Mikä on oikea avioliiton motiivi kristityn elämässä ?
Sekö että tahtoo vaimon, viettiensä vuoksi ?
Vaiko se, että ei tahdo olla yksin, että kaipaa toisen ihmisen seuraa ?
Vai voiko olla jaloja hengellisiä syitä ja motiiveja avioliiton solmimisessa ?
Sekö että tahtoo vaimon, viettiensä vuoksi ?
Vaiko se, että ei tahdo olla yksin, että kaipaa toisen ihmisen seuraa ?
Vai voiko olla jaloja hengellisiä syitä ja motiiveja avioliiton solmimisessa ?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jaloudesta näin äkisti en kirjoita, vaikken enkeliä saanutkaan.
Siis vietinkin vuoksi ja laiska kun olen niin meinasin passarin itelle saada, mut nyt on sekin huomattu, että täytyy se minunkin vaimoa joskus passata.
No seurallisen kyllä sain, kun ei ehdi miettiin mitä tänne kirjottaas, kun vaimo jo muita kyselee.
Kolme vuotta meni rukoillen, enne ku vaimo löytyi ja kun ehtoja asetin, niin sain esimerkiksi sellasen, et osaa laulella ja ihan on tähän päivään asti elelty.
On se vaan hyvä että vaimo on uskossa, eikä diskossa, kun askossa se on usein ihan ilman kehoitusta.
Olen itse sitä mieltä, että yksinäisen on helpompi tehdä uskon ratkaisu, tää vain oma kommentti.
mainitsemasi sukupuolivietti "Raamatussa: haureuden välttäminen" ja yksinäisyyden torjuminen (keskinäinen apu). Unohdit kuitenkin kolmannen tärkeän tekijän. Avioliitto solmitaan yleensä myös jälkeläisten saamiseksi. Ilman laillista avioliittoa isällä ei yhteiskunnassamme ole oikeutta lapsiinsa (ellei äiti halua antaa hänelle yhteishuoltajuutta).
Varsinkin miesten siis kannattaa aina solmia avioliitto eikä tyytyä tilapäissuhteisiin. Avioliitto on maallinen asia, mutta kristittyinä pyydämme Jumalaa siunaamaan sen.
Mitään jaloja hengellisiä motiiveja tai suurta kaiken nielevää rakkautta ei tarvita avioliiton solmimiseen, vaan vain tahtoa elää yhdessä ja tervettä järkeä.