skenaario

Kuvitellaanpa, että Suomi olis NATO:ssa ja Venäjälle ilmestyy imperialistinen hirmuhallitus, joka päättää palauttaa itselleen Itä-meren alueensa. Mitä kävisi käytännössä?

Joku asiantuntevampi voi korjata, jos olen väärässä, mutta käsittääkseni Suomen armeija olisi Itä-meren alueella NATO:n suurimpia asevoimia. Venäjän laivasto näillä vesillä on surkeassa jamassa, mutta kovin suurta vastusta Suomi Baltian maat tuskin tarjoaa, ottaen huomioon, että ilmavoimat ovat ylivoimaiset. NATO:n pitäisi tuoda kalustoa muualta, mutta kuinka helposti se onnistuu Kaliningradin edestä kapealla Itä-merellä? NATO:n ilmavoimat ovat tietysti punakonetta suuremmat, mutta riittääkö lentokenttäkapasiteetti Pohjolassa laittamaan hanttiin Pietarin alueelle? Jäämerelle voitaisiin tuoda lentotukialuksia, mutta siellä Venäjän laivasto on jo suurempi pulma. Venäjällä on ohjuksia ja ilmantorjuntaa aivan eri tavalla kuin Irakilla ja Jugoslavialla, joiden yli pyyhkäistiin helposti. Entä kuinka suureksi sodankäyntiä voi eskaloida ottaen huomioon, että vastassa on ydinasemaa?

Siinäkin tapauksessa, että NATO pystyisi/uskaltaisi raivaamaan rautanyrkilleen tien tänne Pohjolaan, niin kuinka nopeasti se tapahtuisi? Käykö siinä käytännössä niin, että Suomi ja Baltia miehitetään, minkä jälkeen ne jäävät sotatantereeksi?

Sitten voidaan kysyä olisiko tilanne toinen, jos Suomi ei olisi NATO:ssa? Jättäisikö Venäjä puolueettoman Suomen rauhaan, jolloin se pystyisi paremmin kohdistamaan voimansa pelkästään Baltiaan, vai miehitettäisiinkö Suomi jokatapauksessa?
221248
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 22

Vanhimmat
  • Kun NATO-intoilijat vetoavat Suomen historiaan ja onko siitä opittu mitään, niin historia kyllä nimenomaan alleviivaa NATO:n uhkaa Venäjää vastaan. Länsimaiden hyökkäykset Venäjälle ovat viime vuosisatoina muodostuneet osaksi eurooppalaista tapakulttuuria:

    1. Suuri Ruotsin soturikuningas Kaarle XII marssi Venäjää vastaan 1708. Venäjä oli lyöty vuosisadan alussa taisteluissa ja Kaarle eteni aina Pultavaan asti, jossa kärsi ratkaisevan tappion (Pultavan taistelu). Pultava on syvällä nykyisen Ukrainan alueella ja vaikka itse taistelussa oli vain n. 30 000 miestä, oli se aikausi huomioonottaen suhteellisen massiivinen sotaretki.

    2. Napoleon on ilmeisesti nykyisin vähemmän tunnettu hahmo, mutta hän kokosi mahtavan, n. 500 000 miehen armeijan, jolla marssi Venäjälle 1812 päästen itse asiassa aina Moskovaan saakka. Venäläiset eivät pystyneet pysäyttämään armeijaa ja välttelivät taisteluja, mutta Moskovassa Napoleon joutui toteamaan aseman mahdottomaksi olemattomien huoltolinjojen takia ja joutui perääntymään. Ankara talvi venäläisten kiusaamana hävitti koko armeijan olemattomiin.

    3. Krimin sota on hieman monimutkainen episodi, jossa alunperin rauhantahtoinen Venäjä joutui Turkin hyökkäyksen kohteeksi ja lyödessään Turkin ajautui sotaan Länsimaiden kanssa. Länsimaat hyökkäsivät Krimin niemimaalle 1854. Suomalaisille sodasta tekee mielenkiintoisen se, että sotaan liityi taisteluja myös Itämerellä. Ranskan ja Englannin laivasto teki hyökkäyksiä Ahvenanmaalle, Turkuun, Kokkolaan, Hankoon ja Tammisaareen. Kaikkiaan Krimin sodassa kuoli muutama satatuhatta sotilasta.

    4. Venäjän vallankumouksen jälkeen Länsimaat hyökkäsivät Venäjälle (1918), koska Venäjä oli tehnyt rauhan Saksan kanssa irtautuakseen ensimmäisestä maailmansodasta. Venäjä oli kaaoksessa, joten joukkoja lähetettiin varsin vähän, mutta huomattavaa on, että niitä tuli hyvin monesta Länsimaasta, kuten USA:sta (15 000), Italiasta, Iso-Britanniasta, Ranskasta ja jopa Kanadasta. Tämän lisäksi joukkoja tuli paljon Puolasta ja Tsekeistä (yhteensä yli 60 000).

    5. Hitleristä luulisin sinunkin kuulleen. Muistin virkistämiseksi kerrottakoon, että Napoleonin innoittamana Hitler suunnitteli myös kolossaalisen sotaretken Venäjälle. Tämä tapahtui siis vuonna 1941 ja huomionarvoista on, että pikkuinen Suomikin kantoi oman kortensa tähän kekoon. Historialla on tapana toistaa itseään ja vaikka Stalin oli saattanut puna-armeijan karmeaan alennustilaan puhdistamalla läjän upseeristoa, niin huoltolinjojen pituus aliarvioitiin taas. Ratkaisevaa oli myös se, että Hitler ei lainkaan osannut ennakoida massiivista operaatiota, jossa tehtaat siirrettiin Uralin taakse. Salamasota ei lamauttanutkaan puna-armeijaa, niin kuin piti.

    Yhteenvetona voi todeta länsimaiden hyökänneen Venäjälle viimeisen 300 vuoden aikana keskimäärin 60 vuoden välein. Viimeisen kerran jälkeen muodostettiin sotilasliitto nimeltä NATO seuraavaa Venäjän-reissua varten. Nyt on kulunut hieman reilut 60 vuotta, joten Venäjän on syytä olla tarkkana. Suomessa käydään kovaa keskustelua, että pitäisikö tällä kertaa jäädä pois, vai kokeillaanko uudestaan?

    Äänestä

  • Isä aurinkoinen kirjoitti:

    Kun NATO-intoilijat vetoavat Suomen historiaan ja onko siitä opittu mitään, niin historia kyllä nimenomaan alleviivaa NATO:n uhkaa Venäjää vastaan. Länsimaiden hyökkäykset Venäjälle ovat viime vuosisatoina muodostuneet osaksi eurooppalaista tapakulttuuria:

    1. Suuri Ruotsin soturikuningas Kaarle XII marssi Venäjää vastaan 1708. Venäjä oli lyöty vuosisadan alussa taisteluissa ja Kaarle eteni aina Pultavaan asti, jossa kärsi ratkaisevan tappion (Pultavan taistelu). Pultava on syvällä nykyisen Ukrainan alueella ja vaikka itse taistelussa oli vain n. 30 000 miestä, oli se aikausi huomioonottaen suhteellisen massiivinen sotaretki.

    2. Napoleon on ilmeisesti nykyisin vähemmän tunnettu hahmo, mutta hän kokosi mahtavan, n. 500 000 miehen armeijan, jolla marssi Venäjälle 1812 päästen itse asiassa aina Moskovaan saakka. Venäläiset eivät pystyneet pysäyttämään armeijaa ja välttelivät taisteluja, mutta Moskovassa Napoleon joutui toteamaan aseman mahdottomaksi olemattomien huoltolinjojen takia ja joutui perääntymään. Ankara talvi venäläisten kiusaamana hävitti koko armeijan olemattomiin.

