Opetetaanko suomalaisille teologian opiskelijoille enää kreikkaa ja hepreaa?
Molemmat ovat Raamatun alkuperäiskieliä, joten kuvittelisi niiden olevan tärkeitä.
Molemmat ovat Raamatun alkuperäiskieliä, joten kuvittelisi niiden olevan tärkeitä.
Teologian opiskelu
Handu
24761
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Teologian opintoihin kuuluu edelleen klassisia kieliä: Kreikkaa, hepreaa ja latinaa. Nykyisin kreikkaa on vähintään viisi opintoviikkoa, koska se on Uuden testamentin alkuperäiskieli. Hepreaa on vähintään kolme opintoviikkoa samoin latinaa. Lisäksi täytyy opiskella vaihtoehtoisesti joko hepreaa tai latinaa kolme opintoviikkoa ja kaikkia klassisia kieliä niin että kokonaisuudessa on kieliopintoja yhteensä 15 opintoviikoa. Tämä on kirkon virkaan valmistavan tutkinnon vaatimus.
Lukianoksella on vanhaa tietoa, homma menee nykyään näin:
Teologiseen perustutkintoon sisältyy klassisia kieliä eri määrä eri koulutusohjelmissa. Lisäksi tulevat kirkon viran määräykset. Myös pääaine voi vaatia jotain tiettyä (yhtä) kieltä.
Klassisia kieliä ovat kreikka, heprea ja latina. Jokaisesta järjestetään 5 ov:n peruskurssi.
Tutkintoon on tehtävä yksi kurssi. Siis valittava joku noista kielistä. Tämä on minimivaatimus tutkinnon saamiseksi.
Jos haluaa kirkon virkaan, pitää tehdä kaikki kolme kieltä, siis yhteensä 15 ov. Opettajalinjalaisilta vaaditaan kirkon pätevyyden saamiseksi kaksi kieltä eli yhteensä 10 ov.
Pääaine voi vaatia jotain tiettyä kieltä (Uuden testamentin eksegetiikka kreikkaa, VT:n hepreaa, jne..)
Lukianos oli ihan oikeassa, hän puhui nimittäin KIRKON VIRAN vaatimuksista. Sinä taas puhut jostain yliopiston eri koulutusvaihtoehdoista ja järjestetyistä kursseista. Ehkä Helsingin, koska helsinkiläisillä on nimenomaan usein vaikeuksia tajuta, että muitakin on olemassa kuin he itse.
Muualla tutkintovaatimukset ja järjestetyt kurssit ovat ihan erilaisia.
Että näin.
Sinä n81 ja Lukianos olette valitettavasti väärässä, sikäli kun on kyse ev.-lut. kirkon viran vaatimuksista.
Voit tarkistaa asian piispainkokouksen päätöksestä, jossa sanotaan, että pappisvirkaan pätevöittävään tutkintoon on sisällyttävä seuraavat opinnot:
1. yleis- ja kieliopinnoissa heprean, kreikan ja latinan opintoja yhteensä vähintään
a) 15 opintoviikkoa tai
b) 10 opintoviikkoa ainakin kahdessa edellä mainituista kielistä, jos tutkinto sisältää uskonnonopettajan kelpoisuuden,"
Lukianos viittaa piispainkokouksen vanhaan päätökseen, siis aikaan ennen 2001. Silloin piispainkokouksen päätös oli muotoiltu Helsingin tutkinnon mukaisesti. Viimeisen Helsingin tutkinnonuudistuksen myötä piispainkokous muotoili päätöksensä uudestaan ja kytkös Helsinkiin katkaistiin.
En maininnut Helsinkiä, vaikka puhuinkin Helsingin tutkinnoista. Mutta ei maininnut Lukianoskaan. Mainittakoon siis vielä kaikkien tiedoksi, että Suomessa on kaksi muutakin teologista tiedekuntaa, Åbo Akademin ja Joensuun yo:n tiedekunnat. Helsinki on näistä kolmesta vanhin ja suurin.
- - -
Tässä vielä varmemmaksi vakuudeksi koko teksti:
II Piispainkokouksen päätös pappisviran ja lehtorinviran kelpoisuusvaatimukseksi hyväksyttävästä teologin tutkinnosta
Annettu Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 2001
Piispainkokous on kirkkolain 2 luvun 3 §:n 2 momentin sekä kirkkojärjestyksen 5 luvun 2 §:n 1 momentin 2 kohdan ja 6 luvun 35 §:n 1 momentin nojalla päättänyt seuraavaa:
1 §
Pappisvirkaan ja lehtorinvirkaan antaa kelpoisuuden teologian maisterin tutkinto (asetus 517/1995).
Siihen tulee sisältyä seuraavat opinnot:
1. yleis- ja kieliopinnoissa heprean, kreikan ja latinan opintoja yhteensä vähintään
a) 15 opintoviikkoa tai
b) 10 opintoviikkoa ainakin kahdessa edellä mainituista kielistä, jos tutkinto sisältää uskonnonopettajan kelpoisuuden,
2. perus- ja aineopinnoissa eksegetiikan, kirkkohistorian, systemaattisen teologian
3. ja käytännöllisen teologian opintoja yhteensä vähintään 60 opintoviikkoa, soveltavissa opinnoissa vähintään 10 opintoviikkoa kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen asiantuntijatehtäviin pätevöittäviä soveltavia opintoja, joihin sisältyy päätoiminen harjoittelu.
Minä olin kylläkin yhdessä asiassa väärässä nyt kun luin nämä uudestaan: Lukianoshan puhui kylläkin vaan tutkintovaatimuksista. Niinkuin sinäkin, annapas kun lainaan:
"Klassisia kieliä ovat kreikka, heprea ja latina. Jokaisesta järjestetään 5 ov:n peruskurssi.
Tutkintoon on tehtävä yksi kurssi. Siis valittava joku noista kielistä. Tämä on minimivaatimus tutkinnon saamiseksi.
Jos haluaa kirkon virkaan, pitää tehdä kaikki kolme kieltä, siis yhteensä 15 ov."
Näin ei asia ole tod ainakaan joka yliopistossa. Se minua pisti ärsyttämään tuossa kommentissasi.
Kirkon viran puolesta asia taas on juuri noin kuin sinä sanoit. 15 ov klassisia kieliä. Sitä ei kai määritellä kuinka paljon mitäkin?
Minun mielestäni taas Lukianos oli oikeassa sanoessaan:
"kokonaisuudessa on kieliopintoja yhteensä 15 opintoviikoa. Tämä on kirkon virkaan valmistavan tutkinnon vaatimus."
Vaikka Lukianos tässä erheellisesti puhuu tutkintovaatimuksista, niin ymmärtääkseni hän tarkoittaa kuitenkin kirkon viran vähimmäisvaatimuksia.
Ja tämä oli minunkin ajatukseni, joten enpä usko, että olimme väärässä.
No jotenkin noin se meni. Mites Joensuussa noin muuten?
No en tiiä, mites Helsingissä :)
Mitä nyt? Voiko Joensuussa opiskella teologiaa? Onko vaikeaakin päästä sisään?
On tainnut kerran tulla siellä käytyä, ja hyvä ystäväni opiskelee siellä multimediaa.
..ny niin, ettet tiiä, kun siellä kerta olet? ;)
Täällä.. ihan hyvin, paitsi että rahat on loppu.
Miksi kysyt?
Muuten, jätin äsken sulle viestin tonne uskontotestijuttuun.
Kuten huomaat, minulla on tämmönen "miksi"-kausi.
Hepreaa olen opiskellut jo jonkin aikaa enemmän tai vähemmän. Kreikka tuntuu järkevältä kieleltä koska pidän arvossa myös kreikkalaista VT-käännöstä.
