SEURAAVA OTE KUISMAN FILOSOFISISTA KIRJOITUKSISTA OSOITTAA, ETTÄ JOHTAJA KUISMA ON LUKENUT MIES JA MERKITTÄVÄ AJATTELIJA, JONKA OPPINEISUUS ON KOKONAAN TOISTA LUOKKAA KUN TURUN TYPERYSTEN:
Globalisaation ja siihen liittyvän monetarismin synnyttämä protestoiva kansalaisjärjestötoiminta asettaa aivan uudenlaisia vaatimuksia koulutuksen suuntaan. Sosiologi Ulrich Beck kirjoittaa kirjassaan "Mitä on globalisaatio" määritelmän koulutuspolitiikan suuntaamisesta uudelleen: "Yksi suurista poliittisista vastauksista globalisaatioon on koulutus- ja tietoyhteiskunnan rakentaminen ja uudistaminen: koulutuksen pidentäminen, ei lyhentäminen. On vähennettävä koulutuksen kiinnittymistä tiettyihin työpaikkoihin ja ammatteihin ja suunnattava koulutus laajasti hyödynnettävissä oleviin avainkvalifikaatioihin. Tällä iskusanalla ei tarkoiteta ainoastaan joustavuutta ja elinikäistä oppimista, vaan siihen sisältyy myös sosiaalisia kykyjä, kykyä toimia osana ryhmää ja selviytyä konflikteista, kulttuurien ymmärtämistä, verkottunutta ajattelua eli toimimista toisen modernin epävarmuuksien ja paradoksien kanssa."(Ulrich Beck/ Mitä globalisaatio on) Näitä toteamuksia voitaneen ehkä pitää tietoyhteiskunnan koulutuspoliittisena manifestaationa, johon mm. Lehtisalo-Raivolan teos "koulutuspolitiikka 2000-luvulle" perustuu.
Kehityssuunta on ilmeinen ja vastaanpanematon, mutta on pohdittava tässä yhteydessä niitä tekijöitä, jotka aiheuttavat jälkiteollisen, länsimaisen it-yhteiskunnan henkisen pahoinvoinnin. Syy tähän lienee individualismin ja yksilöllisyyden liikakorostus. Sosiologi Fukujama kritisoi nimenomaan tätä tekijää. Esimerkiksi japanilaisen teknologian ylivertaiset saavutukset johtuvat nimenomaan yhteisöllisyyden merkityksen oivaltamisesta mm. yrityskulttuurissa. Käsitteet oppiva organisaatio ja hiljaisen tiedon hyväksikäyttäminen (Nonataka, Takeutchi /The knowlwdge creating company) ovat tekijöitä, joita kannattaisi käyttää koko kansakunnan - SINIVALKOISEN TYÖYHTEISÖN - puitteissa saadaksemme kaikkea kehitystä stimuloivan yhtäköyttä -hengen viriämään.
Globalisaation ja siihen liittyvän monetarismin synnyttämä protestoiva kansalaisjärjestötoiminta asettaa aivan uudenlaisia vaatimuksia koulutuksen suuntaan. Sosiologi Ulrich Beck kirjoittaa kirjassaan "Mitä on globalisaatio" määritelmän koulutuspolitiikan suuntaamisesta uudelleen: "Yksi suurista poliittisista vastauksista globalisaatioon on koulutus- ja tietoyhteiskunnan rakentaminen ja uudistaminen: koulutuksen pidentäminen, ei lyhentäminen. On vähennettävä koulutuksen kiinnittymistä tiettyihin työpaikkoihin ja ammatteihin ja suunnattava koulutus laajasti hyödynnettävissä oleviin avainkvalifikaatioihin. Tällä iskusanalla ei tarkoiteta ainoastaan joustavuutta ja elinikäistä oppimista, vaan siihen sisältyy myös sosiaalisia kykyjä, kykyä toimia osana ryhmää ja selviytyä konflikteista, kulttuurien ymmärtämistä, verkottunutta ajattelua eli toimimista toisen modernin epävarmuuksien ja paradoksien kanssa."(Ulrich Beck/ Mitä globalisaatio on) Näitä toteamuksia voitaneen ehkä pitää tietoyhteiskunnan koulutuspoliittisena manifestaationa, johon mm. Lehtisalo-Raivolan teos "koulutuspolitiikka 2000-luvulle" perustuu.
Kehityssuunta on ilmeinen ja vastaanpanematon, mutta on pohdittava tässä yhteydessä niitä tekijöitä, jotka aiheuttavat jälkiteollisen, länsimaisen it-yhteiskunnan henkisen pahoinvoinnin. Syy tähän lienee individualismin ja yksilöllisyyden liikakorostus. Sosiologi Fukujama kritisoi nimenomaan tätä tekijää. Esimerkiksi japanilaisen teknologian ylivertaiset saavutukset johtuvat nimenomaan yhteisöllisyyden merkityksen oivaltamisesta mm. yrityskulttuurissa. Käsitteet oppiva organisaatio ja hiljaisen tiedon hyväksikäyttäminen (Nonataka, Takeutchi /The knowlwdge creating company) ovat tekijöitä, joita kannattaisi käyttää koko kansakunnan - SINIVALKOISEN TYÖYHTEISÖN - puitteissa saadaksemme kaikkea kehitystä stimuloivan yhtäköyttä -hengen viriämään.
Vastaukset 11
Vanhimmat
kommunisimiin viehtynyt älymystö ei suostu tunnustumaan Kuismaa vertaisekseen
Me jotka tunnemme todellisen Kuisman, emmekä sitä karikatyyriä jonka liikkeelle vihamieliset voimat ovat keksineet ja levittäneet, uskomme häneen yhä. IKUISESTI RINTAMASSA!
Hienoja sanoja aseteltu peräperää.
Menee todennäköisesti yli itseoppineiden turkulaisten ymmärryksen.
Keskeytetyt opinnot avoimessa yliopistossa eivät tee vielä neroa! Miten muuten voi oppia kuin ihan yksin?
Onko Lahden isänmaallisten joukossa yleistä tuntea vetoa samaa sukupuolta kohtaan?
Lopettakaa disinformaation levittäminen tai ryhdymme toimenpiteisiin.
"Älykkönationalisti" iskussa! Luulisi avoimessa yliopistossa kuitenkin annettavan jonkinmoiset eväät itsekritiikkiin ja itsenäiseenkin päättelyyn. Väiskin luoma haaste tosin taisi olla liikaa Niskasellekin.
...hullut heräävät. Mutta Vänö Viljo ei vieläkään liene töissä?
Harvinaisen kökkö proseminaariyritelmä muuten.
Mitenkähän tuli mieleeni ko. elokuva "käänteineen" kun olen seurannut Väiskin "puuhamaan" tapahtumia. Ei muuta kuin piilokamera Väiskin Kulmakadun kortteeriin ja komedia alkaa...
Neroutta toisin sanoen on siteerata jonkun toisen hengentuotoksia.
Koko julistus on sietämättömässä ristiriidassa erään Lahtelaisen ajaman aatteen kanssa.
Suomalaisuutta ja kansallista yhtenäisyyttä, ennen kaikkea tavallisen työtätekevän kansanosan yhtenäisyyttä ajavan liikkeen ei pitäisi suoltaa elitististä globalisaatiofilosofiaa, vaan ottaa itseään munista kiinni ja rantautua sinne kadulle ihmisten pariin, eikä vain puhua siitä.
Merkittäväksi ajattelijaksi tituleerattu Lahtelainen varustautuu SS-tunnuksin, painottaa väsymättä pelottavuuden ja yleensäkin kaikenlaisen lain ja hyvien tapojen rajoja kutittelevan toiminnan merkityksellisyyttä sekä varsin avoimesti liputtaa kolmannen valtakunnan houreitten puolesta.
Ajatus sieltä, idea täältä, fotoshopataan oman liikkeen logo vanhojen esitteiden päälle ja vot.
Ja tavan takaa painotetaan pelottavuutta ja toimenpiteisiin ryhtymistä.
Ketä vastaan?
Tässä tapauksessa juuri edellämainittua tavallista kansaa kohtaan, joka ei ikuna sulattaisi sankarimme mustiin pukeutuvaa viiden hengen okkultistikaartia.
Eli arjalaisille ei vittuilla.
Ja väliin vähän ajatuksia globalisaatiosta.
Päälle päätteeksi ajamansa liikkeen terävin kärki koostuu sekarotuisista taparikollisista joilla jo puhdas järjen puute iän kaiken estää töihin menon yms. normaalin toiminnan.
Pelottavia moiset hylkiöt toki voivat olla, kuten Alibista voi lukea.
Välillä tuntuu että Seppo Lehto normaaleine parisuhteineen ja lapsineen sekä urheiluharrastuksineen on liki normaali heppuli.
Mäenpäätä saa parjata miten lystää, mutta mies sentään käsittää lain ja järjen rajat.
Ja se läski talonmies on by the way TÖISSÄ.
Merkittävä ajattelija ja paskat.