Huomenna, torstaina, hallitustunnustelija Matti Vanhanen jättää julkisen kysymyslistansa kaikille eduskuntapuolueille.
Vastauksista ratkeaa, ketkä lähtevät tosissaan hallitusneuvotteluihin.
Demarit tippuvat, kokoomus jatkaa, rkp vakiona, mutta mukaan tulevat myös vihreät.
Näin taas ennustelen fan-klubini iloksi. ,-))
Huomenna kirjoitellaan kysymyslistan kysymyksistä, jos ennätetään.
Vastauksista ratkeaa, ketkä lähtevät tosissaan hallitusneuvotteluihin.
Demarit tippuvat, kokoomus jatkaa, rkp vakiona, mutta mukaan tulevat myös vihreät.
Näin taas ennustelen fan-klubini iloksi. ,-))
Huomenna kirjoitellaan kysymyslistan kysymyksistä, jos ennätetään.
Vastaukset 13
Vanhimmat
ettei Matin ajatukset ole taas uuniperunoissa, kun pukkaa noita neuvotteluja ja ei saisi muuta hautoa.
Mielenkiintoa riittää huomiselle ja tuleville päiville. Keskustan melko suuren ja demareiden suuren vaalitappion jälkeen keskenään sopivien hallituskumppanien löytyminen ei ehkä sittenkään ole niin päivänselvää, kuin mitä itse ajattelin vaalien ratkettua.
Jotenkin keskustassa näyttäisi olevan melko suuria kynnyksiä ottaa kokoomus hallitukseen tasavertaisena osapuolena. Pikemminkin vaikuttaa siltä, että aika moni keskustalainen vaikuttaja haluaisi pienentyneet demarit hallitukseen. Logiikka menee ehkä niin, että tasavertainen johtaminen sujuisi keskustan kannalta uudessa tilanteessa helpommin ja kokoomuksen "vastuullinen markkinatalous" olisi ohitettavissa. Myös vihreiden mahdollinen tulo hallitukseen hirvittää kepun väyrysläisiä.
Ja sitten on tietysti tapaus Väyrynen, mistä ei päästä ohi olankohautuksella. Väyrynen nyt tietysti on ongelma kaikille, varsinkin keskustalle. Veikkaisin kuitenkin, että porvarihallitus tulee RKp vakiona ja joko vihreiden tai kristillisten tukemana. Kepu kannattaa kristillisiä ja kokoomus vihreitä, koska lähimmät osapuolet halutaan sitoa vastuuseen tulevan äänikadon minimoimiseksi.
Aika samaa mieltä olen muutamaa yksityiskohtaa lukuunottamatta.
1. Kokoomus ei kannata vihreitä, mutta keskusta saattaa kannattaakin. Keskustan ja vihreiden kanta uusiutuvan energian käyttöön on yllättävän lähellä toisiaan. (Nykyään myös Keskustan puheenjohtaja ja eräs kansanedustaja ovat lähellä toisiaan). Lisäksi ilmeinen vaalijärjestelmän heikkous pudotti Vihreiden puheenjohtajan eduskuntavaaleissa. Cronbergistä olisi ainesta useammallakin ministerinpostille.
2. Tapaus Väyrynen. Minä luulen, että Väyrysestä ei tehdä ministeriä. Vanhanen on sovittelunhaluinen poliitikko, eikä hän halua sooloilijoita hallitukseensa - Väyrynen siis riehuu jo nyt aivan turhaan; ei hän pääse edes varapuhemieheksi. Väyryselle on siis edessä paluu Brysseliin, jos hän haluaa kasvonsa (ilkeät kai puhuisivat vappunaamarista) säilyttää.
---
Olen palautteesi suhteen lähes yhtä mieltä, tosin osin toista kohtaa lukuunottamatta. Aloitan peräpäästä.
2. Väyrynen jää sivuun ilman muuta. Hänen arvaamattomuutensa on liian suuri etu keskustan kilpailijoille ja liian suuri riski keskustan uskottavuudelle. Back to Bryssel.
1. Tässä kohtaa olen osittain eri mieltä kanssasi. Keskustan ja vihreiden energiapolitiikan sanotaan olevan samansuuntaista päälinjoiltaan, eli näin varmasti onkin. Molempien aito ydinvoimavastaisuus on hyvin tiedossa ja, erilaisten ympäristöpäästöjä-aiheuttavien energiamuotojen suosiminen yhdistävänä tekijänä. Toki eri syistä: Keskusta haluaa tukea kannattajiensa bissnestä, vihreät taas haluavat lyödä kapuloita nykymenon vihertymiselle. Matti Vanhasen holtiton yksityiselämä on kuvottavaa seurattavaa, mikä kuitenkin kertoo hänen tavastaan suhtautua asioihin ymmärtämättä niiden seurauksia. Uskoisin vihreiden edelleenkin olevan keskustalaisten vihollinen numero yksi, koska Natura-lakien meneminen yli perinteisen maan omistusoikeuden aiheuttaa erittäin voimakkaita reaktioita maalaisväestössä.