Haluan vaan tietää mitä te käytätte oppimateriaalina yliopistossa.
Katso yliopiston sivuilta, kai ne sieltä näkyy?
Novum testamentum on kai kova sana siinä hommassa, niinkuin joku biblia hebraica. Heprean kielen oppikirjoja ei ole kai kuin yksi suomenkielinen, "Täyttä hepreaa" nimeltään.
Septuaginta on toki arvokas, mutta ei nyt ehkä kuitenkaan hepreankielisen arvoinen. Tai miten nyt sitten voi kirjoja arvottaa...
Kirjoista voi olla kiinnostunut myös kirjallisuushistoriallisina ilmiöinä sekä kielentutkimuksen kannalta, ilman että huomioi niiden teologista tehtävää.
Septuagintalla on ollut oma osuutensa kristittyjenkin "raamatuntajunnalle", samoin tietysti tiettyjen aikakausien (hellenistisen) juutalaisille. Varhaisten kristittyjen VT:n käsittely tapahtui paljolti Septuagintan pohjalta: heprean taito ei ollut kovin yleinen. Septuagintan käyttö näkyy paljon Uudenkin testamentin kirjoituksissa.
Niin, sanoinhan, että josko kirjoja voipi niin arvottaa... ja toki Septuaginta on kristittyjen kannalta kova juttu. Olin vain niin Vanhan testamentin maailmoissa, että ajattelin vain juutalaisia ja alun kristinuskon juutalaiskristillisiä.
Heprean opiskelussa käytetään perusteoksena Anneli Aejmelaeuksen kirjaa "Täyttä Hepreaa", I. Engnellin kielioppia vuodelta 3. Tekstejä luetaan Tapani Harviaisen ja Raija Sollamon vihkosesta jossa on valikoituja tekstejä BHS:tä ja lyhyet selitykset sanoihin.
Kreikan opiskelussa käytetään Blomqvist-Toivanen: Johdatus UT:n kreikkaan, sanakirjoista useimmiten R. Gyllenbergin ja M. Liljeqvistin (?) teoksia.
Latinaa opiskellaa kai Tuomo Pekkasen kieliopin avulla...
Koptin opiskelussa on käytetty Antti Marjasen oppikirjaa.
mitä hyötyä teologian opiskelusta on, oikeasti ?
Paitsi tietysti se, että papin missioon verrattaessa alkaa kutakuinkin kaikki muut työt näyttää todella
mielekkäiltä.
Omiin töihin turhautuneena tästä ajatuksesta saan
aina lujasti voimaa ....
Ehkä jos joskus kokeilisit, niin tietäisit. Teologia on yliopiston yleissivistävin aine.
Ja papin työ on ehkä mielekkäimpiä mitä tiedän: siinä saa todella olla ihmisten kanssa heidän elämänsä taittokohdissa ja myös arjessa. Että turhaudu sinä vaan siellä.
Teologian opinnot eivät suinkaan ole yleissivistävin vaihtoehto yliopistossa.
Maailmanhistorian opinnot ovat selkeästi sivistävämpiä ja tietysti kärkeen menee luokanopettajan opinnot sekä tieteen että tiedon osalta.
Ja paljolti homma määräytyy sivuaineiden pohjalta. Mistä tahansa saa sivistävää jos lukee monta ja paljon. Jos teologiaan linkittää siis enemmän historiaa, kulttuuriantropologiaa ja jotain yleistieteellisiä hajaopintoja, niin mikäs siinä. Mutta taitaapa nuo luonnontieteet silti jäädä aika vähäiseksi.
Turhista turhinta on syöttää soopaa
ihmisrievuille, vielä herkkinä hetkinä.
Kaiken maailman ihmisten kanssa sitä kyllä
tulee juttuun mutta pappishenkilöt ovat
poikkeus. Kouluaikana tämä seurakuntanuorten sakki oli jo jotenkin vastenmielistä, heistä osa sitten
lähtikin pappisuralle.
Mielestäni uskomusrakennelmien järjestelmällinen
ylläpito ja pönkitys on enemmänkin yleissivistymätöntä.
Tämä on harras vakaumukseni.
Enpä sanoisi, että luokanopettajan tutkinto niin sivistää. Toki siinä eri aineita opiskellaan, mutta kaikkia niin vähän, ettei mistään ehdi saada mitään oikeita tietoja. Siis, sivuaineiden suuri määrä ei tarkoita mitään suurta tiedon määrää. Ja luokanopettajan tutkinnossahan on niin paljon kasvatustieteitä, että en niin hirveän tieteelliseksi sitä kutsuisi...
No tämäpä kai on makuasia, mutta muistapa myös se, että uskontojen historia ei paljoa eroa maailmanhistoriasta ja teologiassa siis tulee paljon muutakin tietoa kuin tämä historia. Ja sitä historiaa muuten tulee teologiassa tosi paljon, ja vielä enemmän jos kirkkohistorian ottaa pääaineeksi. Uskontotieteestä saa muitten uskontojen historiaa, eli näkökulma ei ole pelkästään siellä, missä on kristittyjä. Lisäksi teologiaan kuuluu kieliopintoja (paljon enemmän kuin pakolliset ylempään korkeakoulututkintoon liittyvät) ja etiikkaa sekä pääaineesta riippuen psykologiaa, filosofiaa, sosiologiaa, kasvatustieteitä jne.jne. Lisäksi pystyy tutkintoon sisällyttää aika paljon mitä tahansa vapaavalintaisia aineita, puhumattakaan todella siitä, että sivuaineenahan voi lukea mitä vaan. Tiedänpä yhden papin, joka on myös tietojenkäsittelytieteen maisteri.
Harva muu oppiaine perehtyy niin syvällisesti kristinuskon ajattelun (eli eurooppalaisen ja minne se on sieltä levinnytkin) juuriin ja historiaan sekä sitä kautta myös nykyisyyteen. Historiassa esim. jää tosi paljon varjoon kielet, jotka sentään ovat ajattelun perusta. Näitä juttuja ei vain raapaista muutaman opintoviikon verran kutakin, vaan niihin todella perehdytään.
Kasvatustieteen hienous on siinä, että se yhdistää psykologiaa, sosiologiaa sekä muita yhteiskunta- ja ihmistieteitä toisiinsa. Et taida tietää yhtään mistä puhut. Siten se on tieteen alana yksi sivistävimmistä. Ei siinä puhuta vain kasvamisesta ja vaikka puhuttaisiinkin, niin kaikki asiathan kasvamiseen liittyvät!
Puhut aivan kuin teologian opinnot olisivat ainoa mahdollisuus opiskella monialaisesti. Sivuaineitahan voi lukea mistä vain mihin vain liittyen. Sen kun vain käväisee piskuisessa tasokokeessa, ei ole mikään ongelma.
Kieliopinnot sen sijaan eivät tuo sivistystä yleisellä tasolla mihinkään suuntaan. Ei maailman sen paremmin ymmärrä. Jos opiskelee kieltä, ei se kerro mitään ajattelusta. Se on psykologian heiniä se - tai vaikkapa logopedia.
n81 --> eli siis nainen vuosimallia -81. Tarkoittaa varmaan sitä, että parin vuoden takainen abiturientti, joka on kenties ekaa vuotta yliopistolla...heh...kyllä se siitä, kunhan lisää oppii...
n81 --> eli siis nainen vuosimallia -81. Tarkoittaa varmaan sitä, että parin vuoden takainen abiturientti, joka on kenties ekaa vuotta yliopistolla...heh...kyllä se siitä, kunhan lisää oppii...
n81 --> eli siis nainen vuosimallia -81. Tarkoittaa varmaan sitä, että parin vuoden takainen abiturientti, joka on kenties ekaa vuotta yliopistolla...heh...kyllä se siitä, kunhan lisää oppii...