Teräsvene vaikuttaisi hyvältä vaihtoehdolta pitkälle reissulle lähdettäessä. Ei huolta vaikka valaat tulisi vastaan tai uppotukkeja tiellä. Mitäs huonoja puolia niissä teräsveneissä sitten on? Ja miksi niitä valmistetaan niin vähän? Ei kukaan sattuisi tietämään millä hinnaalla Merivuokko myytiin?
Teräsvene
Nimetön
14612199
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 146
Vanhimmat
Mistäs tällainen tieto on peräisin?
Teräsvenettä ei leivota muotissa muutamassa päivässä kuten lujitemuovi veneitä,vai puhutaanko nykyään jo tunneista.
Kulmaton teräsrunko maksaa saman kuin lasikuituinen tai enemmänkin, varsinkin nykyisten lasikuituveneiden ainevahvuuksilla ja pahvitäytteillä.
Jos nopeus ei ole tärkein valintakriteeri, teräs on 1.
Teräs olisi hidas?
Ei juurikaan vaikuta nopeuteen.
täältä: http://www.kristiina.kaapeli.fi/myynti.htm#27heina
useita Dunckerin toimesta.
Runko numero 3/5 sai nimekseen Kristiina,
joka tuossa oli myyty. Ostivat muuten tilalle
Stormwindin, sekin terästä.
Kristiina on eri vene kuin Dunckerin oma Merivuokko-tyyppinen vene, joka sai nimekseen Merivuokko.
Tuon veneen nimi on kristiina.
ole.
jos nopeus on tärkein. Alle 30-jalkainen teräsvene on yleensä ´liian painava´ ollakseen nopea. Sen sijaan yli 50-jalkaisessa purressa metallirunko ei tee venettä yhtään hitaammaksi ja voi olla paljon fiksumpi vaihtoehto kuin lasikuitu tai komposiitti. Kukaan ei voine olla erimieltä siitä, että teräs on vahvin runkomateriaali, joka kestää pistekuormituksia parhaiten. Ei ole mikään ihme, että suuri tai ehkä suurin osa suomalaisistakin pallon ympäri purjehtijoista on päätynyt teräsveneeseen. Lyhyempiin retkiin, kuten ARC ja Karibian kierros, lasikuitupaatti on edelleen suosituin.
Tehdäänkö missään enää kunnollisia teräsveneitä, muualla kuin ihmisten takapihoilla? Toinen vaihtoehtohan on tietysti ostaa joku vanha.
Mistä näin kuvittelet? Siinä kyllä olet oikeassa, että teräsveneitä ei tule liukuhihnalta niinkuin nopeasti leivottuja muoviveneitä tulee. Hollannissa tehdään hienoja, mutta ovat kalliimpia kuin muoviset. Tietysti amatöörirakentajiakin on ja laatu kirjavaa. Tässä yksi teräsvenelinkki. Googlesta löydät lisää.
http://www.steelboatbuilder.com/
Varkaudessa tehdään kokemukseni perusteella kelpo teräsveneitä. WWW.MR-VENEET.COM Itselläni MR-28 malli ja hyvin toimii ja on lisäksi kilpailukykyinen hinnassa! Valmistavat tilauksesta eri valmiusasteisia.
No tee sitten teräksestä 60 jalkainen Imoca, ja lähde kisaamaan hiilikuituraasereiden kanssa, jos luulet teräksen olevan nopea. Me muut ymmärrämme sen ettei teräsveneellä ole mitään mahdollisuutta pärjätä tuollaisia vastaan ilman tasoituksia.
Kristiina oli teräksisen 11 metrisen Merivuokon 30-vuotta vanha sisaralus ja siitä pyydettiin myynti-ilmoituksessa 68.000 egua.
Onko Van der Stadt:n veneet hyviä? Tuoko niitä Suomeen joku? Kuinka tuo ruostumisongelma hoidetaan teräsveneessä?
on hyvä mutta työläs rakenne,jos puhutaan pyöreälinjaisesta.
Työläs rakenne? Pyöreälinjainen? Kerro nyt muillekin hieman...
http://www.stadtdesign.com/
Edellinen tarkoitti, että pyöreäpalteisen veneen rakentaminen vaatii sekä taitoa että tuotantovälineitä. Kysymyksesi on tasoa, johon ei kannattaisi vaivautua edes vastaamaan. Rakentamisesta saa osviittaa suunnittelijan sivuilta.
Suomessa ei ole tehty yhtään laadukasta teräsvenettä, ei sitten niin minkäänlaista, enkä nyt tarkoita pelkästään pyöreälinjaisia, van yleensäkään.
Katsokaapa näitä "ammattimiesten" tekeleitä ja verratkaa mihin tahansa Hollantilaiseen...
Ei näy "kylkiluut" päällepäin niissä, täkäläiset ei vielä osaa tehdä samanlaista laatua.
Oikea Hollantilainen ei eroa lasikuituisesta päälleppäin ollenkaan...
Tarkoittanet kai, että moni kakku päältä kaunis mutta sisältä pelkkää kuitua.
Mitä tarkoitat laadukkaalla? Kaunista vai laadukasta?
Meilestäni ansiokkain on myös laadukkain ja se ei tarkoita suoranaisesti kanista. Suomen ansiokkain ja samalla todistetusti laadukkain maailmankiertäjä on MERIVUOKKO ja se kai on terästä.
Ei kukaan sattuisi tietämään Van der Stadt:n veneiden hintoja? Ei näytä tuolla sivullakaan olevan. Uusien hintoja siis, käytettyjen hintoja löytää venemyyntipalstoilta.
http://www.yachtworld.com/core/listing/cache/searchResults.jsp?cit=true&slim=quick&ybw=&sm=3&is=&type=(Sail)&man=Van de Stadt&hmid=103&ftid=0&enid=0&fromLength=&toLength=&luom=126&fromYear=&toYear=&fromPrice=&toPrice=¤cyid=1004&city=&pbsint=&ps=30
Ehkä et ole löytänyt netistä, jos olet kirjoittanut nimen virheellisesti?
400mm välein kulmateräksestä,oma hommansa vääntämisessä,ja yksikään levy ei ole ns. levittyvä pinta.
hollantilaisten tekemää van de stadt 40 round bilge venettä on suomessa??
pyöreäpalteisia ,sellainen pikku ero on todellakin täällä tehtyihin että meikäläinen ei ainakaan ruiskuttanut pakkelia viittä milliä kuten hollantilaiset,Puotilan satamassa Hki on yksi.
Hyvin on saatu pyöreäksi teräs:
http://www.yachtworld.com/core/listing/photoGallery.jsp?currency=EUR&units=Feet&back=/core/listing/cache/searchResults.jsp?type=(Sail)&hmid=103&sm=3&enid=0&luom=126¤cyid=1004&cit=true&ftid=0&ps=30&man=Van de Stadt&slim=quick&checked_boats=1562161¤cyid=1004&boat_id=1562161&back=/core/listing/boatDetails.jsp&boat_id=1562161
Ruostumisongelma poistetaan helposti epoksipinnoituksella, yhtälailla kuin muoviveneet suojataan epoksilla vedenalaisilta osiltaan epoksilla ruttoa vastaan.
torvimaa
maatorvi
Voisin ostaa tehdastekoisen, pyöreäpalteisen teräsveneen, jos ne eivät maksaisi niin saatanasti.
Jonkun omatekemä - ei kiitos.
Tuollaisessa pitäisi olla kestävästi ratkaistu lämmön- ja kylmäneristys - joku sinkkiruiskutus ja päälle epoksimaali sisäpintaan ja sitten uretaaniruiskutus perään.
Sen päälle sitten verhoilut ja kalusteet.
Ulkopuoli nyt hoituu ihan samalla tavalla kuin Siljat ja Vikingitkin.
Joskus maalausta joutuu korjailemaan tai maalaamaan koko aluksen uudelleen - mutta maalataanhan puu- ja lasikuituveneitäkin.
Varmaankin huolellisesti rakennettuna tuollaisesta saisi itselleen paatin, jota ei tarvitsisi koskaan vaihtaa toiseen?
Kun vehje olisi rakennettu huolellisesti ja oikein sähköjä ja lvi:tä myöten, se kestäisi taatusti todella pitkään valtamerikäytössäkin ongelmitta.
Tietysti 9 solmua koralliriutalle rikkoo teräsveneenkin.
Mutta usein nuo ovat lievästi sanottuna karuja kyläseppien tekeleitä. Varmaan jonkun mielestä teräs on terästä - mutta huonosti suunniteltuna/hoidettuna teräsvene on samanlainen riesa kuin huonosti pidetty puuvenekin.
Lujitemuovivehkeitä on niin paljon, että jokainen löytää helposti mieleisensä pistämättä puolta miljoonaa teräsveneeseen.
Ja sillä puolella miljoonalla saa sellaisen muoviveneen, että teräsvene joutuu vertailussa jo koville.
No, onhan sitä todella hienoja puuveneitäkin. Mutta itse en uskaltaisi sellaista hankkia, kun sormet ovat kuin nippu ***piä ja nekin vielä kumirukkasen sisällä.
Jatketaan tähän vielä teräs-/muovivene vertailun vuoksi:
Hintaluokka sama, kumman valitsisit, jos 250 donaa olisi heittää tiskiin:
Teräs: https://www.yachtworld.com/yacht/2014-van-de-stadt-stainless-steel-cutter-7155210/
Muovi: https://www.yachtworld.com/yacht/2013-dufour-500-grand-large-8376331/
Tossa kokoluokassa lasikuitu. En nähnyt painoa, mutta teräs painaa tuon kokoisissa veneissä enemmän. 20m kokoluokassa teräsveneet alkaa jo olla samanpainoisia
Muoviveneitähän ei juuri edes valmisteta, lasikuituisia kyllä.
Lasikuitu on esim. tulipalotilanteissa sulavana/palavana materiaalina vaarallinen. Teräs ei sentään pala. Tai no, palomiehet sanovat että kaikki syttyy ja palaa kun kuumuutta on riittävästi mutta venepaloissa niitä lämpöjä ei sentään saavuteta.
Montako lasikuituvenettä on viime kesänä palanut ja meinaatko, että teräsveneessä on sisusta ja elektroniikkakin terästä?
Hienosti palavat betoniset kerrostalotkin ja laivapaloja on sattunut maailmalla sadoittain.
Palavat autotkaan harvemmin ovat muovisia.
Ja se lasikuitu - lasikuitua muoviveneessä on, mutta se polyesteri on edelleen muovia. Sitä se lasikuitua sisältävä muovivene pääasiassa on. Kuitu on mattona lujitteena, mutta päälle lääpittävä polyesteri on ihan ehtaa muovia.
Ja se teräsvene pitää eristää jollain kylmää vastaan. Meinasitko vuorivillaa laittaa? :)
Lasikuitu- ja muovimateriaalien valmistuksen raaka- aineena on oleellisin osin öljy, siksi ne ovat sekä paloherkkiä että sulamisherkkiä. Nopea ja helppo sulaminen tulipalossa on yhtä vaarallista kuin itse palo.
Myös alumiini sulaa mutta vaatii alkuun sentään lasikuitua suuremman lämmön.
Ai niin, se oli Tallinnan edustalla kun ainakin eräs ökymuskelivene lähimenneisyydessä paloi niin ettei kyydissä olleilla ollut mitään mahdollisuutta sammuttaa paloa ja kiirekin heille taisi tulla päästä romusta pois...
Vai että lasikuitu palaa.
Lasikuitu valmistetaan vanhoista lasipulloista tai hiekasta. Onko joku joskus nähnyt kuinka kossupullo tai hiekka palaa?
Et sitten muista miten iloisesti paloi se ökyvene Tallinnan edustalla kesällä?
Montakohan esimerkkiä tarvitsisit?
Sanassa lasikuitu on toisena osana sana kuitu, mitä se sitten tarkoittaa, miksi ei vaan sanota että lasivene?
Kuitu tarkoittaa sitä että kossupullo on sulatettu ja siitä on tehty ohut säie eli kuitu.
Lasikuitu palaa ihan yhtä hyvin kuin kossupullo.
Aika monta esimerkkiä löytyy mailmalta sulaneista/palaneista lasikuituveneistä. Eihän tästä niin kauaa kun liekit nousivat iloisesti muskeliveneestä Talllinnan edustalla...Tuli sammui vasta kun koko härveli oli merenpinnan tasalla tai alapuolella. Eikö se siis ollutkaan lasikuituvene, oliko se puu-, teräs-, betoni- tai esim. alumiinirakenteinen vene vai mikä. Vai oliko sittenkin lasikuituvene?
Lasista ei tehdä taipuisia kuituja eikä lasirunkoisia veneitä ole tiettävästi valmistettu, sellainen olisikin kiva vaikkapa reippaassa pohjakosketuksessa.
Lasikuituhan koostuu palamisen lopputuotteista eli oksideista, eikä siksi enää pala uudestaan, kuten ei vetydioksidikaan, tunnetummin vesi.
Tuntemasi palomiehet eivät siis tiedä mistä puhuvat, luultavammin sotkevat lasikuidun ja lujitemuovin keskenään puheissaan.
Tärkein lasikuidun ainesosa on piidioksidi, eli SiO2, yleisnimeltään kvartsi, se pehmenee reilussa 1200 astetta C lämpötilassa. E-lasikuidun pehmenemislämpötila taas on 846 astetta C, ja yleisten alumiiniseosten sulamislämpötila noin 660 astetta C, eli selvästi E-lasikuituja vähemmän. Alumiini myöskin palaa, toisin kuin lasikuitu, jota voidaan siksi käyttää myös sammutuspeitteissä.
Veneen rakennukseen soveltuvia hartseja valmistetaan myös boorattuina, jolloin siitä tehty lujitemuovivene on itsestään sammuva.
Öljystä ei voi valmistaa lasikuitua, mutta hartseja öljystä kyllä valmistetaan.
Yhtäkään venettä ei ole koskaan tehty pelkästään lasikuidusta, eikä tietääkseni lasista, vaikka jälkimmäinen olisikin teoriassa mahdollista. Lujitemuovista veneitä tehdään yleisesti, ja monessa niissä on käytetty lujitteena lasikuitua. Kun sellainen vene palaa, ei lasikuitu pala, muttei pysty myöskään estämään muiden materiaalien palamista.
Lasista todellakin tehdään taipuisia kuituja, nykyään esim S2-lasikuituja, E-lasikuituja, jne, joista kahta ensimmäistä käytetään myös veneiden lujitteena.
Lujitemuovin synonyymiksi Suomessa on muodostunut sana lasikuitu.
Siinä se suurin ero!
Jos lujitemuovinen vene ei ole lasikuitua, kerrotko mitä materiaalia se on?
Entä käytetäänkö hartseja esim. veneenrakennuksessa ollenkaan?
Lujitemuovinen vene sisältää ainakin lujitetta ja muovia, mutta varsin usein myös metalleja (alumiiniseokset, terässeokset, kupariseokset, sekä kölissä mahdollisesti lyijyä ja antimoniakin, tai potkurissa nikkeliä Nibralin osana, ja seosteräksissä nikkelin ja kromin lisäksi usein myös molybdeeniä), voiteluöljyjä ja rasvoja (koneessa, ja laakereissa, myös peräsinakselissa), akkumateriaaleja, ja elastomeerejä tiivisteinä ja jopa liimamassoina, esim ikkunoiden asennuksessa.
Lasikuitu ei ole koskaan lujitemuovin synonyymi, mutta voi olla (ja varsin usein onkin) sen ainesosa.
Tottakai, niistähän muovia saadaan. Ja muovia tarvitaan jotta lujitteet pysyisivät kiinni toisissaan, ja rakenteesta tulisi edes suunnilleen vesitiivis.
Lasikuidun valmistamisessa hartseja ei kuitenkaan tarvita lainkaan. Niiden lisääminen lasikuituun (mikäli olisi ylipäätään mahdollista) tekisi sammutuspeitteestä varsin vaarallisen käyttötarkoituksessaan.
"Jos lujitemuovinen vene ei ole lasikuitua, kerrotko mitä materiaalia se on?"
Jos täytekakkupohja ei ole vehnäjauhoa, niin kerrotko mitä materiaalia se on?
Kyllä teräs on hyvä matkaveneen materiaali silloin kun sen on hitsannut ammattilainen hyvistä piirustuksista ja pintakäsittelyt on tehty oikein. Eikä yritetty tehdä liian ohuesta plootusta kevyttä, tai tunkea liian pieneen veneeseen kaikkia mukavuuksia ja "makuupaikat kahdeksalle".
järkevä koko alkaa 12 metrin pituudesta. mieluummin reilu.
Teräs on ainoa oikea matsku, kaikki muu on huuhaata. Eihän laivojakaan tehdä kuttaperkasta. Typerää edes pohtia päivänselvää asiaa.
Kunnolliset laivat tehdään laivaraudasta. Laivarauta kelluu.
Lainoja kylläkin tehdään lujitemuovista, esimerkiksi:
https://en.wikipedia.org/wiki/Visby-class_corvette
'The hull is constructed with a sandwich design consisting of a PVC core with a carbon fibre and vinyl laminate.'
https://fi.wikipedia.org/wiki/Katanpää-luokka
https://www.naval-technology.com/projects/katanpaa-mhc-mine-hunter-coastal-vessel/
'The vessel features a monohull design, built from composite materials. Fibreglass is used for the hull, decks and bulkheads. The decks are further strengthened with balsa and carbon fibre materials for shock resistance against underwater explosions. The advanced materials used in the construction reduce magnetic and acoustic signatures that could set off the mines.'
Mitä onkaan lasikuitu? Lasista tehdyillä ohuilla säikeillä vahvistettua muovimateriaalia.
Mistä muovit valmistetaan? Oikein, ne ovat öljypohjaisia. palavatko öljypohjaiset tuotteet? Oikein jo toisen kerran, kyllä palavat! Entä palaako lasikuitu jonka massapainosta yleensä ainakin 2/3 on muovia? Kolmannen kerran oikein, kyllä palaa!
Itse ostin umpilaminaatti purjeveneen juuri tuon alhaisen merimiinaherätteen takia!
Aika kova riski purjehtia teräsveneellä, kun merimiinoja on lähes mahdotonta havaita huolellisellakaan tähystämisellä.
Lasikuidusta on muovia tasan nolla prosenttia.
Hartsista on muovia 100%.
Lujitemuovista on muovia valmistusmenetelmästä riippuen 30...70% tilavuudesta, painosta selvästi vähemmän. Lasikuitua lujitemuovissa voi joko olla kaikki mikä ei ole muovia, tai jopa tasan nolla prosenttia. Useimmiten jotain siitä välistä.
Alhainen heräte ei kuitenkaan auta sarvimiinoja vastaan. Niitä makaa edelleenkin merenpohjassa eripuolilla itämerta, josta toisinaan nousevat vuosikymmenien jälkeen yllättäen pintaan. Viimeksi kuulin näin käyneen 2019 vuoden aikana Ahvenanmaan alueella, josta merivartioston ja merivoimien viranomaisyhteistyöllä vaara meriliikenteelle eliminoitiin onnistuneesti, kotimaisen mediahuomion saattelemana. Kts:
https://yle.fi/a/3-11120945
Varovasti siis kuljettava miinoitetuilla vesillä!
Lainaus linkatusta Ylen uutisesta: "Talvi- ja jatkosotien aikaisten ja sitä vanhempien merimiinojen löytyminen Itämeren alueelta on merivoimien mukaan melko tavallista."
Toistan, melko TAVALLISTA.
Väittely lasikuidun palo-ominaisuuksista ole ihan turhaa. Kaikki tietää lasikuitu-, eli lujitemuoviveneen palavan varsin iloisesti, oli lasi/hartsi suhde mikä tahansa.
Mutta harvoinpa ne teräsveneetkään on tehty kokonaan paloa edistämättömästä materiaaleista. Varsinkin sisustus voi sisältää tehokkaastikin paloa edistäviä materiaalia, kuten puu, verhoilukankaat yms. Ja näkeepä teräsveneen eristeenä ihan suulakepuristettua eps levyäkin. Sellainen palaa yhtä komeasti kuin lasikuituvene. Ruiskutettavat polyuretaaniesteet sen sijaan sisältää usein palonestoaineita, joten ne enemmänkin hidastavat kuin kiihdyttävät teräsveneen sisäpaloa.
Juurikin sarvimiinojen vuoksi uudet, kiiltävät ja leveät silitysrauta-purret ovat käyttökelvottomia Itämerellä. Itämeren olosuhteisiin (lue. miinoitettu) suunniteltuun solakkaan saaristoristeilijään verrattuna tuollaisella uudella ja kiiltävällä yli 4 metriä leveällä lattapohjalla on monisatakertainen todennäköisyys osua sarvimiinaan! Jonka lisksi ne viestä useiden veneiden tilan luonnonsatamassa, eikä niiden stereoissakaan tunnu olevan äänenvoimakkuuden säädintä, jolla melusaasteen saisi pienemmälle!
Sellaista kokonaan muovitonta, eli sideaineetonta lasikuitua on vaikea hankkia ja vielä vaikeampaa sellaisesta olisi tehdä vene. Vaikka pilkkua viilaamalla yksittäinen lasinen kuitu olisikin 100% lasia, on kaikkien veneenrakennuksessa käytettyjen lasikuitukankaiden ja -kudosten sideaine jotain polymeeria, eli muovia.
Ei pidä purjehtia merenpohjia pitkin.
Ilkeitä ovat myös liiketunnistintoimiset miinat jotka on yleensä säädetty laukeamaan havaitessaan yli 5 metriä pinta- alaltaan olevat esineet. Uusimmissa miinoissa tuota pinta- alaa toki voidaan etäohjatusti muuttaa halutuksi.
Hakkeroimalla vihollisen tietokone voidaan ohjata myös heidän miinojensa toimintoja.
Sarvimiinoja EI laskettu merenpohjaan, mitäpä ne siellä olisivat tuhonneet?
Miinat ankkuroitiin pohjaan mutta itse miina kellui joko ihan pinnassa tai pinnan lähellä, siinähän se saattoi laivan kohdata, ei merenpohjassa, taukki.
Kyllä kosketusmiinoja syvyytettiin sukellusveneiden torjumiseksi. Ja tällaiset kentät tehtiin nimenomaan mataliin salmiin, jossa sukellussyvyys oli rajoitettu. Silloin miinat saattoivan olla hyvinkin lähellä pohjaa.
Ja onpa omaan ankkuriketjuunsakin sotkeutuneita sarvimiinoja löydetty ja raivattu. Sellainenkin pysyy pohjassa, kunnes ketju syöpyy poikki.
Kosketusmiinat syväytettiin asettumaan liki pintaan tai metrin- kahden verran pinnan alle, mitä ihmeen merkitystä niillä ylipäätään olisi pohjaan laitettuina ollutkaan?
kerrotko vielä mikä idea olisi ollut sijoittaa miinat laivojen kannalta turvallisesti merenpohjalle?
Totta että Itämeren satamien laivaväylät ovta melko matalia, onhan koko Itämerikin varsin matala. niin että satamien edustojen väylille asetetut miinat samalla tulivat lähelle sekä pintaa että pohjaa, mutta suurin osa alueen miinoista laiettiin kuitenkin vesiin joissa vedensyvyys oli luokkaa kymmeniä metrejä.
Siis toistan, varsinkin kosketusmiinat syväytettiin sellaiselle syvyydelle että laivan tultua kohdalle syntyi KOSKETUS, mitä se tarkoittaa..?
Toista vaan, mutta olet silti väärässä?
Sukellusveneiden torjuntaan laskettujen miinojen asettaminen pintaan tai melkein pintaan olisikin ollut fiksua. Sukellusveneillä kun nimensä mukaisesti myös sukelletaan. Ja erityisesti sukelletaan silloin , kun operoidaan toisten aluevesillä pahat mielessä. Suomen aluevesillä on lukuisia alueita jossa sukellusveneellä operointi edellyttää liikkumaan lähellä pohjaa ja siksi miinoitteita rakennettiin myös pojan tuntumaan. Tähän käyttöön soveltui jopa yleisin käytössämme ollut sarvimiina, jonka sytytin mahdollisti lähes 10m syvyyttämisen. Sanomattakin on selvää, ettei ko. syvyydessä torjuttu enää pinta-aluksia. Sen lisäksi käytössä oli varsinaisia sukellusvenemiinoitteita, jotka oli mahdollista laskea syvemmälle.
Ja jo aikaisemmissa viesteissä mainittujen seikkojen lisäksi on muitakin syitä, miksi kosketusmiinoja on pohjassa. Jos väärän tiedon toistamisen sijaan tuntisit oikeasti sotahistoriaa, niin tietäisit kyllä miksi.
Annan pari vinkkiä. Kyseessä pinta-aluksen torjuntaan tarkoitettu sarvimiina. Liittyy liittolaiseemme. Ei ole virheellisesti laskettu. Ei ole vuotanut/uponnut. Ja silti ko. sarvimiinoja on edelleenkin pohjasedimentissä omillakin aluevesillämmme.
Toistatko edelleen virheellisiä väittämiäsi vai osaatko kertoa oikean vastauksen?
Ovat yhä siellä pojhasedimenteissä....
Voi kauheeta, missä ovat lähimmät?
Milloin viimeksi poksahti?
§
Isäni oli ollut muun sotapalvelun päätteeksi raivaamassa miinoja.
En tiedä enkä ymmärrä asiasta mitään mutta valistaisitko minua tietämätöntä, kiitos.
Pojan tuntumaan? Ei nämä mitään mutta otetaanhan poika esiin!
"Siis toistan, varsinkin kosketusmiinat syväytettiin sellaiselle syvyydelle että laivan tultua kohdalle"
Kyllä ne sodan aikana Itämereen asetellut miinat ovat aivan siististi meren pohjalla. Harvalla niistä on mitään kelluntakykyä.
"Milloin viimeksi poksahti?"
Minä muistelen että 1960-luvulla oli melkein joka viikko radiossa ilmoitus miinavaarasta Suomenlahdella. Sotapojat sitten kävivät pyssyllä poksauttamalla säätämässä miinan sinne missä sen kuuluukin olla eli pohjamudassa.
Nyt olit typerä, kun pohdit muita materiaaleja.
Kysyin Googlelta, mitä on lasikuitu. Vastaus "Lasikuitu tarkoittaa lasisäikeillä vahvistettua polyesteriä (Glass Reinforced Polyester - GRP), jota teollisuusalan ulkopuolella yleensä kutsutaan lasikuiduksi. Lasikuitumatto asetetaan muottiin ja päällystetään erityisellä hartsilla."
Wikikpediaan voi kuka tahansa kirjoitella ihan mitä tahansa paskaa. Ei tuo ole mikään uusi asia.
Tuolla voi tarkastella laskuituja ilman mitään paskapuheita:
https://www.castrocompositesshop.com/en/63-glass
Joo, niin olikin, ei niitä tiedotuksia ihan viikoittain ollut mutta silloin tallöin toki. Toistaiseksi viimeinen miinavaroitus annettiin muutamia vuosia sitten.
Varusmiesaikana Turun laivastoasemalla K- veneen päällikkönä olin merisotaharjoitusten yhteydessä hinaamassa lauttaa jossa oli vajaat 100 miinaa, leikisti miinoitimme laivaväyliä.
Kun sotien jälkeen kiireellä miinoja poistettiin, niitä pääosin ei räjäytetty vaan ihan yksinkertaisesti niistä poistettiin ne sarvet käsityönä, missä puuhassa sattui myös vahinkoja ja kuoli monta miestä.
Mutta kun myös elävässä elämässä lasikuidulla ja/tai lujitemuovilla tarkoitetaan lasisäikeillä lujitettua eli vahvistettua muovimassaa...
Mitä onkaan lasikuitu? Lasista tehtyä ohuita säikeitä eli epäorgaanista ja palamatonta materiaalia.
Entä palaako lasikuitu jonka massapainostatasan nolla prosenttia on muovia? No ei tietenkään pala. Sehän on palamisen tuloksena syntyneistä raaka-ainesta tehtyä.
Hartsista kovettunut muovi kyllä tarvittaessa palaa, ellei ole boorikäsiteltyä versiota.
Ja siksi yleensä myös lujitemuovi on palava materiaali, vaikka sisältäisikin palamatonta lasikuitua.
Muovipohjaisia sideaineita käytetään katkokuitumattojen kuitujen sitomiseen toisiinsa. Ei niitä kankaissa ja kudoksissa mihinkään tarvita ennen lujitemuovin valmistusta. Lisäaineita niissäkin on, muttei muovia, vaan esim silaanipohjaisia. Sillä suojataan kuidun pintaa pintavaurioilta käsittelyn ja lujitteen valmistuksen aikana. Kyseisen lisäaineen tulee olla yhteensopiva käytetyn hartisysteemin kanssa, ja siksi silaanipohjaiset ovatkin yleisimpiä, koska käyvät niin poly-, ja vinyyliestereille, kuin epokseillekin.
Jos olisit lukenut linkatun YLEn uutisen, olisit tiennyt sen miinan olleen pinnassa, eikä enää pohjassa, jossa oli odottanut pintaan nousuaan useita vuosikymmeniä.
Osa laskettiin pohjaan, josta niiden oli tarkoitus nousta lähelle pintaa muutaman vuorokauden kuluttua, jotta miinan laskija välttyisi tuhoutumasta itse laskemaansa miinoitteeseen. Mutta kun jotain meni pieleen ja niitä nouseekin vasta vuosikymmenien jälkeen, niin minkäs asialle teet.
Useimmat miinat ovat laskeutuneet pohjaan ihan itsestään kun ne ovat ruostuneet puhki tai viimeistään sitten kun niihin on ammuttu reikä.
Osa miinoitteesta laitettiin reitille, jota omat sota- ja siviilialukset käyttivät. Silloin ne tietenkin laitettiin niin syvälle etteivät omat alukset niihin vahingossakaan osu, mutta sukelluksissa kulkevat vihollisen sukellusveneet osuisivat ja räjäyttäisivät.
Sen kohtalon välttääkseen vihollisen sukellusveneiden olisi pakko kulkea pinnassa, jolloin ne voitaisiin havaita tähystäjien avulla, ja tuhota omien sotalaivojen toimesta taikka rannikkotykistöllä. Omia sukellusveneitä ei tietysti ammuttaisi, havainnosta huolimatta, koska johtamistaitoa Suomen puolustusvoimilta löytyi tuohonkin aikaan.
Edelleen sana lasikuitu on vain synonyymi sanalle lujitemuovi!
Varsin suurta johtamisosaamista edustikin esim. miesten pitäminen Valkeasaaren hiekkakentillä odottamassa tiedossa olevaa ryssän hyökkäystä...
Tai merivoiminen puolella Ilmarisen ajattaminen jonninjoutavassa operaatiossa tuhoutumaan tiedossa olevaan miinakenttään...
Tai korkea- arvoisen upseeriseurueen käveleminen OMIEN asentamaan miinavyöhykkeeseen rintamalla, siinä kuoli useampi ukko...
Tai...
Sinun kannattaa ottaa asioista selvää, ennen kuin tuot tietojasi tänne muiden luettavaksi.
Sen verran voin avittaa, että synonyymisi ei pidä paikkaansa.
Terveisin yleisten asioiden tarkkailija
Kerro miten sellainen ihan itsestään nousee pintaan, kuten YLEn uutisessa kerrottiin?
Eikö onnistu?
No ei tietenkään, kun ainoa potentiaalinen syy pintaannousulle on että miina kelluu, ja sitä pohjassa pitävä paino on irronnut miinasta esim ruostumisen seurauksena.
Vain silloin, kun kirjoittaja kuuluu typerysten ihmisryhmään, ja pitää todennäköisesti myös seuraavia käsitteitä:
1) puolet enemmän
2) kaksikertaa enemmän
3) kaksinkertaisesti
synonyymeinä.
Meille muille joiden äo ylittää 70 on kuitenkin selvää ettei lasikuitu ole lujitemuovin synonyymi, vaan yleisin lujitemuovissa käytetty lujitemateriaali.
Olen hankkimassa käytettyä venettä. Myynnissä on ainakin kaksi lähes identtistä sellaista, samanmerkkisiä, samankokoisia ja lähes samanikäisiäkin veneitä eikä hintapyynnöissäkään suurta eroa ole.
En vain osaa päättää kun toisen veneen omistaja myy lujitemuovivenettä ja toisen lasikuituvenettä...
Osta lasikuituvene äläkä mitään muoviammetta
Minulla oli kyllä pienenpieni muovivene joskus 1980- luvulla. Valmistetaanko enää muoviveneitä ollenkaan?
En siis osaa päättää kummanko myynnissä olevista ostaisin kun ovat saman valmistajan samassa paikassa samoilla muoteilla noin vuoden välein tehtyjä mutta toinen on lasikuituinen ja toinen lujitemuovinen. Vaikka miten tihrustaisin ja koputtelisin en huomaa veneiden materiaaleissa mitään eroja...
Varmuuden vuoksi tilatessani uuden veneen vaadin, että lasikuidun lisäksi toimitetaan myös polyesterihartsi. Ettei ole muottiin laitettu vain sitä mattoa.
Tuleeko veneestä silloin lasikuitupolyesterihartsivene?
Lujitemuovivene lienee lasikuitupolyesterihartsilujitevene?
Huomaa rakenne- ero...
Ei veneeseen ole mikään pakko polyesterihartsia käyttää. Epoxihartsi on paljon parempaa.
Joo, täytyy tuosta kysyä. Esitteessä luki lasikuituvene, mutta ehkä siinä on vain se matto sitten. Jos näin on, täytyy kotona sitten sivellä hartsi siihen mattoon.
Kuulostaa hyvältä! Kovetteen voi ostaa itsekin, jos tulee vain hartsi.
Kyseisen uutisen mukaan: "Miinoja ei enää aktiivisesti etsitä, mutta paikannuksia ja raivaamisia tapahtuu muutamia vuosittain."
Tuoreen uutisen https://yle.fi/a/74-20019042 mukaan taas:
"Merosen mukaan Merivoimat tekee vuosittain useita kymmeniä miinoja vaarattomaksi, mutta asiasta ei kauhean isosti uutisoida. Viron rannikolla puolestaan miinoja raivataan nykyään Naton harjoituksissa."
Siis Suomen Merivoimat raivaa miinoja vuosittain joko muutamia tai sitten useita kymmeniä, riippuen kumpaa uutista uskoo.
Muutama on aika kaukana useasta kymmenestä, itse uskon jälkimäisen totuusarvoon paljon enemmän.
Lähimmät ovat asuinpaikastasi riippuen suomenlahdella, ahvenanmerellä, selkämerellä, taikka merenkurkussa.
https://yle.fi/a/74-20019042
mukaan miinoja raivataan Suomen merivoimien toimesta useita kymmeniä joka vuosi.
Joten mahdollisesti viimeksi poksahti tänä vuonna (2023), ja mikäli ei poksahtanutkaan vielä tätä kirjoittaessani talvesta johtuen, niin ainakin viime vuonna (2022) poksahti kymmeniä.
§
Olet todella onnellisessa asemassa, jos sinulla on vain tuo ongelma päätöksen teon tiellä.
Nykyisin on olemassa erilaisia tietolähteitä, joiden avulla me kaikki voimme selvittää erilaisten veneen rakennuksessa käytettyjen materiaalien eroja.
On ilmeisen selvää, että näillä sivuilla on paljon kommentteja, joiden kirjoittajilla on merkittäviä puutteita tämän päivän yleisimmän veneen rakennusaineen alkuperästä, sekä sen koostumuksesta.
Vuosien saatossa täällä on ollut asiantuntevia kirjoittaja, jotka ovat yrittäneet selvittää veneen rakennuksen perusteita, mutta trollit ovat tulleet hämmentämään ja nuo järjen äänet tai paremminkin kirjoitukset ovat kaikonneet muualle.
Onko tietolähteitä, hyvä, kertoisitko muutaman hyvän vinkin mistä löydän tietoa siitä miten ostosuunnitelmissani olevan kahden eri materiaaleista tehdyn (lasikuitu, lujitemuovi) veneen materiaalien rakenteellinen ero voidaan havaita ja mikä merkitys sillä erolla on?
Tältä palstalta tuo ero löytyy kaikkein helpoimmin.
Jos ostat muoviveneen niin kotimainen terhi on paras
Kuka on aikeissa ostaa muovivenettä? Tällä sivulla kukaan ei kertonut olevansa ostamassa muovivenettä, pidä terhisi. Ja Terhisikin saat pitää, jos ostan muovisen Terhin, sen tulee olla ulkomainen Terhi.
Menet nettiin ja kirjoitat Kevra Oy. Niiltä sivuilta löytyy luotettavaa tietoa lasikuituveneen teosta.
Myös lujitemuovi veneen teosta löytyy sieltä tietoa.
Englanniksi löytyy tietoa kun kirjoitat GRP tai FRP hakukenttään.
Niille, jotka haluavat heti tietoa lasikuituveneen materiaalista, niin kerron sen salaisuuden.
Tuollaisen veneen valmistamiseen tarvitaan: lasikuitua (ohuita lasi säikeitä on kudottu kankaaksi tai katkokuitu matoksi ym), seuraavaksi tarvitaan hartsia eli sitä muovia (tavallisesti polyesteria, mutta nykyisin käytetään myös epoksia tai muita eksootisempia muoveja.
Tuo lujitemuovivene on monille vaikea ymmärrettävä.
Tuossa edellä mainittu lasikuituvene on myös lujitemuovivene, mutta sitten tulee se vaikea paikka.
Lujitemuoviveneitä tehdään monista erilaisista materiaaleista - lasikuitu on vain yksi niistä.
Lasikuitu, hiilikuitu, aramidikuitu ym. ovat niitä lujitteita, jotka sidotaan muoveilla kuten, epoksi, polyesteri, vinnyyliesteri toisiinsa.
Nykykielessä noita kutsutaan komposiiteiksi.
Tässä voisi tehdä vertauksen betonirakenteeseen.
Kun halutaan oikein vahva betonirakenne, niin sinne sisään laitetaan tavallisesti harjaterästä. Sen jälkeen sitä kutsutaan teräsbetoniksi.
Aloitetaan siitä että sana lujitemuovi on yhdyssana, sen kun opit, jatketaan sitten, jookos?
Yritän parhaani.
Pyydän anteeksi, että olen aiheuttanut sinulle ylimääräistä vaivaa.
Eiköhän tästä vielä selvitä, jookos.
Mikäs sinua tuossa edellä olleessa tietoiskussa noin paljon kouraisi, että piti lähteä viestin tuojaa tökkimään?
Taidat olla itse tuo trolli, joka aikaisemmin soppaa hämmensi.
Yleisten asioiden tarkkailija
Nyt minä ymmärrän. Teräsveneet tehdään harjateräksestä.
...lasikuituvene on myös lujitemuovivene...
Molemmat ovat kerrosrakenteisia ja NIIIIN samanoloisia ja näköisiä, miten erotan ne materiaalit toisistaan. Tiedän kyllä mitä tarkoittaa esim. lyhenne GM laivojen vakavuudesta puhuttaessa mutta en tiedä miten erottaa toisistaan lasikuitu- ja lujitemuoviveneet?
Sitten se on voivoi.
Voi voi ja lämmin leipä.
Tosiaankin voi, voi.
Tuo trolli on ottanut tämän ketjun lämpimään syleilyynsä.
Länkytys veneiden erosta ja valitus kun ei erota niitä toisistaan on melkein huvittavaa, jos ei ota sitä huomioon, että tämä ei ole mikään vitsailu palsta.
Miksi kiemurtelet, kiertelet ja kaartelet, miksi et halua auttaa kysyjää kertomalla hänelle ne erot lasikuitu- ja lujitemuoviveneiden materiaalien kesken? Ettet vain SINÄ olisi trolli?
Tuossa oli eilen illalla hyvä juttu noista asioista, mutta Trolli ei siitä lannistunut, vaan jatkaa vaahtoamistaan.
Merkittävin kommentti häneltä oli kirjoitusvirheen löytäminen, joka ainakin minusta näyttää omituiselta.
Missä tuossa se sinusta hyvä juttu "noista asioista" oli?
Mikä kirjoitusvirheen löytäminen sinusta näyttää omituiselta, onko omituista se löytö vaiko se virhe?
Sinä se vain jaksat vängätä. Taidat olla se vakio vehtaaja, joka on täällä viime vuosina pitänyt vahtia.
Tuossa oli eilen illalla hyvä juttu noista asioista...siis mistä ja missä se juttu oli, oliko Hollolassa vaiko Haikkoossa vai missä?
Oliko se juttu jostakin kirjoitusvirheestä vaiko siitä että kritisoitiin kirjoitusvirheestä vai kuinka?
Ettei vain olisi niin että SINÄ olet itse se vakiovehtaaja?
Onko sinulla kaikki hyvin?
Illalla vielä tuossa oli kaikki hyvin jutussa mutta sit se juttu pompsahti jonnekin ehkä Argentoratumiin.
No jos kakun tekoon on käytetty vehnäjauhoja, niin tarkoittaako se että sanat vehnäjauho ja kakku ovat synonyymejä?
Trolli on se jonka mielestä ne todellakin ovat synonyymejä, me muut tiedämme asian trollia paremmin selittämättäkin. Eikä Trolli muuksi muutu vaikka asiaa kuinka selittäisi, joten parempi vaan olla selittämättä.
Trolli voi sitten jatkossa syödä vehnäjauhoja, kun me muut syömme kakkua, hänellehän niillä ei ole mitään eroa.
Eli onko lasikuituvene tehty lujitemuovista vai onko lujitemuovivene tehty lasikuidusta? Kumpi edustaa silloin vehnäjauhoja ja kumpi kakkua?
Voisiko ontuvampaa vertausta enää kukaan keksiä?
Lasikuituvene on tehty lasikuidusta ja lujitemuovivene lujitemuovista. Ei noihin tarvita vehnäjauhoja eikä kakkua.
Lasikuidusta tehdyt veneet taitaa kyllä olla aika harvinaisia.
Jaa että lasikuidusta tehdyt veneet aika harvinaisia...aina paranee soppa ei kun velli...
Aika höttöä tavaraa on lasikuitumatto. Vesi menee läpi että sujahtaa. En suosittele veneenrakennukseen.
Entä lasikuituvene, niitä näkyy olevan kaupan käytettyinä ja uusina melko paljon..?
Olisiko kuitenkin parempi ostaa lujitevene?
Kävitkö ihan varmistamassa että kyseessä ovat lasikuidusta tehdyt veneet?
Tavallaan sillä 1970- 1980 olin jonkin aikaa sellaisia itsekin tekemässä!
Hyvinkö kellui kuidut?
Hyvin kelluivat lasikuituveneet. Finmar Admiralilla ajeltiin 3-5 cm jäissä 19- 23 solmun nopeudella ja edelleen kellui...
Ihanko oli veneet pelkkää lasikuitua? Ettei vain olisi ollut suurin osa jotain kuttaperkan luonteista tiivistysmassaa joka esti veden tulemisen kuitujen välistä sisään.
En ole tavannut venemyyjää joka kertoisi olevansa myymässä kuttaperkkavenettä mutta kylläkin monta jotka ovat myyneet lasikuituvenettä...
Minä olen tavannut parikin myyjää jotka ovat myyneet parkkipaikalla nahkatakkeja.
Minä tapasin intun montussa joitakin nahkatakkinsa sisältöä myyviä kauppiaita.
Joo, pitää vaan ymmärtää miten iso ero on materiaalilla joka on valmistettu laittamalla polyesterihartsia lasikuitusäiketten ympärille ja materiaalilla joka on valmistettu laittamalla polyesterihatsilujitetta lasikuitusäikeiden ympärille...
Voi se olla vinylesterihartsia tai epoksiakin, miksi väität, että olisi polyesterihartsia.
Minulla ainakin on käytetty vinylesterihartsia, josta vesi ei imeydy kuituun tai hartsiin ja rutto pysyy poissa
Jokohan tuo veneen ostaja on saanut päätettyä kumman veneen ostaa?
Kyllähän se aika vaikea päätös on ostaisiko teräsharjaveneen vaiko harjateräsveneen. Mutta sama se kunhan ei sentään betonivenettä erehdy ostamaan.
Betonivene muuttuu teräsveneeksi jos myyjä väittää että vene on tehty harjateräksestä.
Lasikuituvene ja lujitemuovivene ovat useimmiten tismalleen samoilla materiaaleilla valmistetut, erojakin tosin voi olla kun erilaisia komposiittisekoituksia käytetään.
Harjaterästä en tiedä käytetyn edes betoniveneen valmistuksessa...
Betonista on tehty isojakin veneitä eikä niissä mitään kanaverkkoa ole käytetty lujitteena.
Kanaverkko ei lujita betonia riippumatta veneen koosta.
Kanaverkko voi auttaa betonimassaa pysymään paikallaan ennen betonin kovettumista.
Lasikuituvene on mielikuvitusta taikka väärinkäsitystä. Pelkästä lasikuidusta kun ei voi valmistaa venettä yhtään sen paremmin kuin pelkästä vehnäjauhosta voisi tehdä kakkua.
Lujitemuoviveneitä on oikeasti olemassa, ja on vieläpä yleisin veneiden materiaali.
Lujitemuovista ei kuitenkaan voi valmistaa venettä, koska lujitemuovi ei ole lujitemuoviveneen valmistusaine, vaan lopputuloksen materiaalin nimi.
Eivät tiiletkään ole savea vaan usein savesta valmistettuja. Nimi muuttuu samalla kun materiaali tuotantoprosessissa muuttuu savesta tiileksi, aivan samoin käy lujitemuovin valmistusaineille (kuidut, hartsi + kovete ja/tai kiihdyte) veneen valmistusprosessissa.