avautunut mahdollisuus keskustalle ?
METLan mukaan Suomen energian kokonaiskulutus oli vuonna 2003 yhteensä 413 TWh.
Suomen metsien teoreettiseksi teollisuudelle kelpaamattomaksi biomassamääräksi on arvioitu 45miljoonaa kuutiometriä 90 TWh.
Määrä vastaa noin 9 000 000 tonnia öljyä eli teoriassa oljy voitaisiin korvata biomassalla.
Päätehakkuun yhteydessä kuusikosta saadaan hehtaarilta noin 60 m3 kantoja joka vastaa 20 tonnia oljyä energia-arvoltaan.Kantoja jätetään n.10-20 kpl/ha jolla saavutetaan n.30/ha koskematonta maaperää ja turvataan eliöiden ja mikrobien elinolosuhteet.Latvustoista jätetään n.30 % ravinteiksi ja kasvualustoiksi.
Yksi kilo puun kuivamassaa sisältää 40 prosentin kosteudessa noin 5 kwh energiaa
Yksi kiintokuutiometri puuta sisältää noin 2 MWh
METLan mukaan Suomen energian kokonaiskulutus oli vuonna 2003 yhteensä 413 TWh.
Suomen metsien teoreettiseksi teollisuudelle kelpaamattomaksi biomassamääräksi on arvioitu 45miljoonaa kuutiometriä 90 TWh.
Määrä vastaa noin 9 000 000 tonnia öljyä eli teoriassa oljy voitaisiin korvata biomassalla.
Päätehakkuun yhteydessä kuusikosta saadaan hehtaarilta noin 60 m3 kantoja joka vastaa 20 tonnia oljyä energia-arvoltaan.Kantoja jätetään n.10-20 kpl/ha jolla saavutetaan n.30/ha koskematonta maaperää ja turvataan eliöiden ja mikrobien elinolosuhteet.Latvustoista jätetään n.30 % ravinteiksi ja kasvualustoiksi.
Yksi kilo puun kuivamassaa sisältää 40 prosentin kosteudessa noin 5 kwh energiaa
Yksi kiintokuutiometri puuta sisältää noin 2 MWh
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ensinnä energian kulutus (413 TWh).
Sinun pitäisi huomioida eri energialaatujen eriarvoisuus. Tuosta määrästä on sähkönkulutus noin 20 %. Loppu on lämpöenergiaa. Ne ovat täysin eri asia. Sähkö voidaan muuttaa lämmöksi yli 90 %:n hyötysuhteella, mutta lämpö voidaan muuttaa sähköksi vain noin 40 %:n hyötysuhteella. Siksi sähkölämmitys on tuhlausta.
Ne eivät siis ole vertailukelpoisia.
Se metsien teollisuudelle kelpaamaton biomassan vuotuinen kasvu on ehkä noin 45 000 000 m2, jonka paino lienee noin 15 000 000 tonnia ja lämpöarvo kuivana 20 MJ/kg eli kilo puuta vastaa 400 grammaa öljyä. Ennenkuin puuta polttaa pitää se saada kuivaksi. 30 %:n kosteus on ehdotun maksimi. Nykyinen tekniikka ei vielä aina kuivaa puuta niin kuivaksi, mutta että puuta kannattaisi käyttää energialähteenä isossa mitassa pitää tuohon 30 %:iin päästä aina.
Siis kilosta puuta saadaan 4 kWh lämpöä. Siitä voidaan saada luhdevoimalaitoksissa yli 1,5 kWh sähköä. Öljyn korvaamiseksi puulla ei vielä ole tekniikkaa olemassa.
Sähköä tuolla puujätteenmäärällä saataisiin lauhdevoimalaitoksissa noin 22 500 000 000 kWh, eli 22,5 TWh ts. neljännes tarpeesta.
Se lienee noin neljännes Suomen kulutuksesta.
Vastapainevoimalaitoksella olisi sähkön tuotto noin 10 TWh ja lämpöä noin 15 TWh.
Lyhyesti: kuutiometrillä puuta saisi noin 2,5 MWh lämpöä ja 1,5 MWh sähköä hyvässä nykytekniikan laitokselta.
Puuta pitäisi polttaa 50 000 m2 vuorokaudessa, jotta Suomen energiankulutus tulisi tuotetuksi talvella. Se olisi noin 1000 rekkalastia.
Sensijaan puulla voitaisiin korvata kivihiili ja maakaasu täysin. Jos myös runkopuu käytettäsiin energiaksi niin olisimme täysin omavaraisia ilman atomivoimalaitoksiakin.
Puu olisi kuitenkin meidän pelastuksemme energiapulasta tulevaisuudessa. Tekniikkaas olisi kuitenkin kehitettävä ja keksintöjä tehtävä. Siis jälleen: Puulla parempiin päiviin.
Siis keksijät ja kehittäjät töihin. Työ olisi valtava.
Rekkojen dieselöljynkulutus kuitenkin lisääntyisi valtavasti.
Eipäs edes yritetä olla järkeviä,koska usein mahdon muuttuu mahdolliseksi.
Pienvoimalat ovat tyypillisesti sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksia, jolloin niiden kilpailukyky kohenee. Ei tarvita pitkiä sähkönsiirtoverkkoja eikä kalliita kaukolämpöputkia. Lisäksi pienvoimalat suosivat ympäristöä vähemmän rasittavia polttoaineita ja mahdollistavat yhdyskuntajätteiden energiakäytön.
Neljä vuosikymmentä sitten, 60- luvulla kevyt polttoöljy maksoi halvimmillaan 1 senttiä litra
Silloin unohdettiin kotimaiset polttoaineet.
Nyt polttoöljy maksaa 70 senttiä litra.Hinnannousu on ollut 40. vuodessa 70-kertainen.
Suomalaiset käyttävät vuosittain noin 6 miljoonaa kuutiometriä polttopuuta. Koko energiankulutuksesta toteutetaan puupolttoaineilla noin 20 %.
Polttolaitoksen koko ja tyyppi vaikuttavat siihen, kuinka kosteaa haketta siinä voidaan polttaa. Isoissa laitoksissa kostean polttoaineen käyttö on mahdollista, mutta alle 1 MW:n laitoksissa kosteusprosentti ei saisi olla yli 40.
Eikai tässä kukaan kuvittelekkan keskitettyä lämmön ja sähköntuotantoa,vaan päinvastoin hajautettua jo pelkästään taloudellisista ja alueellisista syistä puhumattakaan huoltovarmuudesta.
Metsähakkeen käytön lisäämiselle on perusteet ja Eu:n suositukset rahoitusmahdollisuuksineen.
Mikäli sitä ryhdytään ajamaan yhtä ponnekkaasti kuin matkapuhelinteknologian kehittämistä 80-luvun lopussa olisi Suomi mahdollisesti uranuurtajna energiateknologian alalla.