Koen kohtalonyhteyttä Väykkyyn

Korhos-Jorkka kirjoitti:

Paavo tosin on toiminut ja toimii edelleen hieman korkeammalla tasolla kuin tällainen kapitulantti-isännöitsijä-eläkeläinen, joten en ole päässyt samalla lailla yhteiskuntaa hyödyttämään – tai tekemään sille pahojani.

Paavosta on esitetty julkisuudessa hyvin samankaltaisia mielipiteitä kuin minusta täällä. Julkisuudessa ei tosin voida rangaistuksen pelosta esittää ihan kaikkea, mitä mieli tekee.

Paavolla on se etu, että hänestä tiedetään tarpeeksi vaikka minkälaisiin mielipiteisiin; minun arvioijat joutuvat olemaan enemmän mielikuvituksensa varassa.

Mutta molemmat me olemme neroja, ja vaikka neroja ihaillaan, heitä myös kadehditaan ja inhotaan.

Tietenkin olen tosissani tässä, kuten aina. Lukekaapa, niin huomaatte, että totta puhun:


-------------------------------------------------

Tutkimus Väyrysen imagosta

Petri Laukka selvitteli Paavo Väyryseen liitettyjä mielikuvia Lapin yliopistoon tekemässään opinnäytetyössä ”Kananpojan värinen takki. Pitkäaikainen poliitikko imagollisena ja symbolisena luomuksena.” (1997).
Laukka pyysi 20 maakuntalehdessä ihmisiä kirjoittamaan tutkijalle Väyrystä koskevista mielikuvistaan. Saatujen 160 vastauksen pohjalta hän laati tutkielmansa. Tutkielma osoittaa selvästi, että suhtautuminen veteraanipoliitikkoon on todellakin kaksijakoista. Maaseudulta löytyy niitä, joille Paavo on miltei messiaaninen sorrettujen puolustaja ja marttyyri. Kaupungeista ja valtamediasta taas tavoitetaan niitä, joille Väyrynen on lähinnä omaa etuaan ajava kiero ”Ahmed Ahne”, joka vain haluaa ”kalifiksi kalifin paikalle”.

Semioottisessa katsannossa Väyrynen on teksti tai merkki, josta ihmisillä kaksi hyvin poikkeavaa lukutapaa. Toiset tulkitsevat hänen tekemisiään parhain päin, siinä missä toiset näkevät niissä aina jotakin velmuilua. Väyrysestä on olemassa vähintään kaksi erilaista mielikuvaa ihmisten keskuudessa.

Mielikuva voidaan käsittää kognitiiviseksi tietorakenteeksi, jonka läpi ihmiset tulkitsevat maailmaa. Positiivinen mielikuva toimii kuin ruusunpunainen suodatin ja ohjaa huomion kiinnittymään myönteisiin asioihin. Negatiivinen mielikuva taas on kuin mustanpuhuva filtteri, joka synkistää positiivisimmatkin uutiset.


Paha Paavo ja hyvä Paavo

Kielteisiä tulkintoja Väyrysestä edustavat mm. seuraavat Laukan aineistosta poimitut luonnehdinnat:

"Hän pelaa kaikenaikaa, hän luulee, että elämä ja politiikka on peliä.” (Seinäjoki)."
"Seurasin tuohon aikaan tiiviisti tiedotusvälineitä ja suorastaan yhdessä koko Suomen kansan kanssa riemuitsin siitä ja huokaisen syvään siitä onnesta ja vahingonilosta, että Väyrysestä ei tullutkaan pääministeriä." (Tornio)
"Mielestäni Väyrynen on itserakas, aina oikeassa oleva, muita pätevämpi ja viisaampi ja ennen kaikkea sairaalloisen vallanhimoinen." (Rovaniemi)

Toiset taas näkevät Paavon aivan eri silmin:
"Komea, miehekäs, ujokin. Se, että hän väittää olevansa aina oikeassa, johtuu siitä, että hän on aina oikeassa." (Paimio).
"Väyrysellä on harvinaisen hyvä kyky nähdä pitkästi asioita eteenpäin, jotka ovat toteutuneet. Väyrynen on vihattu poliitikko älykkyytensä vuoksi." (Oulu)
"Hän on erittäin älykäs, niin älykäs, että suuri osa mediasta suorastaan kadehtii häntä." (Alastaro)
"Suomen viisain poliitikko. Valitettavasti vastustajat ja toimittajat eivät voi sietää itseään viisaampia. Edellisten presidentinvaalien älykkäin ehdokas." (Varpaisjärvi)
"Erinomainen suullinen ulosanti, joka monipuoliseen ja syvälliseen tietämykseen yhdistyneenä saa aikaan oudon hartauden vaikutelman. Kysyn itseltäni, onko Väyrynen suorastaan uskonnollinen tyyppi." (Rautalampi)
"Olen jopa rukoillut Paavo Väyrysen puolesta ja pyytänyt kestävyyttä hänelle kovissa koettelemuksissa”" (Helsinki)
"Nyt olenkin ottanut Paavo Väyrysen sillä tavoin ohjelmaani, että rukoilen hänen puolestansa joka päivä - en tiedä, minkälaiset suunnitelmat Herrallamme ovatkaan Paavo Väyrysen suhteen? Odotan suuria Jumalalta." (Alavus)


Ongelmalliset mediasuhteet

Väyrysen käsittely tiedotusvälineissä on ollut voittopuolisen kielteistä. Toimittajien luenta poliitikon toimista on ollut usein vähemmän mairitteleva. Väyrystä pidetään pyrkyrinä, pelurina, oman edun tavoittelijana.

Väyrynen itse on pannut tappionsa moneen kertaan pahantahtoisen median syyksi. Media haluaa aina tehdä hänestä syntipukin kaikkeen mahdolliseen. Väyrysen uskolliset kannattajat Kainuun korvessa ja muuallakin jakavat innokkaasti tämän näkemyksen.

He katsovat, että Helsinki -keskeinen media riepottelee syyttä suotta Paavoa, joka yrittää puolustaa maaseudun ihmisiä. Maaseudun väki näkee Väyrysessä sankarin, joka uskaltaa nousta vastustamaan pääkaupungin herrojen ja median määritelmiä maailmasta.

Paavo on päähänpotkittujen, sorrettujen sankari. Mitä enemmän häntä lyödään, sitä enemmän muut sorretut ihailevat häntä. Ja mikä parasta, Paavo ei tuuperru, vaan nousee kanveesiin lyötynäkin aina vain uudestaan urheasti puolustamaan vähäväkisemmän asiaa. Paavo on marttyyri.

Näin kannattajat:

"Väyrysen julkisuuskuva on median ja markkinavoimien sekä poliittisten vastustajien tekemä valheellinen kuva todellisuudesta. Minulla on halu puolustaa väärin kohdeltuja!" (Kainuu).
"Hän on pätevä ja etevä. Herää kysymys, miksi media yrittää tehdä hänestä päinvastaisen vaikutuksen. Siksi koska noin 90 prosenttia mediasta sijaitsee etelässä eli Helsingissä. Ajaa etelän ja ennen kaikkea rikkaan Helsingin etua. Vaikka se on laitonta." (Kuopio)
Nämä ja lukuisat muut kirjeet osoittavat ainakin sen, että mediavälitteinen julkisuuskuva ja kansan mielissä olevat mielikuvat ovat kaksi eri asiaa.

Paavo Väyrysen mielikuva maaseudun kannattajien mielissä on suorastaan Kristushahmoinen Paavo, joka kärsii meidän puolestamme, jotta meillä olisi mahdollisuus pelastua. Tällainen kulttuurinen skeema saa ihmiset tulkitsemaan Paavon tekemiset aina parhain päin. Paha ei ole Paavossa, vaan hänet liataan ulkoa päin vihollisten toimesta.


Kielteinen mielikuva sen sijaan saa ihmiset näkemään asiat kielteisessä valossa. Kielteinen tietorakenne Väyrysestä ohjaa toimituksellisen työn tekijöitäkin kiinnittämään huomion kielteisiin puoliin, tulkitsemaan kielteisesti hänen toimiaan. Väyrynen teki aloitteen - mikä omanvoitonpyynti hänen mielessään siis nyt on?

Jopa valokuvat voidaan valita tukemaan Väyrysestä vallitsevaa kielteistä kuvaa. Kun valokuvaaja ampuu moottoriperällä sarjaa, niin varmasti jossakin ruudussa Väyrynen näyttää velmulta ”konnalta”. No, tämä kuva pannaan sitten lehteen, koska se on stereotyyppinen kulttuurinen ”totuus” Väyrysestä. Kielteinen kuva tulee uusinnetuksi ja jatkaa elämäänsä.


Poliittinen broileri, toisen tasavallan mies

Väyrysen imagon ongelmallisuudelle on moniakin syitä. Väyrynen koetaan poliittiseksi broileriksi, joka ei ole kokenut oikeaa elämää ja tehnyt rehellistä työtä. Tällaisena hän leimautuu puoluepoliittisen koneiston tuotteeksi. Hänestä on tullut symboli, joka edustaa ”vain omaa etuaan ajavaa” ja ”kansasta vieraantunutta” puoluepolitiikkaa.

Paavo Väyrynen on leimallisesti myös ”toisen tasavallan mies”. Nykyään esitetään eräiltä tahoilta näkemyksiä, joiden mukaan Kekkonen oli kuin Bulgarian tai Romanian diktaattori. Ja Väyrynen hänen lakeijansa.

Monien on myös vaikea samaistua Väyryseen, koska hänessä ei tunnu olevan inhimillistä puolta ollenkaan. Mies ei kalasta, eikä urheile, eikä loiskuta vesisänkyä. Imago on ohut, asiaan keskittyvä. Paavolla ei ole elämää politiikan ulkopuolella.

Mutta Väyrysen vioista pahin lienee itsekeskeisyys ja siihen liittyvä kyvyttömyys asettua näkemään asioita empaattisesti myös toisten kannalta. Väyrysen puheessa tuntuu vain koko ajan toistuvan: minä, minä, minä.

Ehkä Paavon kannattaisi ottaa onkeensa Dale Carnegien kirjassaan ”Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa” esittämä viisaus, jonka hän kuuli teollisuusmagnaatti Henry Fordilta:
"Jos on olemassa jokin erikoinen menestyksen salaisuus, niin se on kyky asettua toisen ihmisen asemaan ja katsoa asioita hänen kannaltaan yhtä hyvin kuin omalta kannaltaan”."

http://www.uta.fi/~tierka/paavov.html

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä