Avattu Helsingissä. Menkää ihmeessä katsomaan keskustan saavutukset. paikkalla on paljon kuvia keskustan järjestämästä toiminnasta
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200703305924174_uu.shtml
Kaupungin pimeä puoli
30.3.2007 7:31
Poliisin vanhat rikospaikkakuvat kertovat Helsingin synkästä historiasta.
TAPAHTUMA Poliisin saapuminen paikalle oli suuri tapahtuma. Uteliaat parveilevat Kirstinkadulla joskus 1920-luvulla.
- Rikospaikkakuvia otettiin aluksi vain dokumentiksi oikeudenkäyntiä varten. Rikoksen selvittämiseen niitä ei käytetty, Väinö Rantio muistelee. (JARNO JUUTI)
Rikoskuvanäyttely avattiin Helsingissä
Toimittaja: Risto Kunnas
Kuvaaja: Jarno Juuti
Leikkaus: Sampsa Huttunen
- Verijäljistä päätellen teräaseen pisto on osunut kaula- tai rannevaltimoon. Uhri on kuitenkin päässyt hoipertelemaan alas portaita...
Vanhat tutkijanvaistot heräävät heti, kun Helsingin rikospoliisin väkivaltaosaston eläkkeellä oleva päällikkö Väinö Rantio tutkii 1920-1940-lukujen rikospaikkakuvia Sederholmin taloon avatussa näyttelyssä.
Yli neljäkymmentäkaksi vuotta kestäneen uransa aikana Rantio joutui tekemisiin satojen henkirikosten kanssa.
Otteet rajuja takavuosina
- Tunsin hyvin Allan Launosen ja tuon ison poliisikameran, Rantio hymähtää katsoessaan vuonna 1921 otettua ryhmäkuvaa.
Monen muunkin kuvan henkilöille löytyvät nimet. Muutamista Rantiolla on hauskoja muistoja.
1920- tai 30-luvulta otetun kuvan selitysteksti kertoo, että rikospaikalta pääsi kaksi murtomiestä karkuun, mutta kolmannen konstaapeli Aukusti Varamo sai lyötyä tajuttomaksi.
- Aukusti oli iso ja urheilullinen mies, nyrkki puhui helposti, Rantio naurahtaa.
Myöntääpä hän itsekin joskus käyttäneensä pistoolinperää pamppuna väkivaltaisen pidätetyn rauhoittamiseksi.
- Vasta toisella lyönnillä hän putosi. Ei noista tapauksista kuitenkaan silloin koskaan tehty mitään ilmoituksia tai kanteluita. Oltiin juuri tultu sodasta ja otteet olivat sen mukaisia.
Osa kuvista järkyttäviä
Helsingin poliisilaitoksen kuvissa paljastuu kauan sitten kadonnut miljöö. Monet kuvista ovat kuin taidetta, kaikkia ei edes miellä rikoksiin liittyviksi.
Osa on kuitenkin syvästi järkyttäviä. Vaikka kuva on mustavalkoinen, verijäljet kellarissa todistavat lapsen raiskauksesta. Toisessa otoksessa nuori nainen makaa puolialastomana töölöläishuoneiston lattialla.
- Kyseessä voi olla raiskauksen yritys. Kun homma ei ole onnistunut, niin sitten on kuristettu. Noissa tapauksissa ei aina ollut edes tarkoitus tappaa, Rantio pohtii kuvan edessä.
- Alkuaikoina rikospaikalta otettiin kuva vain dokumentiksi oikeudenkäyntiä varten. Ei sitä silloin vielä käytetty rikoksen selvittämisessä.
Lisää aiheesta perjantain Iltalehdessä
RISTO KUNNAS
[email protected]
KATSO TÄSTÄ LINKISTÄ REPORTAASI PÄIKAN PÄÄLTÄ
http://www.iltalehti.fi/nettitv/?17179853
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200703305924174_uu.shtml
Kaupungin pimeä puoli
30.3.2007 7:31
Poliisin vanhat rikospaikkakuvat kertovat Helsingin synkästä historiasta.
TAPAHTUMA Poliisin saapuminen paikalle oli suuri tapahtuma. Uteliaat parveilevat Kirstinkadulla joskus 1920-luvulla.
- Rikospaikkakuvia otettiin aluksi vain dokumentiksi oikeudenkäyntiä varten. Rikoksen selvittämiseen niitä ei käytetty, Väinö Rantio muistelee. (JARNO JUUTI)
Rikoskuvanäyttely avattiin Helsingissä
Toimittaja: Risto Kunnas
Kuvaaja: Jarno Juuti
Leikkaus: Sampsa Huttunen
- Verijäljistä päätellen teräaseen pisto on osunut kaula- tai rannevaltimoon. Uhri on kuitenkin päässyt hoipertelemaan alas portaita...
Vanhat tutkijanvaistot heräävät heti, kun Helsingin rikospoliisin väkivaltaosaston eläkkeellä oleva päällikkö Väinö Rantio tutkii 1920-1940-lukujen rikospaikkakuvia Sederholmin taloon avatussa näyttelyssä.
Yli neljäkymmentäkaksi vuotta kestäneen uransa aikana Rantio joutui tekemisiin satojen henkirikosten kanssa.
Otteet rajuja takavuosina
- Tunsin hyvin Allan Launosen ja tuon ison poliisikameran, Rantio hymähtää katsoessaan vuonna 1921 otettua ryhmäkuvaa.
Monen muunkin kuvan henkilöille löytyvät nimet. Muutamista Rantiolla on hauskoja muistoja.
1920- tai 30-luvulta otetun kuvan selitysteksti kertoo, että rikospaikalta pääsi kaksi murtomiestä karkuun, mutta kolmannen konstaapeli Aukusti Varamo sai lyötyä tajuttomaksi.
- Aukusti oli iso ja urheilullinen mies, nyrkki puhui helposti, Rantio naurahtaa.
Myöntääpä hän itsekin joskus käyttäneensä pistoolinperää pamppuna väkivaltaisen pidätetyn rauhoittamiseksi.
- Vasta toisella lyönnillä hän putosi. Ei noista tapauksista kuitenkaan silloin koskaan tehty mitään ilmoituksia tai kanteluita. Oltiin juuri tultu sodasta ja otteet olivat sen mukaisia.
Osa kuvista järkyttäviä
Helsingin poliisilaitoksen kuvissa paljastuu kauan sitten kadonnut miljöö. Monet kuvista ovat kuin taidetta, kaikkia ei edes miellä rikoksiin liittyviksi.
Osa on kuitenkin syvästi järkyttäviä. Vaikka kuva on mustavalkoinen, verijäljet kellarissa todistavat lapsen raiskauksesta. Toisessa otoksessa nuori nainen makaa puolialastomana töölöläishuoneiston lattialla.
- Kyseessä voi olla raiskauksen yritys. Kun homma ei ole onnistunut, niin sitten on kuristettu. Noissa tapauksissa ei aina ollut edes tarkoitus tappaa, Rantio pohtii kuvan edessä.
- Alkuaikoina rikospaikalta otettiin kuva vain dokumentiksi oikeudenkäyntiä varten. Ei sitä silloin vielä käytetty rikoksen selvittämisessä.
Lisää aiheesta perjantain Iltalehdessä
RISTO KUNNAS
[email protected]
KATSO TÄSTÄ LINKISTÄ REPORTAASI PÄIKAN PÄÄLTÄ
http://www.iltalehti.fi/nettitv/?17179853
Vastaukset 27
Vanhimmat
on tekemistä kepun kanssa?
keskustan toiminasta.
tai vitte olleen toiminnasta.
olivat pahimmat tappajat. ne olivat natseja
hakeneet
jotka tappoivat poliittisista syistä olivat Muilun veljekset jotka olivat sen aikaisen kepun jäseniä
kun ottaa huomioon, mitä he tekivät.
mitä kommarit sinun mielestäsi tekivät?
Nuo siis kertovat keskustassa tehdyistä rikoksista, joita eivät kai kepulaiset ole päässeet tekemään, koska Helsingin keskustassa ei tiemmä ole kepulaisia.
Ilmankos rikokset ovat niin raakoja;-))
tekemistä rikoksista ihmisyyttä vastaan
Ilmankos kaupungeissa ihmisillä on niin paha olla.
saada kunnolinen koulu. Sinä sen todistat älykkyydelläsi
keskustalaisia CITY-KESKUSTALAISIA, jotka kerjäävät Stokken kulmilla rahaa päivittäiseen lasol annokseen
jos ei muuten valtaan niin pyssyllä sitten on kepulaisten motto
T. Kimmo ja Harri.
kaiken muun pahan lisäksi
nykyään sairaudeksi
Eletään punakapinan varjossa.
elostelijoita
http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/200703305929647_ko.shtml
Panomiehet ja huorintekijät
30.3.2007 22:33
Eduskuntavaalien tuloksesta voi lukea monia muitakin asioita kuin puolueiden voimasuhteet ja tulevan hallituksen kokoonpanon. Tulos heijastelee myös kansan moraalia, suvaitsevaisuutta ja ahdasmielisyyttä.
Kansan ajattelua heijasteli sekin, että ns. panomiehet menestyivät vaaleissa erittäin hyvin. Porvarinaisten seksiobjekti Sauli Niinistö sai 60 000 ääntä. Seksiviesteillä korvennettu Ilkka Kanerva sai uransa korkeimman äänimäärän.
Kansa oli suvaitsevaisempi kuin Tampereen käräjäoikeus ja äänesti kokoomuksen ex-puoluesihteerin Harri Jaskarin eduskuntaan hänen synneistään huolimatta.
Keskustan puheenjohtaja ja pääministeri Matti Vanhanen sai ennätysmäiset 24 000 ääntä seksiseikkailujensa ansiosta. Tylsä ja harmaa linnunpöntönrakentaja ei saanutkaan monen odottamaa moraalista tuomiota.
Turun "pettäjäpiispa" Ilkka Kantola (sd) keräsi uskovaisten ääniä niin että nousi eduskuntaan ja pudotti siveellisyyden esikuvan, kristillisten Sari Essayahin.
Lapissa kilpailija kävi raakaa ja vihjailevaa vaalikamppailua vasemmistoliiton kansanedustajaa Markus Mustajärveä vastaan, joka edellisen vaalikauden aikana teki aviottoman lapsen Ilta-Sanomien toimittajalle. Lappilaiset palkitsivat Mustajärven huorinteon ennätysäänillä.
Kristillisistä kokoomukseen loikannut Lyly Rajala kerskui vaalikauden aikana moneen kertaan ilotalokokemuksillaan, kun eduskunnan kiukkuiset sosiaalitantat säätivät erilaisia seksin kieltolakeja. Lyly rikkoi monia tabuja lestadiolaisalueella, mutta pääsi eduskuntaan. Lapsenruokkomaksuista riidellyt Petri Salo (kok) piti myös paikkansa.
Panomiesten veroiseksi voi laskea myös Merikukka Forsiuksen (vihr) jolla on kaatoja pienen eduskuntaryhmän verran.
Eduskunnan naiset käyttivät seksiä täysin rinnoin hyväkseen vaaleissa. Kotkalaisen Sirpa Paateron (sd) vaalimainos näytti netin seksipalvelusivujen mainokselta. Kepun Mari Kiviniemen vaalikuva oli kuin kopio saksalaisen ilotalon mainoksesta.
Vaaleissa menestyivät hyvin naisehdokkaat, joiden kaula-aukon ja hameenhelman väli oli mahdollisimman lyhyt. Jos Helsingin raitiovaunupysäkeillä olisi ollut yhtä riettaita mainoksia kuin Satu Taiveahon (sd) tai Kirsi Ojansuun (vihr) vaaliasut, eduskunnan Naisverkosto oli vaatinut lakia, että mainokset pitää poistaa.
Eduskunnasta putosi melkein puolet siveyden perikuvista, lestadiolaisista kansanedustajista, jotka lainsäädäntötyössä eivät ole lähimainkaan niin suvaitsemattomia kuin vihreiden tai demarien ahdasmieliset siskot.
Uudenmaan vaalipiiri on mainio esimerkki nykymoraalista. Esimerkiksi siveyden, kunniallisuuden, hyväntahtoisuuden ja rehellisyyden perikuva, lestadiolainen pappi Seppo Särkiniemi (kesk) putosi eduskunnasta samaan aikaan, kun kaikki Keskustan valitut olivat eronneita panomiehiä ja huorintekijöitä.
Samaan aikaan uusmaalaiset pudottivat eduskunnasta sen pahimman pillupoliisin Susanna Rahkosen (sd), joka oli kriminalisoimassa seksiä ja kaikenlaista iloista elämää. Rahkonenkaan ei tosin ole niin suvaitsematon kuin hänen toimintansa, mutta monien naispoliitikkojen tapaan hän kuunteli vääriä profeettoja, näitä suvaitsemattomia ja kiukkuisia naisia, joiden meteli hukuttaa selvänä enemmistönä olevat, elämää ja nautintoja ymmärtävät äänet.
Uuden eduskunnan uutta seksilinjaa kuvannee sekin, että kun puhemiesvaalin ääniä laskettiin ja puhemieheksi valittiin Timo Kalli (kesk), niin yhteen äänestyslippuun oli naisen käsialalla kirjoitettu: KULLI.
AARNO LAITINEN
Ja aivot kärsivät hapenpuutteesta. Se panee kirjoittamaan hurjia valheita.
Huomaan, että sinäkin olet jo joutunut minun sivupersoonakseni! Tervetuloa joukkoon, joka on jo suuri! Vaikka se saattaa sinua harmittaa, koeta ottaa se tunnustuksen osoituksena: ei tuollaisia suolijunia, sonnimiehiä, keriksiä ja muita kirjoitustaidottomia typeryksiä sivupersoonikseni koskaan luulla!
Ja jos joku nikittömänä kirjoittanut saa kuulla olevansa minä, hän saa olla varma siitä, että on kirjoittanut asiaa ja hyvin. Kapiksi nimeäminen on kepulaisen kiertoilmaisu tunnustuksen antamiseksi toisen taidoista, joita hän kadehtien ihailee!
paremmin ihmiset typeryydestä kuin se, että hän myöntää olevansa kepulainen. Kepulaisuudesta pahempi muoto on City-kepulaisuus.
Antaa typerien kepulaisten luulla ihan mitä haluavat ja kirjoitella tänne harhaisia juttujaan niin paljon kuin sielu sietää.
Järki on kateissa demareilta.
punikin puolikas vai. Heh heh.
KERIS KESKUSTALAINEN KANSSA
kertovaa materiaalia
http://groups.msn.com/city-keskusta/_whatsnew.msnw