sitä herrasmiestä, jolle sai runoja vääntää
jonka kanssa päänsä pois kaikesta pahasta kääntää
itsensä sen kainaloon lämpöiseen painaa,
kun elämä aivan liikaa voimia vähiä lainaa.
Ikävä sitä herrasmiestä, jolle sai ruusun ojentaa,
jonka puhtaaksi pestyn paidan siististi hyllylle laskostaa,
sitä jota halasi, kun onni oli ylitsepulppuavaa,
sitä, jonka vieressä sai kuunnella puhetta, joka rauhoittaa.
Ikävä sitä herrasmiestä, joka ei herrasmies laisinkaan,
sitä, joka suomalainen perusjuntti oli luonteeltaan.
Sitä, joka hymyilemään sai, kun viitsi yrittää,
ja jolle sai mukavia sanoja paljon, suun täydeltä lässyttää :((
jonka kanssa päänsä pois kaikesta pahasta kääntää
itsensä sen kainaloon lämpöiseen painaa,
kun elämä aivan liikaa voimia vähiä lainaa.
Ikävä sitä herrasmiestä, jolle sai ruusun ojentaa,
jonka puhtaaksi pestyn paidan siististi hyllylle laskostaa,
sitä jota halasi, kun onni oli ylitsepulppuavaa,
sitä, jonka vieressä sai kuunnella puhetta, joka rauhoittaa.
Ikävä sitä herrasmiestä, joka ei herrasmies laisinkaan,
sitä, joka suomalainen perusjuntti oli luonteeltaan.
Sitä, joka hymyilemään sai, kun viitsi yrittää,
ja jolle sai mukavia sanoja paljon, suun täydeltä lässyttää :((
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tuon runon mieshän oli tosi mukava.
Mihin Sinä hänet olet hukannut?
kun tietäisi...elämä ei olekaan yhtään niin yksinkertaista kuin äkkiä luulisi.
Toisaalta en tiedä, onko kyseistä miestä sittenkään koskaan edes ollut olemassa... *sniff* Mutta noh, kaikkea sattuu ja tapahtuu. Yritetään jaksaa :((
ne mukavat ihmiset välillä katoaa vaikka kuinka heidän peräänsä katselisi,koita nyt tyttönen löytää se kadonnut herrasmies;=))
tekee niin...halusi sitä tai ei. Blaah...mutta ei tämä maailma tästä suremalla parane! *haliirutii kipparia*
se sellaista on mutta me ie välitettäsiitä vai mitä;=)
Halaus kipparilta sinulle;=)))
haastelet:) Ei tuollaisesta olotilasta saisi välittää laisinkaan! Se vain on niin, että joskus sellainen masennuksen mörkö pääsee yllättämään kun sitä vähiten odottaa...
*halittelee*
Ei ole hyviä neuvoja antaa,
huolet on pakko itse kantaa,
siltoihin voi käyttää santaa,
kun yrittää tavoittaa kaukorantaa,
helposti jalan alta löytää lantaa,
varsinkin kun asuinpaikka on Vantaa.
*ojentaa säästöpakkauksen nenäliinoja ja ei niin vakaan olkapään*
kaunis teko tuo,
se lämpöä minulle paljon suo.
Olkapäätä hieman käytän,
ja pahalle mielelle ovea näytän.
Ei aina maailma voi hyvältä näyttää,
sen täytyy niin monia toiveita täyttää.
Kyyneleen nenäliinaan pyyhin pehmeään,
ja hetkeksi nojaamaan olkapäätäsi vasten jään..
kiitos:))
Kyl se siit ajan kans.. Uusii tulee.. ;)
ja menee ja tulee taas ja menee...voi himputti, kun ei aina ite meinaa oman tilanteensa tasalla pysyä...onneks ihmiset ei oo enää kertakäyttösiä, vaan kierrätys toimii nykyään ihan kivasti ;)))
juu. Noinhan se suunnilleen toimii kyllä. Mutta noh... annetaan asioiden mennä omalla painollaan...