Yleisen ymmärtämättömyyden ja virheellisten olettamuksien perusteella on hyvä selventää kaikille vielä kerran, miksi sota Irakia vastaan oli todellakin pakko aloittaa. Intresseiksi sodan aloittamisesta on arvailtu mm. Irakin öljyvaroja, Bushin vallannäyttöä, WTC- iskujen kostamista, maailmanherruuden osoittamista jne. Kaikki tämä on suurta roskaa.
Arvailut osoittavat ainoastaan tietämättömyyttä ja sen, että eurooppalaisissa lintukodoissa eläneiden realiteetit ovat täysin hämäränpeitossa. Todellisia syitä ei haluta myöntää. Korvalapuista huudatetaan sodanvastaisia lauluja, jolloin todellisuus hämärtyy pehmeämmillä mielikuvituksen tuotteilla. Sota voi kuitenkin olla hyvää tarkoittavaa, jaloa ja sankarillista.
Sodan todellisen tarkoitusperän nojatessa koko lähi- idän alueen tilanteen vakauttamiseen on ilmiselvää, että Presidentti Bush on tämän sodan kauaskatsoinen sankari. Typeryyden huippu on väittää, että miljardien sotakustannukset, miehistötappiot ja jälleenrakennuslupaukset kuitattaisiin ryöstämällä Irakin öljy. Tämä matematiikka sotii jo ensimmäisen luokan laskuoppia vastaan. Vaikeata on myös WTC- iskujen kivun lievittäminen sodan tuomilla miehistötappioilla.
Rauhan vakiinnuttaminen lähi- itään on suuri haaste, mutta välttämättömyys maailmanrauhalle. Terrorismilta on revittävä juuret. Luonnollisesti ensimmäiseksi on syöstävä Saddam vallasta, joka tukee ja harjoittaa terrorismia sen kaikissa muodoissa. Terrorismista kärsii kaikki, niin Irakin kansa, amerikkalaiset kuin myös me suomalaisetkin. Terrorismi ja siihen varustautuminen vaikuttaa suoraan maailmantalouteen, jonka veturina ovat amerikkalaiset. Tämän luulisi kiinnostavan jo sosiaaliturvien korotuksia penäävää viherpeippoakin.
Terrorismin luoma maailmanrauhan turvallisuusriski lähi- idässä on vakava. Sen asian ymmärtäminen on tärkeää myös arvon rauhanaktivisteillekin. New Yorkin iskut olivat päätepiste vuosikymmeniä kestäneille, tolkuttomasti maksaneille tuloksettomille neuvotteluille. Tällä kertaa rauha tehdään.
Amerikkalaiset ovat ylivoimainen sotilasmahti maailmassa. Tämä asema velvoittaa heidät myös lähtemään turvaamaan rauhaamme. Suuri kiitos heille, että hoitavat tehtäväänsä niin hyvin. Jonkunhan on sekin paikka pidettävä.
Heidän kärkipaikkansa perustuu markkinatalouteen, joka on myös todettu parhaaksi mahdolliseksi talousjärjestelmäksi. Myös tätä järjestelmää vastustettiin aikanaan ja mikä oli lopputulos? No senhän me tiedämmekin, amerikkalaiset olivat oikeassa.
Arvailut osoittavat ainoastaan tietämättömyyttä ja sen, että eurooppalaisissa lintukodoissa eläneiden realiteetit ovat täysin hämäränpeitossa. Todellisia syitä ei haluta myöntää. Korvalapuista huudatetaan sodanvastaisia lauluja, jolloin todellisuus hämärtyy pehmeämmillä mielikuvituksen tuotteilla. Sota voi kuitenkin olla hyvää tarkoittavaa, jaloa ja sankarillista.
Sodan todellisen tarkoitusperän nojatessa koko lähi- idän alueen tilanteen vakauttamiseen on ilmiselvää, että Presidentti Bush on tämän sodan kauaskatsoinen sankari. Typeryyden huippu on väittää, että miljardien sotakustannukset, miehistötappiot ja jälleenrakennuslupaukset kuitattaisiin ryöstämällä Irakin öljy. Tämä matematiikka sotii jo ensimmäisen luokan laskuoppia vastaan. Vaikeata on myös WTC- iskujen kivun lievittäminen sodan tuomilla miehistötappioilla.
Rauhan vakiinnuttaminen lähi- itään on suuri haaste, mutta välttämättömyys maailmanrauhalle. Terrorismilta on revittävä juuret. Luonnollisesti ensimmäiseksi on syöstävä Saddam vallasta, joka tukee ja harjoittaa terrorismia sen kaikissa muodoissa. Terrorismista kärsii kaikki, niin Irakin kansa, amerikkalaiset kuin myös me suomalaisetkin. Terrorismi ja siihen varustautuminen vaikuttaa suoraan maailmantalouteen, jonka veturina ovat amerikkalaiset. Tämän luulisi kiinnostavan jo sosiaaliturvien korotuksia penäävää viherpeippoakin.
Terrorismin luoma maailmanrauhan turvallisuusriski lähi- idässä on vakava. Sen asian ymmärtäminen on tärkeää myös arvon rauhanaktivisteillekin. New Yorkin iskut olivat päätepiste vuosikymmeniä kestäneille, tolkuttomasti maksaneille tuloksettomille neuvotteluille. Tällä kertaa rauha tehdään.
Amerikkalaiset ovat ylivoimainen sotilasmahti maailmassa. Tämä asema velvoittaa heidät myös lähtemään turvaamaan rauhaamme. Suuri kiitos heille, että hoitavat tehtäväänsä niin hyvin. Jonkunhan on sekin paikka pidettävä.
Heidän kärkipaikkansa perustuu markkinatalouteen, joka on myös todettu parhaaksi mahdolliseksi talousjärjestelmäksi. Myös tätä järjestelmää vastustettiin aikanaan ja mikä oli lopputulos? No senhän me tiedämmekin, amerikkalaiset olivat oikeassa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hieman kommentoin tuota kirjoitusta:
1)"...markkinatalouteen, joka on myös todettu parhaaksi mahdolliseksi talousjärjestelmäksi."
En ainakaan minä ole todennut. Mielestäni paras on pohjoismainen hyvinvointivaltio, joka marxilaisen määrittelyn mukaan on lähinnä: "Valtiomonopolistinen kapitalismi". Siis markkinatalous, jossa valtiolla on vahvasti ohjaileva rooli. Marxilaiset teoreetikot koettivat tehdä sitä naurunalaiseksi, mutta se on mielestäni paras esiintyvistä!
2)"Tällä kertaa rauha tehdään!". Tuossa oletetaan, että tämä poistaa terroristiuhan. Tuskinpa vielä poistaa, vaikka niin olisi toivottavaa.
3)"Yleisen ymmärtämättömyyden ja virheellisten olettamuksien perusteella". Enemmistö todellakin pitää tätä sotaa vaarallisena. Jospa nuo olettamukset eivät olekaan virheellisiä. Jos joku valtio pitää "Ennalta ehkäisevää iskua" oikeutettuna, voi tuo periaate jatkossa osoittautua hyvin vaaralliseksi. Jospa monet muut valtiot ryhtyvät soveltamaan tuota oppia! Eikö se voi olla vaarallista tulevaisuudessa? Näyttää, että tuollaiseen pelkoon on aihetta. Ainakin se on ymmärrettävää! Tuollainen yksittäinen isku saattaa levitä laajaksi konfliktiksi! Sellainen on mahdollista.