Noin vuonna 1884 toi eräs höyrylaiva saksankielisen lehtemme Brasilian rannikolle. Lehti joutui erään Brusquesta kotoisin olevan opettajan käsiin. Tässä numerossa oli ilmoitus, että kuka tahansa, joka haluaa, voi tilata kirjallisuuttamme Kansainväliseltä Traktaattiyhdistykseltä.
Hän kirjoitti heti ja sai kirjallisuuttamme suuren lastin. Osan suuresta lähetyksestä hän kulki myyden sitä talosta taloon saadakseen ostaa alkoholia. Loput hän vaihtoi eräässä liikkeessä pullolliseen viinaa. Kauppias käytti kaikki lehdet käärepaperina, ja näin ne löysivät moniin koteihin. Innostus lehdissä käsiteltyihin kysymyksiin kasvoi suureksi, eikä kestänyt kauan, ennen kuin ihmiset alkoivat pyhittää sapattia. Herra siunasi kylvetyn siemenen huolimatta vaikuttimista, jotka lehtien tilaajalla oli. Lehtien kautta useat perheet liittyivät Adventtikirkkoon.
En tiedä, liittyikö viinanhimoinen opettaja koskaan kirkkoon, mutta hyvän työn hän joka tapauksessa teki myydessään kirjallisuutta tuossa kaupungissa.
Hän kirjoitti heti ja sai kirjallisuuttamme suuren lastin. Osan suuresta lähetyksestä hän kulki myyden sitä talosta taloon saadakseen ostaa alkoholia. Loput hän vaihtoi eräässä liikkeessä pullolliseen viinaa. Kauppias käytti kaikki lehdet käärepaperina, ja näin ne löysivät moniin koteihin. Innostus lehdissä käsiteltyihin kysymyksiin kasvoi suureksi, eikä kestänyt kauan, ennen kuin ihmiset alkoivat pyhittää sapattia. Herra siunasi kylvetyn siemenen huolimatta vaikuttimista, jotka lehtien tilaajalla oli. Lehtien kautta useat perheet liittyivät Adventtikirkkoon.
En tiedä, liittyikö viinanhimoinen opettaja koskaan kirkkoon, mutta hyvän työn hän joka tapauksessa teki myydessään kirjallisuutta tuossa kaupungissa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kirjoitit "eikä kestänyt kauan, ennen kuin ihmiset alkoivat pyhittää sapattia."
ONKO SINUN MIELESTÄ SAPATIN PYHITTÄMINEN MAAILMAN TÄRKEIN ASIA?
Minä iloitsisin, jos nämä ihmiset olisivat tulleet uskoon.
Luojaansa, eikä pyhitä myöskään sapattia. Usko ja sapatin pyhitys kulkevat siis käsikädessä. En ole Annu, mutta tämänverran minäkin luulisin tästä asiasta ymmärtäväni.
ihminen on uskossa. Sillä jokainen joka pyhittää sapatin, uskoo myöskin sen tekijään. Tässä on se pointti.
mutta se oli mielenkiintoinen sen vuoksi, että Jumala voi pahankin muuttaa hyväksi. Kuten sanottu, sapatti on ulkonainen merkki siitä, että uskoo Jumalaan kaikkivaltiaana. Nämä ihmiset tulivat uskoon ja se näkyi heidän sapatinvietossaan ja käytöksessään.
Meidänkin uskontiemme alun näkyvin osa oli se, kun nousimme lauantaiaamulla autoomme ja lähdimme kirkkoon. Alkuaikoina tyttäreltämme usein kysyttiin koulussa: Mitä sun sapattiin kuuluu? Kaverit tiesivät, että hän kävi kanssamme kirkossa lauantaisin, joten se oli kiva ottaa pilkan aiheeksi pientä tyttöä vastaan. Tuo kysymys loukkasi häntä, ja monesti hän suri sitä, että pilkan kohteeksi joutuivat hänelle aivan itsestään selvät asiat. Olihan hän lähes koko ikänsä kulkenut kanssamme kirkossa. Hän ihmetteli, miksi? Eihän hänkään kavereitaan pilkannut sunnuntain vuoksi.
Jotenkin arvaan, että syynä olivat siellä taustalla kaverien vanhemmat, jotka "keskustelivat" lastensa kuullen asioistamme. Maailman helpoin asia on panetella ihmisiä takana päin, arvostella heidän tekemisiään ja menemisiään. Tosin muutaman vuoden kuluttua joku ihan päin naamaakin ihmetteli, että olimme niinkin kauan pysyneet seurakunnassamme. Näin meillä!
Mainitsemasi maailman tärkein asia on ottaa Jeesus vastaan omakohtaisena Vapahtajana. Hänen kanssaan tulevat kaikki muut asiat itsestään selvinä. Hän on sapatin pyhittäjä, lain antaja, tuomari ja armahtaja. Hän myös tulee jonakin päivänä takaisin noutamaan omansa, ja hänellä on palkka mukanaan jokaiselle.