Yksinäisyys

Olen ollut aina yksin elämässäni, siis, on ystäviä ollut, mutta ei lähempää, ei tyttöystävää, ei ketä rakastaa sillä tavalla. Nyt tuntui, että alkaisi olla jotain vipinää, niin kuulen toista kautta, että hänellä (ihmisellä kenestä pidän, ja kenen luulin pitävän minusta), on joku toinen kaveri yms. Onko Herran tahto, että olen yksin? MIksi en saisi rakastaa ja saada hyvää oloa? Vai onko tulossa jotain parempaa, joku aivan järjetön rakkaus? Minua alkaa kohta itkettää, koska tuntuu, että jään ikuisuuksiksi yksin. En koskaan tule saamaan lapsia eikä sukuni jatku enää. Mitä minun pitäisi tehdä? Rukoilin kyllä äskenkin, että tapahtukoon Herran tahto, ei minun. Rukoilen todella, että jotain hyvää odottaisi jossain, kun tämä yksinäisyys ja halu purkaa rakkautta alkaa kohta tuhoamaan minua. Auttakaa siunatut, rukoilen rohkaisevia neuvoja!
7320
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

vaikka haluaisit hänelle vastuun asiasta työntää

katso itse peiliin ja mieti mitä voisit itse tehdä asialle,Herra kyllä auttaa ja johtaa, kulkee kanssasi,mutta sinun itsesi on tehtävä päätös lähteä eteenpäin

Äänestä
  • Tiedän, anteeksi että yritin Herralle työntää vastuun, Herra anna anteeksi. Koitan vain jatkaa yrittämistä. Ehkä vielä joskus.

    Äänestä

  • vastauksesta kirjoitti:

    Tiedän, anteeksi että yritin Herralle työntää vastuun, Herra anna anteeksi. Koitan vain jatkaa yrittämistä. Ehkä vielä joskus.

    Jumala haluaa auttaa, ja kantaa sinua. Hän on sinun ISÄSI.

    Voit aivan huoletta kertoa ilolla, tai surulla, "rutisten" tai kiittäen KAIKKI murheesi ja ilosi Hänelle. HÄN ON SINUN ISÄSI.


    Kuka isä ei kuulisi omaa lastaan.


    Mutta, niin kuin ei vanhemmatkaan aina osta pikkulapsilleen karkkia, kun he kaupassa ohittavat makeishyllyn, niin ei Jumalakaan toimi aina ihmisten odotusten mukaisesti.

    Hänellä on oma aikataulunsa kaikille asioille.

    Hänen aikataulunsa on parempi kuin ihmisten, se on täydellinen. Ei koskaan myöhässä, ei koskaan liian aikaisin. Aina oikealla hetkellä, ja oikeassa paikassa.


    Vaikka sinä pyytäisit mitä, niin Hän haluaa antaa sinulle vielä enemmän.


    Oletko pyytänyt Jumalaa armolahjoja ?

    Hän nimenomaan kehoittaa anomaan niitä, vieläpä runsaasti. Ei vain itseä varten, vaan lähimmäisiä varten, ja Hänen nimensä kirkastamiseksi, eritoten uskovien keskuudessa.


    " Kesä on lähellä ".

    Äänestä

  • vastauksesta kirjoitti:

    Tiedän, anteeksi että yritin Herralle työntää vastuun, Herra anna anteeksi. Koitan vain jatkaa yrittämistä. Ehkä vielä joskus.

    Yeshua kehoittaa meitä sanoen: (Luuk.12:31)

    "Etsikää Jumalan Kuningaskuntaa, niin myös nämä teille annetaan sen ohessa."

    "Anokaa, niin te saatte, etsikää, niin te löydätte, kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä jokainen anova saa, etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan." (Luuk.11:9-10)

    Jakeessa Luuk.11:13 mainitaan taivaallisen Isämme antavan meille Pyhän Hengen, kun tätä Häneltä anomme. Kuinka paljon arvokkaampi Pyhä Henki onkaan kuin aviopuoliso, jonka perustana on maan tomu! Siksi on paljon vähempiarvoista saada Herralta aviopuoliso kuin Pyhän Hengen lahja!

    Siis vaimo, lapset, asunto jne. ovat ns. oheislahjoja, jotka Herramme on luvannut antaa meille kun niitä Häneltä anomme muistaen mainita rukouksessamme (kuten totesit), että tapahtukoon kuitenkin Herran tahto.

    Ainoa tehtävämme on yhden totisen rukouksen jälkeen olla valveilla ja uskossa odottaa kiitollisin mielin sitä sopivaa apua, jonka Herra on antava ajallaan, mikäli niin hyväksi näkee. Jos todella tyydymme Herran tahtoon, niin voimme levollisin mielin keskittyä Hänen seurassaan vaeltamiseen ja etsiä sitä, mikä Häntä miellyttää ja olla ahkera Hänen palveluksessaan.

    Jos Herra onkin nähnyt parhaaksi olla antamatta sulle aviopuolisoa, niin älä ole siitä pahoillasi, vaan pyydä Häntä auttamaan sinua sopeutumaan tahtoonsa ja kiitä Häntä siitä, että Hän on nähnyt sinut arvolliseksi välittömään työyhteyteensä.

    Voimme kokoaikaisesti palvella Yeshuaa vain olemalla avioitumatta, kuten apostoli Paavali opettaa. Tämä on korkein mahdollinen kristillinen kutsumus ja on syytä olla siitä kiitollinen, vaikkei se 'lihaamme' miellytä!

    Jos nimittäin menet 'lihallisen mielen vallassa' ottamaan kenet vain puolisoksesi saat, niin tulet totisesti katumaan sitä jälkeenpäin!

    Saat, rakas uskonveljeni, jättää nuo asiat ihan kokonaan Herran harteille. Tosiasiahan on, ettemme itse tiedä juuri koskaan, mikä meille todella parasta on. Yeshua tietää kaiken ja siksi on turvallista antaa Hänen hoitaa, ei ainoastaan meitä, vaan myös kaiken muunkin elämäämme liittyvän. Mitä tärkeämmästä asiasta on kyse, sitä tärkeämpää on antaa Herran hoitaa se.

    Herramme Yeshua on todella kiinnostunut meistä kokonaisuutena ja Hän rakastaa meitä tuhat kertaa enemmän kuin yksikään ihminen, oli sitten kyseessä aviopuoliso tai muu lähimmäisemme.

    Itse olen jo 58-vuotias poikamies, joten kokemusta tässä suhteessa riittää. Valitettavaa on, ettei uskovien keskuudessa yleensä ymmärretä korkeimman kristillisen kutsumuksen arvoa, vaan monet uskovat avioituvat paniikinomaisesti kunhan vain jonkun saavat ja eronneetkin jopa useampaan kertaan. Ikääntymisen myötä olen alkanut nähdä monia positiivisia puolia sinkkuna olemisessa. Samoin on käyvä sullekin, jos osanasi on tämä siunattu kutsumus...

    Siunattua Pääsiäistä ja Pyhän Hengen kosketusta sisimpäsi syvyyksiin!

    Äänestä

  • jacob.norrgard kirjoitti:

    Yeshua kehoittaa meitä sanoen: (Luuk.12:31)

    "Etsikää Jumalan Kuningaskuntaa, niin myös nämä teille annetaan sen ohessa."

    "Anokaa, niin te saatte, etsikää, niin te löydätte, kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä jokainen anova saa, etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan." (Luuk.11:9-10)

    Jakeessa Luuk.11:13 mainitaan taivaallisen Isämme antavan meille Pyhän Hengen, kun tätä Häneltä anomme. Kuinka paljon arvokkaampi Pyhä Henki onkaan kuin aviopuoliso, jonka perustana on maan tomu! Siksi on paljon vähempiarvoista saada Herralta aviopuoliso kuin Pyhän Hengen lahja!

    Siis vaimo, lapset, asunto jne. ovat ns. oheislahjoja, jotka Herramme on luvannut antaa meille kun niitä Häneltä anomme muistaen mainita rukouksessamme (kuten totesit), että tapahtukoon kuitenkin Herran tahto.

    Ainoa tehtävämme on yhden totisen rukouksen jälkeen olla valveilla ja uskossa odottaa kiitollisin mielin sitä sopivaa apua, jonka Herra on antava ajallaan, mikäli niin hyväksi näkee. Jos todella tyydymme Herran tahtoon, niin voimme levollisin mielin keskittyä Hänen seurassaan vaeltamiseen ja etsiä sitä, mikä Häntä miellyttää ja olla ahkera Hänen palveluksessaan.

    Jos Herra onkin nähnyt parhaaksi olla antamatta sulle aviopuolisoa, niin älä ole siitä pahoillasi, vaan pyydä Häntä auttamaan sinua sopeutumaan tahtoonsa ja kiitä Häntä siitä, että Hän on nähnyt sinut arvolliseksi välittömään työyhteyteensä.

    Voimme kokoaikaisesti palvella Yeshuaa vain olemalla avioitumatta, kuten apostoli Paavali opettaa. Tämä on korkein mahdollinen kristillinen kutsumus ja on syytä olla siitä kiitollinen, vaikkei se 'lihaamme' miellytä!

    Jos nimittäin menet 'lihallisen mielen vallassa' ottamaan kenet vain puolisoksesi saat, niin tulet totisesti katumaan sitä jälkeenpäin!

    Saat, rakas uskonveljeni, jättää nuo asiat ihan kokonaan Herran harteille. Tosiasiahan on, ettemme itse tiedä juuri koskaan, mikä meille todella parasta on. Yeshua tietää kaiken ja siksi on turvallista antaa Hänen hoitaa, ei ainoastaan meitä, vaan myös kaiken muunkin elämäämme liittyvän. Mitä tärkeämmästä asiasta on kyse, sitä tärkeämpää on antaa Herran hoitaa se.

    Herramme Yeshua on todella kiinnostunut meistä kokonaisuutena ja Hän rakastaa meitä tuhat kertaa enemmän kuin yksikään ihminen, oli sitten kyseessä aviopuoliso tai muu lähimmäisemme.

    Itse olen jo 58-vuotias poikamies, joten kokemusta tässä suhteessa riittää. Valitettavaa on, ettei uskovien keskuudessa yleensä ymmärretä korkeimman kristillisen kutsumuksen arvoa, vaan monet uskovat avioituvat paniikinomaisesti kunhan vain jonkun saavat ja eronneetkin jopa useampaan kertaan. Ikääntymisen myötä olen alkanut nähdä monia positiivisia puolia sinkkuna olemisessa. Samoin on käyvä sullekin, jos osanasi on tämä siunattu kutsumus...

    Siunattua Pääsiäistä ja Pyhän Hengen kosketusta sisimpäsi syvyyksiin!

    viestistäsi Yakov. Siunattu olkoon sielusi, ja siunatut olkoon viisaat sanasi. Sain noista heti lisävoimaa! Totta on, että jos minulle on tämä yksinelo määrätty, en voi asialle mitään. En vain nuorena (21v) oikein vielä täydellisesti taida käsittää Jumalan rakkautta, kuinka suurta se on verrattuna ihmisiin. Sain näistä sanoista kuitenkin äärimmäisen paljon voimaa, kiitos tästä!

    Herran siunausta!

    Äänestä

  • tuhannesti kirjoitti:

    viestistäsi Yakov. Siunattu olkoon sielusi, ja siunatut olkoon viisaat sanasi. Sain noista heti lisävoimaa! Totta on, että jos minulle on tämä yksinelo määrätty, en voi asialle mitään. En vain nuorena (21v) oikein vielä täydellisesti taida käsittää Jumalan rakkautta, kuinka suurta se on verrattuna ihmisiin. Sain näistä sanoista kuitenkin äärimmäisen paljon voimaa, kiitos tästä!

    Herran siunausta!

    Meissä kaikissa ihmisissä on useita heikkouksia, joita muut ihmiset, samoin aviopuolisot ne havaitessaan, pyrkivät parhaimmillaankin lähinnä vain sietämään, elleivät pysty niitä muuttamaan. Harvoin he pystyvät niitä muuttamaan parempaan suuntaan. Tunnen monia uskovia aviopareja ja tiedän, miten vaikeaa heillä on ollut ja yhä on keskenään.

    Jumala suhtautuu heikkouksiimme erilailla kuin lähimmät ihmiset. Hän rakastaa meitä täydellisellä rakkaudellaan kaikkine virheinemme. Hän rakastaa meidän jokaista soluamme. Hän muuttaa meidät ylenpalttisesti rakkautta ja armoa käyttäen suurella kärsivällisyydellä pitkänkin ajan kuluessa Poikansa kuvan kaltaisiksi. Tästä Daavid lauloi Psalmissa 139:4-6

    "Sillä, katso, ei ole sanaa minun kielelläni, jota sinä, Herra, et täysin tunne. Sinä olet saartanut minut edestä ja takaa ja laskenut kätesi minun päälleni. Senkaltainen tieto on minulle ylen ihmeellinen, ylen korkea käsittääkseni sen."

    Voin kertoa kokemuksesta, että Jumalan rakkauden kosketus sydämen sisimpään ja sen kautta koko olemukseen on tuhat kertaa ihmeellisempää, kuin kokea rakkautta naisen kanssa.

    Toki Herra on antanut ja yhä antaa sinulle täyden vapauden valita, että tahdotko seurata Häntä korkeimman kutsumuksen mukaisesti, kuten esim. apostoli Paavali poikamiehenä, vai tahdotko mennä avioon. Jos menet avioon, et siinä tee syntiä, jos avioon menemisesi tapahtuu UT:n ohjeiden mukaan.

    Ellet voi hillitä itseäsi, on Paavalin ohje sinulle mennä avioon, kunhan se tapahtuu Herrassa. Kehoitan silti tarkoin miettimään ja harkitsemaan minkä valinnan teet, sillä tästä tienhaarasta tulee valita vain toinen tie ja vain yksi niistä kahdesta on paras tie sinulle.

    Olet vielä sangen nuori ja kenties et ole vielä kypsä tekemään lopullista ratkaisua tässä asiassa. Ehdotan, että otat ongelmaasi hieman etäisyyttä ja tarkastelet sitä monipuolisesti ikäänkuin ulkopuolisena voidaksesi saada paremman ja kokonaisvaltaisemman kuvan ongelmastasi ja sen oikeasta ratkaisusta. Anna kulua ainakin pari vuotta asiaa pohtiessasi.

    Muistan sinua rukouksin Yeshuan edessä juuri nyt.


    Siunausta Yeshuassa!

    Äänestä

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että jos hän tapailee kahta miestä yhtä aikaa, hän ei ole arvoisesi. Selvitä vaikka kysymällä suoraan, onko näin. Sivulliset eivät tiedä, mitä kyseisen naisen päässä liikkuu, joten kyse voi olla väärinkäsityksestä.

Tärkeintä sinulle on selvittää, minkälaisen kumppanin haluat ja löytää sellaisilla ominaisuuksilla varustettu nainen. Loppu on sitten kärsivällisyyttä odottaa asioitten etenemistä. Minulla kävi päinvastaisessa järjestyksessä. Ensin löysin hänet ja sitten huomasin, että hänessä on ne ominaisuudet, jotka on ns. pakollisia vaatimuksiani.

Kärsivällisyyttä toivotellen
Missukka

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Herran tahtoko? kirjoitti:

Olen ollut aina yksin elämässäni, siis, on ystäviä ollut, mutta ei lähempää, ei tyttöystävää, ei ketä rakastaa sillä tavalla. Nyt tuntui, että alkaisi olla jotain vipinää, niin kuulen toista kautta, että hänellä (ihmisellä kenestä pidän, ja kenen luulin pitävän minusta), on joku toinen kaveri yms. Onko Herran tahto, että olen yksin? MIksi en saisi rakastaa ja saada hyvää oloa? Vai onko tulossa jotain parempaa, joku aivan järjetön rakkaus? Minua alkaa kohta itkettää, koska tuntuu, että jään ikuisuuksiksi yksin. En koskaan tule saamaan lapsia eikä sukuni jatku enää. Mitä minun pitäisi tehdä? Rukoilin kyllä äskenkin, että tapahtukoon Herran tahto, ei minun. Rukoilen todella, että jotain hyvää odottaisi jossain, kun tämä yksinäisyys ja halu purkaa rakkautta alkaa kohta tuhoamaan minua. Auttakaa siunatut, rukoilen rohkaisevia neuvoja!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu