Netissä sanoo asioita kokeeksi, nähdäkseen mitä vaikutusta niillä on toisiin ihmisiin. Asioita ei sano niin kuin oikeassa elämässä, niin kuin itse ajattelee niiden olevan. Netti on koekenttä mielikuvitukselle, jossa käytöksellä ei ole oikeita seuraamuksia. Kun ei esiinny omalla nimellään, voi ajatella asioita "mitä jos".
Kaikki kirjoittavat aina taustaoletuksella, että jos "se" pitää paikkaansa, niin silloin sinä "olet" tällainen. Ja sitten esitetään seuraavaksi aina tähän perustuva väite, jolla ei anonymiteetin takia tarvitse olla mitään tekemistä toisen puhuman asian kanssa. Toisen puhumaa asiaa kohtaan ollaan välinpitämättömiä, koska asioita katsotaan epätodellisesta näkökulmasta, jossa kaikki on vain testiä.
Ongelmia tällaisesta ajattelusta seuraa silloin kun joku netissä yrittääkin puhua jostakin asiasta. Edellä mainitun näkökulman pohjalta ajattelevat nettikirjoittajat eivät osaa myöntää tekevänsä niin, koska heillä ei ole vertailukohtaa. Jos ei ole vertailukohtaa, suhtautuu asioihin aina yhdellä tietyllä tavalla, eikä koskaan aseta sitä vastakkain esimerkiksi toisten odotusten kanssa.
Netissä kirjoittava ihminen näkee silloin vain oman halunsa testata asioita, eikä ota huomioon toisten toiveita siitä, että heille pitäisi vastata asiallisesti, niin kuin oikeassa keskustelussa. Tämä vaikuttaa hyvin patologiselta ilmiöltä, joka ilmenee netissä surfaajien kyvyttömyytenä keskustella aidosti, ja jolla on selvä syy netin kokeiluluonteessa.
Tämän takia kirjoittajia ei voi vakuuttaa mistään. Heitä ei voi arvostella aidosti käytöksestään netissä. Jos heille sanoo, että hiiri on tietokoneen ohjain tai että autossa on neljä pyörää, he kyseenalaistavat sen, ja yrittävät etsiä jotakin mielikuvituksellista väitteen esittäjästä, voidakseen käyttäytyä niin kuin ovat netissä tottuneet käyttäytymään -testatakseen mielikuvitustaan tekomaailmassa, jossa millään ei ole vaikutusta. Heitä ei voi edes yksinkertaisesti pyytää ottamaan asioita vakavasti, koska "eihän netissä pidä ottaa asioita vakavasti". He todennäköisesti vain vaihtavat palstaa kun homma lakkaa olemasta viihdettä, tai sortuvat jatkuvasti liioitteluun, ja ennakkoluuloihin keskustelukumppanista.
Tai oikeastaan surffaajat kyseenalaistavat sen minkä kokevat omalle mielikuvitukselleen viihdyttävimmäksi -toiset surffaajat, hiirestä ja auton pyöristä puhujan, että hänen suhteensa tietokoneen hiireen tai auton pyöriin on jotenkin viallinen. Surffaajat suhtautuvat myös asiallisten surffaajien henkilökohtaisiin tietoihin samalla tavalla. Kasvokuva on naamioleikki, ja asialliset kirjoitukset eivät ainakaan ansaitse huomiota oikeassa elämässä.
Sekin on mahdollista, että sanotaan mitä tahansa mikä tuntuu oikealta, esimerkiksi mikä 14-vuotiaalta leikkijältä tuntuu oikealta 55-vuotiaan rupattelijan juttuihin. Ikärajat sitovat surffaajia yhtä vähän kuin muutkin mainitut "väitteet" oikeasta henkilöllisyydestä. Toiselle voidaan vastata leikkimielellä, tai millä tahansa mielikuvituksesta nousevalla mielellä, koska toisen antamaa palautetta ei ole pakko kuunnella.
Ainakin nyky-Suomessa toisten ihmisten ominaisluonne on päällimmäisin ihmisten mielenkiinnon kohde, jota testataan netissä vääristelemällä toisten puheita siten, että niistä saa vääristelijän toivoman kuvan toisesta. Se on provokaatiota, testiä toisille.
Se on kuitenkin hirveän problemaattista. Netissä on vaikea löytää mitään tilannetta, jossa voisi puhua asioista oikeasti. Surffaajat elävät netissä kuin elokuvassa. Netin ajatellaan olevan pelkästään virtuaalimaailma, jossa eivät päde mitkään todelliset säännöt. Ja tietämättömät ihmiset käyttäytyvät vain tuntemallaan perinteisellä tavalla, osaamatta kuvitella mitään toisenlaisia käyttäytymisen tapoja.
Kaikki kirjoittavat aina taustaoletuksella, että jos "se" pitää paikkaansa, niin silloin sinä "olet" tällainen. Ja sitten esitetään seuraavaksi aina tähän perustuva väite, jolla ei anonymiteetin takia tarvitse olla mitään tekemistä toisen puhuman asian kanssa. Toisen puhumaa asiaa kohtaan ollaan välinpitämättömiä, koska asioita katsotaan epätodellisesta näkökulmasta, jossa kaikki on vain testiä.
Ongelmia tällaisesta ajattelusta seuraa silloin kun joku netissä yrittääkin puhua jostakin asiasta. Edellä mainitun näkökulman pohjalta ajattelevat nettikirjoittajat eivät osaa myöntää tekevänsä niin, koska heillä ei ole vertailukohtaa. Jos ei ole vertailukohtaa, suhtautuu asioihin aina yhdellä tietyllä tavalla, eikä koskaan aseta sitä vastakkain esimerkiksi toisten odotusten kanssa.
Netissä kirjoittava ihminen näkee silloin vain oman halunsa testata asioita, eikä ota huomioon toisten toiveita siitä, että heille pitäisi vastata asiallisesti, niin kuin oikeassa keskustelussa. Tämä vaikuttaa hyvin patologiselta ilmiöltä, joka ilmenee netissä surfaajien kyvyttömyytenä keskustella aidosti, ja jolla on selvä syy netin kokeiluluonteessa.
Tämän takia kirjoittajia ei voi vakuuttaa mistään. Heitä ei voi arvostella aidosti käytöksestään netissä. Jos heille sanoo, että hiiri on tietokoneen ohjain tai että autossa on neljä pyörää, he kyseenalaistavat sen, ja yrittävät etsiä jotakin mielikuvituksellista väitteen esittäjästä, voidakseen käyttäytyä niin kuin ovat netissä tottuneet käyttäytymään -testatakseen mielikuvitustaan tekomaailmassa, jossa millään ei ole vaikutusta. Heitä ei voi edes yksinkertaisesti pyytää ottamaan asioita vakavasti, koska "eihän netissä pidä ottaa asioita vakavasti". He todennäköisesti vain vaihtavat palstaa kun homma lakkaa olemasta viihdettä, tai sortuvat jatkuvasti liioitteluun, ja ennakkoluuloihin keskustelukumppanista.
Tai oikeastaan surffaajat kyseenalaistavat sen minkä kokevat omalle mielikuvitukselleen viihdyttävimmäksi -toiset surffaajat, hiirestä ja auton pyöristä puhujan, että hänen suhteensa tietokoneen hiireen tai auton pyöriin on jotenkin viallinen. Surffaajat suhtautuvat myös asiallisten surffaajien henkilökohtaisiin tietoihin samalla tavalla. Kasvokuva on naamioleikki, ja asialliset kirjoitukset eivät ainakaan ansaitse huomiota oikeassa elämässä.
Sekin on mahdollista, että sanotaan mitä tahansa mikä tuntuu oikealta, esimerkiksi mikä 14-vuotiaalta leikkijältä tuntuu oikealta 55-vuotiaan rupattelijan juttuihin. Ikärajat sitovat surffaajia yhtä vähän kuin muutkin mainitut "väitteet" oikeasta henkilöllisyydestä. Toiselle voidaan vastata leikkimielellä, tai millä tahansa mielikuvituksesta nousevalla mielellä, koska toisen antamaa palautetta ei ole pakko kuunnella.
Ainakin nyky-Suomessa toisten ihmisten ominaisluonne on päällimmäisin ihmisten mielenkiinnon kohde, jota testataan netissä vääristelemällä toisten puheita siten, että niistä saa vääristelijän toivoman kuvan toisesta. Se on provokaatiota, testiä toisille.
Se on kuitenkin hirveän problemaattista. Netissä on vaikea löytää mitään tilannetta, jossa voisi puhua asioista oikeasti. Surffaajat elävät netissä kuin elokuvassa. Netin ajatellaan olevan pelkästään virtuaalimaailma, jossa eivät päde mitkään todelliset säännöt. Ja tietämättömät ihmiset käyttäytyvät vain tuntemallaan perinteisellä tavalla, osaamatta kuvitella mitään toisenlaisia käyttäytymisen tapoja.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Itse ainakin provoilen joskus tarkoituksella. Mukava saada idiootit kiehumaan kaikenmaailman typeristä asioista.
Pyörä on jo keksitty. Miksi yrität keksiä sen uudelleen?
Meillä töissä on muutamia henkilöitä, jotka rakastavat omaa ääntään. He pitkittävät kokouksia jaarituksillaan asioista, jotka ovat kaikille muille osallistujille päivän selviä. Se on heidän tapansa päteä. Lopulta kaikki kuitenkin kääntyy heitä itseään vastaan. Kukaan ei kuuntele heitä enää aidosti. Heidän puheenvuorojensa aikana perehdytään seuraavan probleeman asiakirja-aineistoon. Olemme kohteliaita ja annamme heidän puhua, mutta kohteliaisuuttamme meidän ei tarvitse kuunnella heidän tyrannimaista itsekeistä jaaritustaan.
paskaa.
KAIKKI ON KULTTUURIA.
Jopa sinun paskalöpinäpuheesi on kulttuuria ja vieläpä suosittua sellaista Kellokosken sairaalan paskahuusin ummetuspotilaseriöissä.
Poistelit tämän viestisi useasti ilmeisesti korjataksesi kirjoitusvirheitä, mutta kuitenkin jätit otsikoon täysin kuulumattoman pilkun (,)
NOLOA!
äänellä, enkä ole kanssasi ollenkaan samaa mieltä: "Surffaajat elävät netissä kuin elokuvassa. Netin ajatellaan olevan pelkästään virtuaalimaailma, jossa eivät päde mitkään todelliset säännöt."
Olen jo lähemmäs viisikymmentä ja minulle netti on ollut hyvin tärkeä viestintäkanava jo monen vuoden ajan. Minulla on ikää ja perspektiiviä elämään jo sen verran, että pystyn surffailemaan hyvinkin määrätietoisesti. Luotan omaan arvostelukykyyni ja jätän puuta-heinää-viestit omaan arvoonsa. Usein kyllä tapahtuu niin, että vastaan jonkun typerään heittoon jotakin yhtä kevyttä ja sitten siitä kehkeytyykin aivan hyvä keskustelu.
Netti on vallan mainio maailman laajentaja ja tyhmä on se, joka sanoo, ettei täällä olevia juttuja kannata/pidä ottaa vakavasti. Netissä on paljon roskaa, mutta varmasti aivan yhtä paljon todellista asiaa, sillä ihmiset, jotka täällä ovat, elävät arkipäiväistä elämää reaalissa maailmassa. Miten heidän ajatuksensa ja elämänsä muka tietokoneen ääressä muuttuisi virtuaaliseksi hömppäpömpäksi?