    3. Krimin sota on hieman monimutkainen episodi, jossa alunperin rauhantahtoinen Venäjä joutui Turkin hyökkäyksen kohteeksi ja lyödessään Turkin ajautui sotaan Länsimaiden kanssa. Länsimaat hyökkäsivät Krimin niemimaalle 1854. Suomalaisille sodasta tekee mielenkiintoisen se, että sotaan liityi taisteluja myös Itämerellä. Ranskan ja Englannin laivasto teki hyökkäyksiä Ahvenanmaalle, Turkuun, Kokkolaan, Hankoon ja Tammisaareen. Kaikkiaan Krimin sodassa kuoli muutama satatuhatta sotilasta.

    4. Venäjän vallankumouksen jälkeen Länsimaat hyökkäsivät Venäjälle (1918), koska Venäjä oli tehnyt rauhan Saksan kanssa irtautuakseen ensimmäisestä maailmansodasta. Venäjä oli kaaoksessa, joten joukkoja lähetettiin varsin vähän, mutta huomattavaa on, että niitä tuli hyvin monesta Länsimaasta, kuten USA:sta (15 000), Italiasta, Iso-Britanniasta, Ranskasta ja jopa Kanadasta. Tämän lisäksi joukkoja tuli paljon Puolasta ja Tsekeistä (yhteensä yli 60 000).

    5. Hitleristä luulisin sinunkin kuulleen. Muistin virkistämiseksi kerrottakoon, että Napoleonin innoittamana Hitler suunnitteli myös kolossaalisen sotaretken Venäjälle. Tämä tapahtui siis vuonna 1941 ja huomionarvoista on, että pikkuinen Suomikin kantoi oman kortensa tähän kekoon. Historialla on tapana toistaa itseään ja vaikka Stalin oli saattanut puna-armeijan karmeaan alennustilaan puhdistamalla läjän upseeristoa, niin huoltolinjojen pituus aliarvioitiin taas. Ratkaisevaa oli myös se, että Hitler ei lainkaan osannut ennakoida massiivista operaatiota, jossa tehtaat siirrettiin Uralin taakse. Salamasota ei lamauttanutkaan puna-armeijaa, niin kuin piti.

    Yhteenvetona voi todeta länsimaiden hyökänneen Venäjälle viimeisen 300 vuoden aikana keskimäärin 60 vuoden välein. Viimeisen kerran jälkeen muodostettiin sotilasliitto nimeltä NATO seuraavaa Venäjän-reissua varten. Nyt on kulunut hieman reilut 60 vuotta, joten Venäjän on syytä olla tarkkana. Suomessa käydään kovaa keskustelua, että pitäisikö tällä kertaa jäädä pois, vai kokeillaanko uudestaan?

    Venäjä on hyökännyt länteen aivan yhtä monta kertaa kuin lännestä on hyökätty Venäjälle. Turha esittää imperialistinen Venäjä jonain viattomana historian uhrina. Missä aikoinaan oli Puolan itäraja? Mitä tapahtui Kaukasian vapaille kansoille? Kuka julisti jo keväällä 1939 toivovansa maailmansotaa Euroopan valtioiden välille? Jne, jne.

    Äänestä

NATO jo pelkällä olemassaolollaan estää Venäjän hyökkäyksen. Kylmän sodan aikana NATO suojasi välillisesti myös Suomea! Venäjä ei hyökännyt Suomeen, se osoittaa, että NATO toimii.

Äänestä
  • Kylmän sodan aikana USA ei hyökännyt Suomeen. Se todistaa, että Varsovan liitto toimi ja suojasi välillisesti myös Suomea!

    Äänestä

  • Kylmän sodan aikana ei Euroopassa muutenkaan hyökkäilty suuntaan eikä toiseen, mutta eipä Natokaan kiirehtinyt auttamaan Baltian maita vielä edes 1991!

    Kun Nato-maat saavat Venäjältä nootin, että peräydyttekö vai pamautetaanko Bryssel ja Lontoo paskaksi, niin eiköhän Naton reaalipoliitikot uhraa vähemmän tärkeät rajaseudut aika äkkiä.

    Äänestä

  • Asdertson kirjoitti:

    Kylmän sodan aikana ei Euroopassa muutenkaan hyökkäilty suuntaan eikä toiseen, mutta eipä Natokaan kiirehtinyt auttamaan Baltian maita vielä edes 1991!

    Kun Nato-maat saavat Venäjältä nootin, että peräydyttekö vai pamautetaanko Bryssel ja Lontoo paskaksi, niin eiköhän Naton reaalipoliitikot uhraa vähemmän tärkeät rajaseudut aika äkkiä.

    Eihän Balttian maat v-91 olleet edes hakeneet Naton jäsenyyttä, Naton sääntöjen mukaan autetaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Tuollainen nootti tuntuu venäläisiltäkin lähes mahdottomalta. Tuollaisessa tilanteessa, sen Venäjäkin tietää, Nato ei voisi antaa periksi. Siitä alkaisi BOOM!

    Äänestä

  • Niemeläinen kirjoitti:

    Eihän Balttian maat v-91 olleet edes hakeneet Naton jäsenyyttä, Naton sääntöjen mukaan autetaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Tuollainen nootti tuntuu venäläisiltäkin lähes mahdottomalta. Tuollaisessa tilanteessa, sen Venäjäkin tietää, Nato ei voisi antaa periksi. Siitä alkaisi BOOM!

    Venäjä tietää ettei NATO edes tule Baltian avuksi juuri tuosta samaisesta BOOM-syystä. Baltia menee nurin, jos Venäjä niin haluaa. Tosiasiassa Venäjä on kuitenkin paljon rauhanomaisempi kuin Suomessa pelätään. Se on pysynyt rajojensa sisällä sen jälkeen kun vetäytyi Afganistanista, josta sentään on kohta 20 vuotta. NATO-jäsenet sen sijaan pommittelevat milloin mitäkin maata.

    Äänestä


  • Isä aurinkoinen kirjoitti:

    Venäjä tietää ettei NATO edes tule Baltian avuksi juuri tuosta samaisesta BOOM-syystä. Baltia menee nurin, jos Venäjä niin haluaa. Tosiasiassa Venäjä on kuitenkin paljon rauhanomaisempi kuin Suomessa pelätään. Se on pysynyt rajojensa sisällä sen jälkeen kun vetäytyi Afganistanista, josta sentään on kohta 20 vuotta. NATO-jäsenet sen sijaan pommittelevat milloin mitäkin maata.

    En käsitä kuinka joku voi tuntea Venäjää - joka vieläkin miehittää esim. Etu-Kaukasiaa, Kuriileja ja Viipurin lääniä - kohtaan sen enempää sympatiaa kuin USA:takaan kohtaan. Molemmat ovat imperialistisia roistovaltioita. Suomen kaltaiset pienet reunavaltiot ovat aina puun ja kuoren välissä: 1939-1945 Neuvostoliiton ja Saksan, nyt Venäjän ja NATOn välissä.

    Äänestä

  • Isä aurinkoinen kirjoitti:

    Venäjä tietää ettei NATO edes tule Baltian avuksi juuri tuosta samaisesta BOOM-syystä. Baltia menee nurin, jos Venäjä niin haluaa. Tosiasiassa Venäjä on kuitenkin paljon rauhanomaisempi kuin Suomessa pelätään. Se on pysynyt rajojensa sisällä sen jälkeen kun vetäytyi Afganistanista, josta sentään on kohta 20 vuotta. NATO-jäsenet sen sijaan pommittelevat milloin mitäkin maata.

    Miehittää Trans-Nestriaa, Abhasiaa, Tzetseniaa, Karjalaa, Kuriileja ym. Ym.

    Äänestä

  • Sisällä kun se kirjoitti:

    Miehittää Trans-Nestriaa, Abhasiaa, Tzetseniaa, Karjalaa, Kuriileja ym. Ym.

    keskusta je chelsi :D

    Äänestä

Ei venäläiset tänne suoraan hyökkää. Venäjällä on nöyriä apulaisia P-Koreassa, Iranissa, Syyriassa ja Hizbollahit Libanonissa. Nämä valtiot on aseistettu neljän vuoden aikana kiireestä kantapäähän, osalla on ydinaseitakin. Jos iso sota alkaa näiden maiden lähialueilta, se sitoo Yhdysvaltojen joukot Japanin, E-Korean tai Israelin puolustamiseen. Tällaisessa tilanteessa Venäjä pystyisi tehokkaasti painostamaan Suomea, vaatien satamia ja tukikohtia "ison sodan ajaksi", siis "väliaikaisesti", Kuten Balttian mailta v-39.

Äänestä
  • Tämä oli siis se Natoton skenaario.

    Äänestä

  • Niemeläinen kirjoitti:

    Tämä oli siis se Natoton skenaario.

    Ja siis Suomen ollessa NATO:ssa näin ei kävisi? Vaikka ne USA:n joukot ovat poissa Suomea puolustamasta?

    Äänestä

  • älypatti kirjoitti:

    Ja siis Suomen ollessa NATO:ssa näin ei kävisi? Vaikka ne USA:n joukot ovat poissa Suomea puolustamasta?

    Tietysti 25 muuta natomaata rientäisivät jäsenvaltiota auttamaan. Tuosta "suomalaisesta itsetunnosta" kertoo asenne. Ainoastaan Suomi menetti itsenäisyytensä liittyessään EU:hun, ja ainoastaan Suomi olisi Naton jäsenenä maa jota ei puolustettaisi.

    Äänestä

  • Niemeläinen kirjoitti:

    Tietysti 25 muuta natomaata rientäisivät jäsenvaltiota auttamaan. Tuosta "suomalaisesta itsetunnosta" kertoo asenne. Ainoastaan Suomi menetti itsenäisyytensä liittyessään EU:hun, ja ainoastaan Suomi olisi Naton jäsenenä maa jota ei puolustettaisi.

    Itsetunto ja realismi ovat eri asioita. NATO on historiallinen jäänne, josta on tullut keskustelukerho. Jäsenet ovat riitaisia, eikä jaärjestöllä ole mitään linjaa. Ennenkaikkea se ei ole tänä päivänä valmistautunut Venäjän uhkaa vastaan, eikä realistisesti kykene siihen vastaamaan, mikäli se sattuisi aktualisoitumaan.

    Äänestä

  • Isä aurinkoinen kirjoitti:

    Itsetunto ja realismi ovat eri asioita. NATO on historiallinen jäänne, josta on tullut keskustelukerho. Jäsenet ovat riitaisia, eikä jaärjestöllä ole mitään linjaa. Ennenkaikkea se ei ole tänä päivänä valmistautunut Venäjän uhkaa vastaan, eikä realistisesti kykene siihen vastaamaan, mikäli se sattuisi aktualisoitumaan.

    "Ennenkaikkea se ei ole tänä päivänä valmistautunut Venäjän uhkaa vastaan, eikä realistisesti kykene siihen vastaamaan, mikäli se sattuisi aktualisoitumaan."

    Kuulostaa venäläiseltä propagandalta. Näin tietty taho haluaa meidän uskovan.

