Ihmiset useimmiten kuvittelevat tietävänsä oman parhaansa. Silti on merkkejä siitä, että monet toimivat ennalta-arvattavasti, epärationaalisesti ja impulsiivisesti. On merkkejä siitäkin, että auktoriteetit hallituksissa tekevät asioita kansan suostumuksella, mutta ilman kansan perusteellista ymmärrystä. Lisäksi media näyttää kunkin myyjän omia käsityksiä asioista ihan kuin ne olisivat yleispäteviä totuuksia ja antavat ymmärtää, että heidän myymänsä tuotteet ovat oikeasti hyviä tekemään jonkin asian.
Miten kukaan voi väittää tietävänsä mitä tekee? Media toitottaa koko ajan tiettyjä väitteitä, jotka herättävät positiivisia tunteita kuluttajissa ja saavat meidät toteuttamaan tunteitamme kannattamalla esitettyjä väitteitä. Ei ole mitään mediaa, joka ei näyttäisi asioita subjektiivisesti ja epärationaalisti. Kaikki musiikki, TV, lehdet, katumainokset tai internetsivut ovat samanlaisia. Et pääse missään pakoon sitä, että sinun pitäisi ajatella asioita mielihyvän kannalta.
Puhe valinnanvapaudesta on myös epätodellista. Vaihtoehtojen löytäminen vaatii omassa rauhassa tehtyä omien tarpeiden määrittelyä, niihin tarvittavien lähteiden löytämistä ja lähteiden välillä valintaa. Silloin me torjuisimme kaikki muiden tekemät ehdotukset ja olisimme itse asiassa täysin nykyisen yhteiskunnan ulkopuolella, olisimme kriittisiä kaikkia tuotteita kohtaan. Näin ei ole niin kauan kuin etsimme täyttymystä tarpeillemme jostakin nykyisenlaisilla markkinoilla olevasta tuotteesta. Silloin pitäisi osata toimia näillä markkinoilla puhtaasta välttämättömyyden pakosta.
Kansa elää jatkuvassa väitteiden ristitulessa, jossa ei ole rauhaa omien tarpeiden miettimiselle ilman suostuttelua. Ihmiset uskovat toimivansa harkitusti ja jopa erittelevät toisistaan vastuuttoman ja vastuullisen äänestys- tai kulutuskäyttäytymisen. Vastuuttomuuden ajatellaan olevan sitä ettei mieti asioita vaan toimii ailahtelevasti, ja asioiden miettimistä arvostetaan. Mutta jos haetaan järkevää käyttäytymistä, asioiden miettiminen ei riitä. Ongelma on siinä, ettei meillä ajattelutilaa vaihtoehdoille ja tietoisuutemme kyllästetään tahallaan houkutuksilla. Me emme oikeasti pysty valitsemaan itsemme kannalta mitään vaan vain jonkin asian meille työnnetystä tietotulvasta, joka on aina suunniteltu jonkin ääneen sanomattoman, väitteen esittäjän edun mukaan. Saamme valita kahdesta eri tuotteesta, mutta emme tuotteen valinnasta ja omasta ratkaisustamme. Tehdessämme valintoja me emme koskaan näe kehittynyttä kuvaa omasta itsestämme vaan aina vain toisten tekemän helpon ratkaisun, jolla saavutamme hetken mielihyvän.
Miten kukaan voi väittää tietävänsä mitä tekee? Media toitottaa koko ajan tiettyjä väitteitä, jotka herättävät positiivisia tunteita kuluttajissa ja saavat meidät toteuttamaan tunteitamme kannattamalla esitettyjä väitteitä. Ei ole mitään mediaa, joka ei näyttäisi asioita subjektiivisesti ja epärationaalisti. Kaikki musiikki, TV, lehdet, katumainokset tai internetsivut ovat samanlaisia. Et pääse missään pakoon sitä, että sinun pitäisi ajatella asioita mielihyvän kannalta.
Puhe valinnanvapaudesta on myös epätodellista. Vaihtoehtojen löytäminen vaatii omassa rauhassa tehtyä omien tarpeiden määrittelyä, niihin tarvittavien lähteiden löytämistä ja lähteiden välillä valintaa. Silloin me torjuisimme kaikki muiden tekemät ehdotukset ja olisimme itse asiassa täysin nykyisen yhteiskunnan ulkopuolella, olisimme kriittisiä kaikkia tuotteita kohtaan. Näin ei ole niin kauan kuin etsimme täyttymystä tarpeillemme jostakin nykyisenlaisilla markkinoilla olevasta tuotteesta. Silloin pitäisi osata toimia näillä markkinoilla puhtaasta välttämättömyyden pakosta.
Kansa elää jatkuvassa väitteiden ristitulessa, jossa ei ole rauhaa omien tarpeiden miettimiselle ilman suostuttelua. Ihmiset uskovat toimivansa harkitusti ja jopa erittelevät toisistaan vastuuttoman ja vastuullisen äänestys- tai kulutuskäyttäytymisen. Vastuuttomuuden ajatellaan olevan sitä ettei mieti asioita vaan toimii ailahtelevasti, ja asioiden miettimistä arvostetaan. Mutta jos haetaan järkevää käyttäytymistä, asioiden miettiminen ei riitä. Ongelma on siinä, ettei meillä ajattelutilaa vaihtoehdoille ja tietoisuutemme kyllästetään tahallaan houkutuksilla. Me emme oikeasti pysty valitsemaan itsemme kannalta mitään vaan vain jonkin asian meille työnnetystä tietotulvasta, joka on aina suunniteltu jonkin ääneen sanomattoman, väitteen esittäjän edun mukaan. Saamme valita kahdesta eri tuotteesta, mutta emme tuotteen valinnasta ja omasta ratkaisustamme. Tehdessämme valintoja me emme koskaan näe kehittynyttä kuvaa omasta itsestämme vaan aina vain toisten tekemän helpon ratkaisun, jolla saavutamme hetken mielihyvän.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ymmärrän mitä tarkoitat, mutta ajattelen edelleenkin ihan omilla aivoillani. En sinun enkä sen toisenkaan median.
valitset hyödykkeet pelkästä välttämättömyyden pakosta tai sitten tuotat itse omat hyödykkeesi?
Jos et toimi, sinulla ei ole aloitekykyä kun massateollisuus tahkoo sinulle massatietoisuutta.
Tässä ei sitten ole kysymys minusta. Tämä ei kilpailu pärjäämisestä eikä paremmuudesta, niin kuin meitä opetetaan tekemään toisillemme. Tässä on kysymys meidän kummankin yläpuolella olevasta ikävästä toiminnasta.