Miksi pitää olla kaksi valtionkirkkoa,eikö nämä kaksi voisi olla yhtä ?
Mikä on suurin erottava tekijä?
Mikä on suurin erottava tekijä?
Mikä ero ortodoksisuuteen
mejuu
171073
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Saatanan toimesta väärennetty raamattu jakaa ihmiset eri uskonnollisiin saatanaa jumalanaan palveleviin ryhmiin. Siten saatanan onb helppo hallit kaikkia.
Väärennetyn raamatun voi tulkita monella tavalla ja siksi on tuhansia kristillisiä uskonsuuntia jota tulkitsevat samaa raamattua 24.000 eri tavalla.
Aitoa, Jumalan sanan raamattua ei ole koskaan ollut kirjoitetussa muodossa. Kun kristinusko Paavalin johdolla saatanan tahdosta murhasi ja urhautti Jeesuksen seuraajat niin menetimme heillä muisti tietoina oleen Jumalan Sanan ja ilmeisesti siksi Jeesuksen seuraajat murhattiinkin jotta saatana sais vallan maailmassa. Paavali sai ansioituneena Jeesuksen seuraajien kiduttajana ja murhaajana kunnian kirjoittaa väärennettyyn raamattuun tekstejään.
Otrodoksinen kristillisyys on itäisen kristikunnan kaunista perintöä.
Suurimmat erot luterilaisuuteen ovat suhtautumisessa kristilliseen perimätietoon (kirkkoisät ovat suuressa arvossa ortodoksisessa kirkossa Raamatun rinnalla), sakramenttien lukumäärässä (ortodokseilla seitsemän, luterilaisilla kaksi) ja sovitusopissa (ortodoksit kannattavat viktoriaaanista kuoleman voittavaa sovitusoppia ja luterilaiset latinalaista Jeesuksen uhrikuoleman sovitusoppia).
Ortodoksiassa keskeistä on ihmisen jumalallistuminen Jumalan armon avulla ja luterilaisuudessa vanhurskauttaminen eli syyttömäksi julistaminen.
Uskon ja hyvien tekojen suhteessa ortodokseille hyvät teot ovat välttämättömiä pelastukseen, luteriilaiset puhuvat yksin uskosta. Ortodokseille kuolleet kuuluvat vielä seurakuntaan, mutta luterilaiset eivät rukoile kuolleiden puolesta ja kuolleiden kanssa.
Mikä ero on "kuoleman voittavalla sovitusopilla" ja "Jeesuksen uhrikuoleman sovitusopilla" ?
Luterilaisena sanoisin mieluummin "yksin armosta" kuin "yksin uskosta". Uskon vahvuutta ei niinkään korosteta.
Hyvillä teoilla ei katsota ansaittavan pelastusta. Silti niiden tärkeyttä ei kiistetä; voisi ehkä sanoa, että Pyhä Henki vaikuttaa uskovassa ja saa hänet tekemään hyviä tekoja, joskus niin ettei hän itse huomaakaan.
Kirjoitit:
"Pyhä Henki vaikuttaa uskovassa ja saa hänet tekemään hyviä tekoja, joskus niin ettei hän itse huomaakaan."
Keneen uskossa on kristinuskon uskovaiset kun asiaa tutkiin kristinuskon murhaajana olemisen historian valossa?
Suuret murhat jopa omia uskovaisia murhaten joihin kristityt ovat syyllistyneet:
- Jeesusta seuranneiden murhat Paavalinkin tuella
- mustasurma
- ristiretket murhineen
- pakanavainot murhineen
- noitavainot murhineen
- intiaanien murhat
- orjakauppojen aikaiset murhat
- etelä amerikassa tehdyt murhat
- kristinuskon poliittisin perustein suorittama murhat
(esimerkiksi suomen sisällissota 1918)
Siis satoja vuosia jatkuneet ihmisten murhaamiset kristinuskon taholta.
Älä tapa käsky on aina ollut olemassa ja koko olemassa olonsa ajan kristinusko on toiminut sitäkin raatatussa olevaa Jumalan antamaa ja Jeesuksen vahvistamaa käskyä vastaan!
Jeesus ei ollut kristitty ja sielussasi on tieto miksi ei ollut;
Jeesus ei ollut saatanaa jumala palveleva!
Sen tiedon esiin saamiseksi on oltava rehellinen itselleen ja Hänelle!
Viktoriaanisen sovitusopin mukaan Jeesus voitti ylösnousemuksessa pimeyden ja kuoleman vallat ja toi elämän. Latinalainen sovitusoppi sisältää ajatuksen, että Jumalan täytyy pyhyytensä tähden vaatia ihmiskunnalta uhria ja sovitusta synneistä ja koska ihmiskunta ei siihen itse pysty, Jumala tappoi oman Poikansa uhrina. Abelarduksen sovitusoppi katsoo ristinkuoleman todistavan Jumalan rakkaudesta ja myötätunnosta ihmiskuntaa kohtaan.
Suurissa kirkoissa kaikki sovitusopit kulkevat enemmän tai vähemmän käsi kädessä, mutta erilaiset korostukset kyllä näkyvät ja kuuluvat messuissa.
Luterilaisuuden heikko kohta on juuri suhde hyviin tekoihin. Niitä ei edellytetä taivaaseen pääsemiseksi. Pyhä Henki ei näytä myöskään olevan mikään automaatti vaikuttamaan niitä hyviä tekoja käytännössä. Näinpä luterilaiset vain uskovat ja hyviä tekoja itse asiassa pelätään, kun ihminen ei kuitenkaan niihin edes kykene perisynnin takia.
Luterilaisuus päästää ihmisen kuin koiran veräjästä tekemään pahoja tekoja. Luterilainen ajattelutapa johtaa mielivaltaisiin päättelyihin: ihminen voi uskoa Jumalaan koko elämänsä, mutta silti tehdä pahoja tekoja koko ajan ja kuitenkin hän pääsee taivaaseen.
Pääsikö Hitler ja Stalin taivaaseen? Luterilaisten mukaan kyllä, kun miehet kuulemma ennen kuolemaansa uskoivat Jumalaan ja Jeesukseen.
Minä en kannata hyvien tekojen laskemista elämässä viimeistä tuomiota silmällä pitäen, mutta uskon, että keskeistä on rakkaus Jumalaan ja hänen sanomaansa. Silloin ihminen haluaa myös tehdä hyvää ja tajuaa, että sellainen kuuluu kristityn elämään joka päivä ja että synnit tulee tunnustaa aina ja niistä ottaa oppia. Kuinka moni luterilainen käy ripittäytymässä katolisten tavoin?
Kiitos tästä teologisesta opinjyvästä.
Onko siis niin, että viktoriaaninen sovitusoppi katsoo kuoleman valtojen olleen alunperin niin voimakkaita, että Jumala saattoi kukistaa ne vain oman poikansa kuolemalla?
Olen itse lähinnä luterilaisuuden vaikutuspiirissä ikäni ollut ja ymmärtänyt tuon Kristuksen uhrin hyvin pitkälle juuri viktoriaanisella tavalla. Ja nimenomaan ns. vanhoilliset luterialiset tuntuvat juuri sitä korostavan.
Nähdäkseni siis nuo kaksi näkemystä ovat luterilaisuudessakin varsin pitälle toisiinsa kietoutuneet. Oman uskoni kannalta en näe suurta merkitystä siinä, kummalta kannalta asia pitäisi ajatella.
Hyvien tekojen problematiikkaa olen paljonkin miettinyt. Kieltämättä luterilainen avaran ansiottoman armon korostaminen saattaa johtaa ajatukseen, jonka mukaan kristitty voi elää kuin pellossa; tekojen mukaanhan ei tuomita. Kuitenkin, jos luemme vaikkapa Jaakobin kirjettä, emme voi hyväksyä tuollaista näkemystä.
Mielestäni on hyvin vapauttavaa ajatella näin: Kelpaan Jumalalle sellaisena kuin olen, ilman että siihen vaaditaan mitään ansiota. Mutta jos sitten, armosta pelastettuna, jatkuvasti lyön laimin Jumalan tahdon mukaisen elämän ja tietoisesti käännän hänelle selkäni, saattaa yhteyteni Jumalaan katketa. Ei siis ole lainkaan sama miten elämme eikä pidä temppuilla tuon armon varassa: "teen nyt väärin ja pyydän sitten anteeksi; sitten kaikki on taas hyvin". Jumala ei salli itseään pilkattavan näin.
Vedit esimerkeiksi Hitlerin ja Stalinin. Kyllä: mikäli heissä teoistaan huolimatta eli usko Kristukseen, joka sai heidät viime hetkillään häneen turvaamaan - kyllä vain, siinä tapauksessa tapaamme Hitlerin taivaassa....
Mutta synti vie ihmistä etäämmäs Jumalasta ja niinpä edellä mainitussa tapauksessa pitkä, karkea Jumalan käskyjen rikkominen saattoi em. herrojen kohdalla aiheuttaa sen, että paatumus esti heitä turvaamasta viime hetkilläänkään armoon.
Asiasta emme voi tietää, turha spekuloida.
Ylipäätään en näe kovin suurta ongelmaa luterilaisuuden suhteessa hyviin tekoihin. Kyllä siellä on ihan terve kehotus siihen, että kristityn tulee tehdä hyviä tekoja.
Rippi muuten kuului alunperin luterialiseen kirkkoon olennaisena osana. Toivoisin sen palaavan.
Kaikkeen edellä mainitsemaani tosin liittyy se varaus, että "luterilaisuuden" nimellä levitetään myös sellaisia ajatuksia, jotka kiistävät koko kysymyksen synnistä ja armosta. Se on kansankirkkomme ongelma.
"Pääsikö Hitler ja Stalin taivaaseen? Luterilaisten mukaan kyllä, kun miehet kuulemma ennen kuolemaansa uskoivat Jumalaan ja Jeesukseen"
Pääsikö ryöväri taivaaseen joka riippui Jeesuksen toisella puolen? Varmaan jokainen muistaa Jeesuksen sanat tälle ryövärille .
Sellainen ei ole Kristillinen kirkko joka kieltää ryövärinarmon enkä sellaisten joukkoon haluais liittyäkkääm.
Voi olla että tapaamme yllä mainitut miehet taivaassa viime hetkiään emme tiedä heidänkään elämästään .
Olet oikeassa. Erilaiset sovitusopit kietoutuvat toisiinsa.
Ymmärtääkseni viktoriaanisen sovitusopin kannattajat halusivat sanoa, että Jumala haluisi Poikansa avulla näyttää ihmiskunnalle, että kuolema on voitettu ja pimeyden vallat kukistettu. Miksei sitä voisi ymmärtää myös juuri kuvaamallasi tavalla?
Luterilaisuuden mukaan hyviä tekoja tehdään, koska se on Jumalan tahto. Jaakobin kirje on kuitenkin vaikea pala luterilaisille. Sen Luther hylkäsi.
Sekä katolisuudessa ja ortodoksiassa puhutaan myös hyvien tekojen merkityksestä paljon enemmän, vaikka niiden tunnustetaankin olevan Jumalan armon vaikutusta. Ei ihmisen omia ansioita, kuten Luther syytti.
Puhumalla yksin uskosta voidaan helposti tehdä kevyitä johtopäätöksiä hyvien tekojen osuudesta elämässä luterilaisuudessa.
Luterilaiset joutuvat erikseen kieltämään Jumalan armolla leikkimisen: uskon, teen pahaa ja pyydän anteeksi, sitten kaikki hyvin, pikkasen taas pahaa. uskon, pyydän anteeksi...jne. Kuitenkin näin tehdessään luterilaisetkin joutuvat myöntämään lopulta, että hyvillä teoilla on merkitystä tai ainakin pahojen tekojen välttämisellä viimeisellä teolla. Kaikki ei olekaan yksin uskosta.
Luterilainen armo-oppi syntyi aikanaan vastareaktiona roomalaiskatolisen kirkon kansanhurskauteen, jossa teoilla (ja nimenomaan joillakin tarkkaan määritellyillä teoilla) oli suurikin merkitys siihen, hyväksyykö Jumala ihmisen.
Sittemmin kun luterilaiset kristityt ovat vuosisatoja tämän pohjalle rakentaneet, on paikoitellen ruvettu laiminlyömään hyvien tekojen merkitys kokonaan.
Itse en näe asiassa suurta ongelmaa, vaan elelen ihan mukavasti sen varassa, että armo kantaa, ja Jumalan käskyjen mukaan tulisi elää, mutta jos en siinä aina kovin hyvin onnistu, ei Jumala minua hylkää.
Mikä sitten roomalaiskatolisessa kirkossa nykyään on tekojen merkitys?
onko sillä jotain merkitystä, ketä kaikkia taivaassa on? pääsis edes itse...
... olikin se, että ei pidä varmuudella mennä sanomaan jostakusta että se ei ainakaan taivaassa tule olemaan.
Ja onhan sillä merkitystä keitä siellä on, kernaasti toivoisin jokaisen olevan.
Katolinen kirkko totesi jo Trenton kirkolliskokouksessa 1500-luvulla, että pelastukseen tarvitaan sekä uskoa että hyviä tekoja, mutta samalla kirkko huomautti Lutheria vastaan, että ihmisen hyvät teot tulevat Jumalalta ja ovat Jumalan armon vaikuttamaa. Hyvät teot ovat osa uskoa katolisuudessa ja usko on Jumalan armoa. Sama opetus on voimassa edelleen.
TEOLOGISET TIETOSI? Ei ole olemassakaan mitään "viktoriaanista" sovitusoppia! Dogmihistorian mukaan on klassinen sovitusoppi ja latinalainen sovitusoppi! Klassisessa sovitusopissa Kristus on kuoleman ja kaikkien turmiovaltojen voittaja, latinalaisessa lähinnä viaton uhri, joka sovittaa Jumalan vihan.
Luterilaisessa kristillisyydessä esiintyvät nämä molemmat opit, joskin Luther oli voittopuolisesti ensin mainitun kannattaja. Roomalaiskatolisessa ja reformoidussa teologiassa korostetaan yksipuolisesti jälkimmäistä. Ortodoksisuudessa -ja kaikessa vanhalta jakamattomalta kirkolta perityssä kristillisyydessä esiintyy vain tuo ensimmäinen oppi.
Ortodoksisuudessa ei myöskään ole mitään vanhurskauttamisoppia niin kuin luterilaisilla ja roomalaiskatolisilla eikä siinä esiinny länsimaista ansiouskonnollisuutta. Keskustelut hyvistä teoista eivät kuulu ortodoksisuuteen eikä myöskään sen spekuloiminen kuka pelastuu, kuka ei.
Teologiset tiedot ovat hyvässä tallessa. Kenenkähän dogmihistoriaa sitä oikein luetaan? Klassista sovitusoppia kutsutaan myös viktoriaaniseksi. Ortodoksit kyllä ottavat kantaa myös hyviin tekoihin. Ortodoksien Raamatussa puhutaan myös vanhurskauttamisesta siinä kuin muidenkin, joten kyllä ortodoksit tämänkin käsitteen tuntevat. Sinulla on aika "luterilainen" näkemys ortodoksisuudesta.
http://www.ort.fi/fi/ortodoksisuus/index.php
eli jumaloitumisesta eikä vanhurskauttamisesta. Vanhurskauttamisoppi on läntinen oppi. Ortodoksinen näkemys Jumalasta ei ole juridinen. Jumalan ja ihmisen suhde ei ole oikeussuhde, vaan rakkaussuhde. Olen itse ortodoksi, joten tiedän kyllä, mitä kirkkoni opettaa.
pelastumiseen, vaan uskovan kuuluukin olla hyvä tai ainakin pyrkiä siihen ja muistaa, että "minkä olette tehneet näille pienimmille, sen te olette tehneet minulle"! Luterilaisilla ei tätä taida olla...