    Äänestä

meidän täytyy hyökätä euhun mielummin teemme kauppåå sen kåå
Käykö siinä käytännössä niin, että Suomi ja Baltia miehitetään, minkä jälkeen ne jäävät sotatantereeksi?
ei
Jättäisikö Venäjä puolueettoman Suomen rauhaan
kyllå

Äänestä
  • Jos NATO ja Venäjä ajatuvat keskenään konfliktiin (mikä on sen tuhoisista seuraamuksista johtuen äärimmäisen epätodennäköistä), Suomi joutuu joka tapauksessa taistelutantereeksi, koska venäläiset yrittäisivät koukata Lapin kautta Norjaan sekä varmistaa Suomenlahden pohjoisrannikon.

    Äänestä

  • Suomi ensin kirjoitti:

    Jos NATO ja Venäjä ajatuvat keskenään konfliktiin (mikä on sen tuhoisista seuraamuksista johtuen äärimmäisen epätodennäköistä), Suomi joutuu joka tapauksessa taistelutantereeksi, koska venäläiset yrittäisivät koukata Lapin kautta Norjaan sekä varmistaa Suomenlahden pohjoisrannikon.

    mutta se ei pelasta pietaria pommituksista

    Äänestä

  • Suomi ensin kirjoitti:

    Jos NATO ja Venäjä ajatuvat keskenään konfliktiin (mikä on sen tuhoisista seuraamuksista johtuen äärimmäisen epätodennäköistä), Suomi joutuu joka tapauksessa taistelutantereeksi, koska venäläiset yrittäisivät koukata Lapin kautta Norjaan sekä varmistaa Suomenlahden pohjoisrannikon.

    Kun täällä olisi puolmiljoonaa ukkoa aseissa, niin jäisi kuule Venäjältä ja NATOltakin koukkaukset tekemättä, kun se tietäisi, ettei NATOkaan voisi koukata Suomen kautta, joten Suomen kimppuun käymisestä ei olisi iloa.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


pulmapähkinä kirjoitti:

Kuvitellaanpa, että Suomi olis NATO:ssa ja Venäjälle ilmestyy imperialistinen hirmuhallitus, joka päättää palauttaa itselleen Itä-meren alueensa. Mitä kävisi käytännössä?

Joku asiantuntevampi voi korjata, jos olen väärässä, mutta käsittääkseni Suomen armeija olisi Itä-meren alueella NATO:n suurimpia asevoimia. Venäjän laivasto näillä vesillä on surkeassa jamassa, mutta kovin suurta vastusta Suomi Baltian maat tuskin tarjoaa, ottaen huomioon, että ilmavoimat ovat ylivoimaiset. NATO:n pitäisi tuoda kalustoa muualta, mutta kuinka helposti se onnistuu Kaliningradin edestä kapealla Itä-merellä? NATO:n ilmavoimat ovat tietysti punakonetta suuremmat, mutta riittääkö lentokenttäkapasiteetti Pohjolassa laittamaan hanttiin Pietarin alueelle? Jäämerelle voitaisiin tuoda lentotukialuksia, mutta siellä Venäjän laivasto on jo suurempi pulma. Venäjällä on ohjuksia ja ilmantorjuntaa aivan eri tavalla kuin Irakilla ja Jugoslavialla, joiden yli pyyhkäistiin helposti. Entä kuinka suureksi sodankäyntiä voi eskaloida ottaen huomioon, että vastassa on ydinasemaa?

Siinäkin tapauksessa, että NATO pystyisi/uskaltaisi raivaamaan rautanyrkilleen tien tänne Pohjolaan, niin kuinka nopeasti se tapahtuisi? Käykö siinä käytännössä niin, että Suomi ja Baltia miehitetään, minkä jälkeen ne jäävät sotatantereeksi?

Sitten voidaan kysyä olisiko tilanne toinen, jos Suomi ei olisi NATO:ssa? Jättäisikö Venäjä puolueettoman Suomen rauhaan, jolloin se pystyisi paremmin kohdistamaan voimansa pelkästään Baltiaan, vai miehitettäisiinkö Suomi jokatapauksessa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu