Tuohon alempaan viestiini, joka siis käsitteli yksinäisyyttäni, viitaten haluan tuoda tämän asian esille. Eli, jostain syystä tunnen todella paljon itsekkyyttä, haluaisin rakastaa toista, enkä osaa olla onnellinen siitä, että hän on onnellinen jonkun toisen kanssa. Tuntuu välillä, että se estää minua ajattelemasta järkevästi. Kuinka itsekkyyttä voisi vähentää? Rukoilen kyllä, ja yritän. OLisikohan tähän mitään apukeinoja? Nykymaailma on varmasti osasyynä, mutten tietenkään voi sitä kokonaan syyttää siitä. Rukoilen tärkeitä neuvojanne, auttakaa pimeydessä vaeltavaa!
Itsekkyys
Miten vapautua?
2110
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kysy Herralta Jeesukselta, haluaisiko Hän sinun aloittavan paaston.
Rukoile edelleen.
Pyydä johdatusta tuossa, mahdollisessa, paastoasiassa.
Lue Uutta Testamenttia.
Veljeni, aikaa on enää HYVIN LYHYT AIKA JÄLJELLÄ.
Pyydä Jumalalta ILOA eläämääsi.
Kyllä Hän antaa.
Siunausta.
rakkauden maahan..ei ole sinne oikopolkuja ja tie pitkä ja ohdakkeinen..
olen ajatellut monesti että itsekkyys on se johon meidät on syntiinlankeemuksessa asetettu, tahra josta emme eroon pääse tahdoimme taikka emme..se pysyy meissä hamaan hautaan saakka..joku joskus luulee siitä päässeensä,mutta usein..näin olen kokenut..viimeistään vanhainkodissa se taas pääsee uudelleen kukkaansa kun kaikki meiltä vähitellen riisutaan
kun vaeltaa aikansa totuudessa rakastavien ihmisten seurassa, saattaa oppia vähän itsekin rakastamaan sanoi minulle eräs hyvä ystäväni
aluksi täytyy oppia rakastamaan itseään sellaisena kuin on,tutkia itseään ystävällisyydellä,hyväksyä vikansa ja virheensä,erheensä..lyödä menneisyytensä kanssa kättä-antaa itselleen anteeksi
olen joskus itse mennyt pyytämään itselleni kykyä rakastaa ja melkoiseen oppikouluun olen joutunut, laiskanläksyjä on vielä vinopino oppimatta ennen kuin ensimmäistäkään kurssia olen saanut läpi...
kenties sitten kuolinvuoteella osaan rakastaa sen verran että kykenen antamaan anteeksi