät
*opiskelijat
*pienipalkkaiset ja vähän vähemmän pienipalkkaisetkin
*ne, joilla on jotakin ongelmia (päihde, mielenterveys...) ja nehän johtuvat, koska kuuluvat johonkin em. ryhmään!
viimeisellä ryhmällä. Kaikkihan sai veronalennuksia - paitsi se pieni yli miljoonan ihmisen ryhmä, joka tienasi niin vähän ettei maksanut ollenkaan valtionveroa. Aika moni eläkeläinen kuuluu tähän ryhmään. Sitten vielä niiden eläkkeet jää tämän uuden indeksin ansiosta jälkeen palkoista.
1980-luvulla valtio oli lähes velaton, korkoihin ei juuri mennyt rahaa. Idänkauppa oli meille edullista ja työllistävää. Työttömyys oli huomattavasti pienempää, ei ollut eläkeläisiäkään nykyistä määrää muiden elätettävänä. Vientiteollisuutta tuettiin devalvaatioilla. Omaa teollisuutta tuettiin kilpailua rajoittaneilla toimilla ja ulkomainen omistus oli hyvin rajoitettua. Asuminen oli edullisempaa, koska suosittiin sosiaalista asuntotuotantoa ja markkinoita säädeltiin tiukasti. Syrjäseutuja tuettiin voimakkaalla aluepolitiikalla ja tuotantolaitoksia sijoitettiin aluepoliittisin perustein.
Kokoomus muuten pääsi valtaan vuonna 1987, minkä jälkeen markkinoita alettiin avata ja se johti ennennäkemättömään keinotteluun ja lopulta lamaan. Laman jälkilaskuja tässä vieläkin maksellaan. Kokoomuksen politiikka on suosinut hyvätuloisia muiden kustannuksella.
Kalkulointi siitä että demokratia toteutuu on prosenttipeliä.
Valta luo tämän ilmiön, kansa valitsee ja valitsijat valitsevat.
Tosiasiassa vähemmistöllä ei ole väliä senhän kertoo jo se ettei ole valtaa.
Virta vie, ja ohjaa mutta kuka auttaa.
Tänään valitaan niinkuin ennenkin