Kokoomus taas on lähellä vihreitä juuri sen takia, että molempien puolueiden perinteinen äänestäjäkunta on edelleenkin suurissa taajamissa ja yliopistokaupungeissa. Nuoret suosivat ajattelunsa alkuvaiheissa kokoomusta ja vihreitä. Homouden normaulius, naispappien oikeudet, rahan tekeminen rennosti ja kaikki haluttava kokeellisuus yhdistää nuorta kaupunkilaisväestöä (korkean koulutuksen lisäksi), joten uuniperunavanhasten ja totalitääristen ääriuskonnollisten keskustapuolue ei oikein vakuuta.
Keskustan ja demareiden hallitusyhteistyö onnistui niin hyvin, että kieltämättä suurella osalla keskustalaisia on samanlaisia vaikeuksia suhtautua uuteen hallituskumppaniin kuin neljä vuotta sitten osalla demareita oli ja olisi ollut osalla kokoomuslaisiakin, mikäli hallitukseen keskustan kanssa olisivat päässeet. Lisäepävarmuutta tuo pelko SAK-laisen ay-liikkeen tukilakoista demareille.
Keskustan suhtaumisesta vihreisiin olen kuitenkin Huomioitsijan kanssa samaa mieltä eli juuri keskusta haluaa hallitukseen vihreät, kuten oli myös neljä vuotta sitten. Suurin syy on samankaltainen energiapolitiikkanäkemys vihreiden kanssa. Kokoomus karsastaa vihreitä samasta syystä - demaritkaan eivät hyväksyneet vihreitä hallitukseen neljä vuotta sitten, kun loukkaantuivat vihreiden lähdöstä Lipponen II:sta ydinvoimalapäätöksen seurauksena.
Eiköhän kokoomus kuitenkin vihreät hyväksy, vaikka kristilliset tiukalla alkoholipolitiikallaan nykykokoomusta viehättävätkin.
Natura-päätökset tehtiin jo, ja niitä vastaan yhä protestoivat äänestivät perussuomalaisia.
Luonnonsuojelualueiden perustaminen on muutenkin jäämässä jo taka-alalle, sillä uusin ympäristötrendi on ilmastomuutos, josta huolesta kaikki puolueet ovat liikuttavan yksimielisiä.
Yksimielisiä kannattaa ollakin, ettei vain jää nuolemaan näppejään, kun autokauppiaat lahjovat puolueita uusien "ympäristöystävällisten" autojen kaupan kiihdyttämiseksi.
On hyvä, että asiat kehittyvät aina muutoksen vaatimaan tilaan. Demokratian pitää aina lunastaa periaatteensa, myös käytännössä.
Esitin tuossa ylempänä jo käsitykseni vihreiden, keskustan ja kokoomuksen suhteista. Se poikkeaa sinun ja Huomioitsijan mielipiteistä siinä, että epäilin keskustan ja vihreiden samansuuntaisen energiapolitiikan motiivien olevan olevan eriävät, sekä asetin kokoomuksen ja vihreiden perinteisen juuren (syvä urbanismi, levottomuus ja usko kykyihinsä) olevan sama.
Kokoomus ja kristilliset ovat (nykyään) aivan eri maata keskenään. Kokoomus luottaa ihmiseen ja haluaa lähestyä "Yö-Vartio-Valtiota", kun kristilliset sensijaan huutavat valtiota apuun ihan kaikessa. Viinavero on liian pieni yhteinen tekijä.
Muistan nuoruuteni päiviä Helsingin Kalliosta. Osa taloista oli puutaloja, osa kivitaloja. Puutaloissa lämmitys perustui puuhun ja edistyksellisissä kivitaloissa koksiin ja sähköön. Noen määrä oli melkoinen.
Keskustalle ilmastonmuutos on aivan yhtä merkittävä ajattelun opas kuin pohjoisamerikan punaniskoillekkin: Pakon edessä opetellaan liturgia, muuten elellään kuin ellun kanat.
Olikos se presidentinvaaleissa, kun kepun käyttöön saatettiin sata uutta autoa kepun tunnuksin?
Kallion kirjastoon oli mulla piiiitkä ylämäki, kun Kekkonen valittiin ekan kerran pressaksi.
Kolmannelta linjaltakin piti pyrkiä vain ylöspäin, jos mieli Kallion kirjastoon, tai Kallion yhteiskouluun. Synnyin kyllä Paasikiven suomettaessa suomea, mutta hogasin sen vasta myöhemmin.
...se Kallion yhteiskoulu. Hän on muuten minua vain kaksi kuukautta nuorempi, mutten muista koskaan styylanneeni, ellei hän sitten asunut 2. linjalla, jossain nyk. kaupunginteatterin tasalla. Sinne kerran saattelin yhden hoikan punapään, jonka etunimi oli Tarja.
Olet outo tyyppi.