Kolmikannan merkitys ...
oivahärkönen
10543
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
perusteluksi ei riitä Suomi24:n keskustelupalstat!
Sehän on ihan eri asia?? Keskustalaiset palkansaajat saattaa vieraantua keskustasta, sen palkansaajien vastaisesta asenteesta johtuen... Väyrynen kehiin, niin saadaan asiat kuntoon...
... vaikutusta mihinkään puolueseen, eikä se edes istu tupopöydässä. Maatalouden osuus kansantuotteesta on 1 % ja viljelijöitä on 2 % väestöstä.
Kolmikanta - jossa hallitus ja työmarkkinaosapuolet - keskustelevat yhdessä ja etsivät yhdessä ratkaisuja tulopolitiikkaan ja työlainsäädäntöön säilyy ja voi tarvittaessa olla hallitukselle erinomaisen hyvä pöytä hakea yksituumaisuutta siihen, mitä hallituksen kannattaisi tehtä mm. työllisyyden parantamiseksi ja talouskasvun aikaansaamiseksi.
Keskitetyt tuloratkaisut - tupot - sen sijaan saattavat jatkossa jäädä sivuun. ne ovat toimineet aiemmin hyvin, mutta aiheuttaneet keskimääräisyydessään pahoja vinoutumia.
Taantuvilla toimialoilla on jouduttu hankaluuksiin, koska palkkojen korotus on nostanut työvoimakustannuksia enemmän kuin myyntitulot sallisivat, mistä on seurannut irtisanomisia, pätkätöihin siirtymistä, kannattamattomuutta jopa konkursseja.
Kasvavilla toimialoilla keskimääräinen palkankorotus on ollut osinkolahja omistajille, kun palkkoja ei ole ollut tarvis korottaa kuin keskitetyn sopimuksen keskiarvon verran.
Vanhansen hallituksen pitäisi nyt sulkea korvansa ay-bossien marinalta ja katsoa Korkmanin ehdotuksia avoimin mielin. Keskitetystä tuposta luopuminen tuo tietysti ongelmia talouskasvun ennustettavuuteen, mutta oikeudenmukaista olisi, että palkat sovittaisi sen mukaan, miten eri toimialoilla menee, eli siellä nostetaan, jossa on varaa nostaa ja siellä ei nosteta, missä varaa nostoon ei ole.
Tässä pitäisi mennä jopa yritys- ja työntekijäkohtaiseen sopimiseen, jolloin toimialan sisällä syntyisi hyviä palkanmaksajia sinne, missä johtamistavat ovat kunnossa ja asiakkailta saadaan enemmän tuloja.
Työntekijäkohtaisessa sopimisessa saataisi selkeämmin eroja niiden välille, jotka ottavat vastuuta, ovat ahkeria, saavat tuloksia aikaan ja niiden välille, jotka vain leimaavat kellokorttinsa ja odottavat työehtosopimuksessa määrätyn ylkeissitovan kahvitauon alkua.
Sosialidemokraateillehan tämä ei ietenkään sovi, koska kateuteen perustuva solidaarisuus ei koskaan siedä sitä, että palkat maksettaisi ansion mukaan. Se on aina väärin, jos kaveri saa enemmän kuin minä.
Mulla on täästä hyvässä muistissa omia kokemuksia, kun aikoinani sovin ylsilollisesti kaikkien alaisteni palkoista. jokainen oli erittäin tyytväinen saamaansa korotukseen siihen saakka, kun kuuli, että kaveri oli saanut saman verran.
... keskustella työmarkkinajärjestöjen kanssa yleisellä tasolla palkka-, työlainsäädäntö-, sosiaali- ja vaikkapa koulutuspolitiikasta. Mutta se ei edellytä välttämättä kokoontumista saman pöydän ääreen, ei ainakaan tekemään päätöksiä, jotka sitten ilmoitetaan hallitukselle ja eduskunnalle, jotta pilkkuakaan ei saa muuttaa.
Kolmikanta on asioiden valmistelutapa, joka toimii hyvin käytettynä varmasti paremmin kuin tähän saakka, kun sdp on pois hallituksesta. Tähän astihan kolmikanta ei oikein toiminut, kun hallitus oli sdp:n kautta SAK:n taskussa. Jopa EK:n Seppo Riski moitti hallitusta liian heikoksi osapuoleksi kolmikantayhteistyössä.
Nyt, kun hallitus muodostuu maltillisen keskustaoikeiston varaan, hallitus on paljon tasa-arvoisempi muiden tupon osapuolten kanssa, varsinkin, jos hallitus ottaa mukaan myös SY:n, edustamaan ehdottomasti lukumäärältään suurinta työnantajaryhmää, vaikkei SY olekaan allekirjoittajana työehtosopimuksissa.
Keskitetty tulopoliittinen sopimus on vain yksi kolmikannan agendan asioista, jonka merkitys saattaa nyt vähetä paljonkin, mistä seuraa, että hallitus todella pääsee tekemään omat tuloratkaisunsa - veropolitiikan - ilman työmarkkinajärjestöjen painostusta.
Ehkäpä Vanhanenkin nyt rohkaistuu itsenäisempään hallitustyön johtamiseen, kun hän pääsee irti SDP/SAK:n talutusnuorasta.
... mukaan, vaikka ei olekaan osapuoli työehtosopimuksissa, etenkin nyt, kun siellä ei niinkään keskustella niistä vaan yleensä työhön ja yrittäjyyteen liittymisä asioista.
Kolmikanta on hallituksen kokoonkutsuma yhteistyömuoto, joten hallitus ei tarvitse muiden järjestöjen lupaa siihen, keitä pöydässä istuu.
markkinataloudessa, ainoastaan suomalaisessa sekotaloudessa. Eihän tollasta kolmikantaa varmaan ole missään muualla.
On erinomaista, että hallituksella on suora yhteys työmarkkinaosapuoliin ja kykyä neuvotella asioista hyvässä yhteisymmärryksessä.
Kolmikannan merkitys kasvaa nyt, kun sdp ei ole hallituksessa, eli suora valtakytkos SAK:sta sdp:n kautta hallitukseen on onneksi poikki.