TARJA HALONEN TOISELLE KAUDELLE
Tarja Halonen jatkaa tasavallan presidenttinä seuraavat kuusi vuotta, eli vuoteen 2012. Hän sai 29.1.2006 pidetyllä presidentinvaalien toisella kierroksella 51,8 prosenttia äänistä. Sauli Niinistöä kannatti 48,2 prosenttia. Halonen sai yhteensä noin 112 000 ääntä vastaehdokastaan enemmän. Halonen on ensimmäinen jatkokaudelle suoraa kansanäänestystä käyttäen valittu presidentti.
Tarja Halosen osuus ensimmäisellä kierroksella oli 46,3 prosenttia eli 1,4 miljoonan ääntä, joten hänen lähtökohtansa toiselle kierrokselle olivat hyvät. Sauli Niinistön jäätyä tuolloin noin 725 000 ääneen eli 24,1 prosenttiin, hän onnistui nostamaan kannatustaan varsin hyvin. Tulokseen vaikutti hänen saamansa tuki pois pudonneiden ehdokkaiden taustapuolueilta vihreitä lukuun ottamatta. Myös Niinistön kampanjaa pidettiin melko onnistuneena, joskin "Työväen presidentti" ja "Vastakkainasettelun aika on ohi" -sloganeita pidettiin myös harhauttavina.
Toinen kierros oli jännittävä, mutta ääniero oli lopulta selvä. Halonen joutui nyt haastamaan haastajansa. Halosen kampanjaorganisaatiossa teki työtä ansiokkaasti noin 15 000 vapaaehtoista.
Vaalivoittajana on Halosen ohella pidetty myös kansanvaltaa, jonka katsotaan toimineen hyvin. Niinistön taholta korostettiin nyt kansan jakoa sosialisteihin ja ei-sosialisteihin, vaikka jakoa pidetään historiallisena jäänteenä. Halonen tähtäsi puhtaasti henkilövaaliin mmm. "Koko kansan presidentti" -teemallaan.
Tarja Halonen oli SDP:n ehdokas, jota myös Vasemmistoliitto tuki. Hän sai paljon kannatusta kaikkien puolueiden äänestäjäkunnasta. Myös SAK tuki avoimesti Halosta pitäen yhtenä tehtävänään nostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun palkansaajia koskevia asioita. SAK:n mielestä oli tärkeää tietää, mitä ehdokkaat ajattelevat esimerkiksi työelämän kehittämisestä, työsopimusturvasta, kolmikantaisesta sopimisesta ja työttömyysturvasta. Myös STTK:n johtohenkilöt ilmaisivat tukensa Haloselle.
HALONEN VAHVEMPI 13 VAALIPIIRISSÄ
Tarja Halonen sai 1 630 980 ääntä ja Niinistö 1 518 333. Halonen voitti hänet lähes samalla ääniosuudella kuin Esko Ahon kuusi vuonna 2000 hänen saatuaan 51,6 prosenttia äänistä. Halonen sai suuremman osuuden ennakkoäänistä, mutta vaalipäivän äänijako oli tasainen.
Äänestysprosentti oli kotimaassa noin 77,2 eli vaalien ensimmäistä kierrosta (73,9) korkeampi, mutta pienempi kuin kuusi vuotta sitten. Edellisissä presidentinvaaleissa äänesti 80,2 prosenttia äänioikeutetuista. Mitätöityjä ääniä oli nyt toisella kierroksella 14 300 eli 0,5 prosenttia kaikista.
Ennakkoon äänesti noin 1,4 miljoonaa äänestäjää eli 34,9 prosenttia äänioikeutetuista. Ennakkoäänistä Halonen sai 53,9 prosenttia ja Niinistö 46,1 prosenttia.
Tarja Halosen suosio oli vankkaa lähes kaikkialla Suomessa hänen voittaessaan 13 vaalipiirissä. Hänen erityisen vahvoja alueitaan olivat Ahvenanmaa, Satakunta, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Häme, Lappi sekä Varsinais-Suomi.
Halonen voitti liki kaikissa suurimmissa kaupungeissa, joissa hänen kannatuksensa oli keskimäärin kahdeksan prosenttia suurempi kuin Niinistön. Turussa Halonen keräsi 57,8, Vantaalla 56,1, Tampereella 55,4 ja Oulussa 51,9 prosenttia äänistä. Sauli Niinistö sai enemmistön äänistä Vaasassa ja Oulussa.
HELSINGIN SEUTU HALOSEN KANNALLA
Tarja Halonen voitti vaalin kuudessa Helsingin seudun 11 kunnasta. Hän oli Niinistöä suositumpi Helsingissä, Vantaalla, Keravalla, Järvenpäässä, Vihdissä ja Nurmijärvellä. Niinistö voitti Halosen Espoossa, Kauniaisissa, Sipoossa, Kirkkonummella ja Tuusulassa, eli tunnetusti hyvätuloisten asuinkunnissa.
Halosen vahvin kaupunki Helsingin seudulla oli Vantaa, jossa hän sai äänistä 56,1 prosenttia. Keravalla Halosen kannatus oli 55,8, Järvenpäässä 54 prosenttia sekä Helsingissä 53,3 prosenttia. Niinistön kannatus oli vahvinta Kauniaisissa (75,1 prosenttia) ja Espoossa (58,8 prosenttia.)
Äänestysprosentti jäi Vantaalla 79 prosenttiin. Keravalla ja Vihdissä se oli 79,7 ja Helsingissä 79,8 prosenttia. Ahkerasti äänestettiin Kauniaisissa, jossa äänestysaktiivisuus nousi 89,1 prosenttiin.
Niissä kunnissa, joissa äänestettiin vilkkaammin kuin viime vaalien toisella kierroksella, Niinistö voitti. Siellä missä Halonen oli ykkönen, äänestettiin laiskemmin kuin viime vaalien toisella kierroksella. Poikkeuksena oli Helsinki.
"KALLION FRIIDU" EDELLEEN VAHVA HELSINGISSÄ
Tarja Halonen voitti Sauli Niinistön selkeästi myös Helsingissä. Halonen sai 53,3 prosenttia äänistä eli 189 153 ääntä. Niinistö sai 46,7 prosenttia eli 165 881 ääntä Helsingissä, joten äänieroksi saatiin 23 276. Vuoden 2000 vaaleihin verraten Halosen kannatus kuitenkin aleni Helsingissä 13 prosenttiyksikköä.
Helsinkiläisistä äänesti nyt 79,9 prosenttia. Ahkerimmin äänestettiin Paloheinässä, jossa äänestysprosentti oli liki 92. Myös Pakilassa se lähenteli 90:ää. Laiskimmin äänestettiin Jakomäessä, jossa äänestysprosentti jäi osin alle 64:n. Myös osassa Kontulaa äänestysinnostus jäi alle Helsingin keskiarvon.
Halosen vahvoja tukialueita olivat Jakomäki, Kumpula ja osa Herttoniemestä - yli 70 prosenttia kussakin. Myös Kallio, Kontula, Käpylä ja Maunula sekä useat Itä-Helsingin äänestysalueet (lukuun ottamatta Kulosaarta, Marjaniemeä, Tammisaloa ja joitakin Vuosaaren äänestysalueita) suosivat Halosta. Niinistö vei selvän enemmistön äänistä esimerkiksi Lauttasaaressa, Munkkiniemessä ja Pakilassa sekä Töölön ja Ullanlinnan äänestysalueilla.
Tarja Halonen jatkaa tasavallan presidenttinä seuraavat kuusi vuotta, eli vuoteen 2012. Hän sai 29.1.2006 pidetyllä presidentinvaalien toisella kierroksella 51,8 prosenttia äänistä. Sauli Niinistöä kannatti 48,2 prosenttia. Halonen sai yhteensä noin 112 000 ääntä vastaehdokastaan enemmän. Halonen on ensimmäinen jatkokaudelle suoraa kansanäänestystä käyttäen valittu presidentti.
Tarja Halosen osuus ensimmäisellä kierroksella oli 46,3 prosenttia eli 1,4 miljoonan ääntä, joten hänen lähtökohtansa toiselle kierrokselle olivat hyvät. Sauli Niinistön jäätyä tuolloin noin 725 000 ääneen eli 24,1 prosenttiin, hän onnistui nostamaan kannatustaan varsin hyvin. Tulokseen vaikutti hänen saamansa tuki pois pudonneiden ehdokkaiden taustapuolueilta vihreitä lukuun ottamatta. Myös Niinistön kampanjaa pidettiin melko onnistuneena, joskin "Työväen presidentti" ja "Vastakkainasettelun aika on ohi" -sloganeita pidettiin myös harhauttavina.
Toinen kierros oli jännittävä, mutta ääniero oli lopulta selvä. Halonen joutui nyt haastamaan haastajansa. Halosen kampanjaorganisaatiossa teki työtä ansiokkaasti noin 15 000 vapaaehtoista.
Vaalivoittajana on Halosen ohella pidetty myös kansanvaltaa, jonka katsotaan toimineen hyvin. Niinistön taholta korostettiin nyt kansan jakoa sosialisteihin ja ei-sosialisteihin, vaikka jakoa pidetään historiallisena jäänteenä. Halonen tähtäsi puhtaasti henkilövaaliin mmm. "Koko kansan presidentti" -teemallaan.
Tarja Halonen oli SDP:n ehdokas, jota myös Vasemmistoliitto tuki. Hän sai paljon kannatusta kaikkien puolueiden äänestäjäkunnasta. Myös SAK tuki avoimesti Halosta pitäen yhtenä tehtävänään nostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun palkansaajia koskevia asioita. SAK:n mielestä oli tärkeää tietää, mitä ehdokkaat ajattelevat esimerkiksi työelämän kehittämisestä, työsopimusturvasta, kolmikantaisesta sopimisesta ja työttömyysturvasta. Myös STTK:n johtohenkilöt ilmaisivat tukensa Haloselle.
HALONEN VAHVEMPI 13 VAALIPIIRISSÄ
Tarja Halonen sai 1 630 980 ääntä ja Niinistö 1 518 333. Halonen voitti hänet lähes samalla ääniosuudella kuin Esko Ahon kuusi vuonna 2000 hänen saatuaan 51,6 prosenttia äänistä. Halonen sai suuremman osuuden ennakkoäänistä, mutta vaalipäivän äänijako oli tasainen.
Äänestysprosentti oli kotimaassa noin 77,2 eli vaalien ensimmäistä kierrosta (73,9) korkeampi, mutta pienempi kuin kuusi vuotta sitten. Edellisissä presidentinvaaleissa äänesti 80,2 prosenttia äänioikeutetuista. Mitätöityjä ääniä oli nyt toisella kierroksella 14 300 eli 0,5 prosenttia kaikista.
Ennakkoon äänesti noin 1,4 miljoonaa äänestäjää eli 34,9 prosenttia äänioikeutetuista. Ennakkoäänistä Halonen sai 53,9 prosenttia ja Niinistö 46,1 prosenttia.
Tarja Halosen suosio oli vankkaa lähes kaikkialla Suomessa hänen voittaessaan 13 vaalipiirissä. Hänen erityisen vahvoja alueitaan olivat Ahvenanmaa, Satakunta, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Häme, Lappi sekä Varsinais-Suomi.
Halonen voitti liki kaikissa suurimmissa kaupungeissa, joissa hänen kannatuksensa oli keskimäärin kahdeksan prosenttia suurempi kuin Niinistön. Turussa Halonen keräsi 57,8, Vantaalla 56,1, Tampereella 55,4 ja Oulussa 51,9 prosenttia äänistä. Sauli Niinistö sai enemmistön äänistä Vaasassa ja Oulussa.
HELSINGIN SEUTU HALOSEN KANNALLA
Tarja Halonen voitti vaalin kuudessa Helsingin seudun 11 kunnasta. Hän oli Niinistöä suositumpi Helsingissä, Vantaalla, Keravalla, Järvenpäässä, Vihdissä ja Nurmijärvellä. Niinistö voitti Halosen Espoossa, Kauniaisissa, Sipoossa, Kirkkonummella ja Tuusulassa, eli tunnetusti hyvätuloisten asuinkunnissa.
Halosen vahvin kaupunki Helsingin seudulla oli Vantaa, jossa hän sai äänistä 56,1 prosenttia. Keravalla Halosen kannatus oli 55,8, Järvenpäässä 54 prosenttia sekä Helsingissä 53,3 prosenttia. Niinistön kannatus oli vahvinta Kauniaisissa (75,1 prosenttia) ja Espoossa (58,8 prosenttia.)
Äänestysprosentti jäi Vantaalla 79 prosenttiin. Keravalla ja Vihdissä se oli 79,7 ja Helsingissä 79,8 prosenttia. Ahkerasti äänestettiin Kauniaisissa, jossa äänestysaktiivisuus nousi 89,1 prosenttiin.
Niissä kunnissa, joissa äänestettiin vilkkaammin kuin viime vaalien toisella kierroksella, Niinistö voitti. Siellä missä Halonen oli ykkönen, äänestettiin laiskemmin kuin viime vaalien toisella kierroksella. Poikkeuksena oli Helsinki.
"KALLION FRIIDU" EDELLEEN VAHVA HELSINGISSÄ
Tarja Halonen voitti Sauli Niinistön selkeästi myös Helsingissä. Halonen sai 53,3 prosenttia äänistä eli 189 153 ääntä. Niinistö sai 46,7 prosenttia eli 165 881 ääntä Helsingissä, joten äänieroksi saatiin 23 276. Vuoden 2000 vaaleihin verraten Halosen kannatus kuitenkin aleni Helsingissä 13 prosenttiyksikköä.
Helsinkiläisistä äänesti nyt 79,9 prosenttia. Ahkerimmin äänestettiin Paloheinässä, jossa äänestysprosentti oli liki 92. Myös Pakilassa se lähenteli 90:ää. Laiskimmin äänestettiin Jakomäessä, jossa äänestysprosentti jäi osin alle 64:n. Myös osassa Kontulaa äänestysinnostus jäi alle Helsingin keskiarvon.
Halosen vahvoja tukialueita olivat Jakomäki, Kumpula ja osa Herttoniemestä - yli 70 prosenttia kussakin. Myös Kallio, Kontula, Käpylä ja Maunula sekä useat Itä-Helsingin äänestysalueet (lukuun ottamatta Kulosaarta, Marjaniemeä, Tammisaloa ja joitakin Vuosaaren äänestysalueita) suosivat Halosta. Niinistö vei selvän enemmistön äänistä esimerkiksi Lauttasaaressa, Munkkiniemessä ja Pakilassa sekä Töölön ja Ullanlinnan äänestysalueilla.
Vastaukset 2
Vanhimmat
arvonsa äänestämällä Halosta. Osalla se tapahtui siksi, että he halusivat naisen edelleen presidentiksi. Se oli vieläkin aika uusi asia. Osa taas oli hämättävissä Halosen koko kansan presidentti-kampanjalla. He eivät ymmärtäneet tai olleet riittävästi perillä Halosen poliittisesta menneisyydestä demarien aivan vasemmalla laidalla.
Olen kuullut monen tuttavanaisen katuvan Haloselle antamaansa ääntä, kun ovat todenneet Halosen kyvyttömyyden hoitaa kansakunnan poliittisia suhteita Suomelle elintärkeisiin länsimaihin.
Onpa oikeistossa sitten epäluottettavia naisia???
Teidän täytyy varmaan ottaa joku kuri kampanja!!!
Tiedät että, Presidenttimme hoitaa kyvyttömästi
virkaansa??? Jään mielenkiinnolla odottamaan
valaisevia esimerkkejä siitä. Kerro aluksi ihan omin sanoin, "sanotaanko nyt" vaikka kaksi po-
liittisesti huonosti hoidettua asiaa. Muista että
vain faktat käyvät, ei mikään luuleminen, eikä
"mutu" tuntumalla heitelty. Anna palaa!!!