Jarlau eksyttää

Charles Taze Russell syntyi Alleghenyssä Pennsylvaniassa 16. helmikuuta 1852. Hänen isänsä ja äitinsä olivat presbyteerejä. Hän sai pienestä pitäen uskonnollisia vaikutteita hengellismielisiltä vanhemmiltaan.

Russell kasvatettiin presbyteeriksi, mutta vartuttuaan hän ryhtyi pitämään kongregationalistista kirkkoa ja sen uskonnäkemyksiä parempina, ja hän liittyi ko. kirkon jäseneksi. Niinkin varhain kuin 11-vuotiaana, Russell pääsi osakkaaksi isänsä omistamaan miesten vaatetusliikkeeseen. Myöhemmin hän laajensi isänsä perustamaa yritystä, hänen liiketoimensa sujuivat hyvin, mutta aineellisen hyvinvointinsa ohella hän koki hengellistä nälkää.

Nuori Russell ei voinut hyväksyä mm. kirkon oppia helvetistä. Hän ei voinut ymmärtää, miksi Jumala kiduttaisi ihmisiä ikuisesti helvetissä. Ikuinen tulessa polttaminen ei sopinut Russellin mielestä yhteen sen kanssa, että Jumala kutsui itseään Rakkaudeksi. Russellin mielestä Raamatun todelliset opetukset olivat hautautuneet "kirkon pakanallisten opetusten suohon", ja tämän vuoksi Russell sanoutui lopulta irti kirkosta ja käänsi selkänsä sen uskontunnustuksille. Seuraavaksi hän tutki hindulaisuutta ja buddhalaisuutta, mutta nämäkin uskonnot olivat jotain muuta kuin mitä Russell halusi niiden olevan. Sitten tuli vuosi 1869.

Eräänä iltana vuonna 1869 Russell käveli kohti omistamaansa Federal Streetin myymälää. Äkkiä hän kuuli erään rakennuksen pohjakerroksesta hengellistä laulua. Russell kertoi itse :

"Tulin eräänä iltana pistäytyneeksi erääseen tomuiseen, likaiseen huoneistoon. Olin kuullut siellä pidettävän uskonnollisia kokouksia. Tahdoin nähdä, oliko sillä kourallisella, joka kokoontui siellä, jotain järkevämpää tarjottavaa kuin suurien kirkkojen uskontunnustuksilla."

Tuossa kellarissa, johon Russell astui, piti maailmanloppua käsittelevää puhetta adventistisaarnaaja Jonas Wendell. Russell sanoi myöhemmin, irtauduttuaan adventisteista :

"Minä myönnän olevani kiitollisuudenvelassa adventisteille samoin kuin muillekin lahkoille. - - Se mitä sain kuulla, johti minut innokkaammin ja huolellisemmin kuin koskaan tutkimaan Raamattua. - - vaikkakaan adventismi ei johtanut minua totuuteen, niin oli se minulle kuitenkin suureksi hyödyksi, jotta hylkäsin eksytykset ja valmistauduin siten totuudelle."

Tuo adventistien kokous sai Russellin päättämään, että hän ottaisi itse ja tuon ryhmän mukana selvää Raamatun totuuksista. Kaikki suuret kirkot olivat hänen mielestään väärässä ; ne olivat "peittäneet tosi kristillisyyden pakanaopeillansa". Russell uskoi että oli tullut aika jolloin Herran palvelijat oppisivat tuntemaan Jumalan todelliset tarkoitukset - hän, Russell, oppisi tuntemaan ne, ja löydettyään oikeat vastaukset hän toisi "kirkkojen mädännäisyyden" kaiken kansan tietoon. Tätä suunnitelmaa varten Russell ja hänen Alleghenyssä asuvat adventistituttavansa perustivat v. 1870 "luokan" Raamatun tutkimista varten. Tutkimisessa Russell sai suurta apua George W. Stetsonilta, joka oli adventtikirkon pastori Edinborossa Pennsylvaniassa. Stetson kuoli 9. lokakuuta 1979, ja Russell piti hänen hautajaispuheensa.

Russell tutki Raamattua "luokkansa" kanssa ja koki Raamatun totuuksien avautuvan eteensä vähä vähältä. Russell tuli vakuuttuneeksi että ihmissielu on kuolevainen. Vuonna 1876 23-vuotias Russell tapasi rochesterilaisen Nelson H. Barbourin, joka sai hänet vakuuttuneeksi käsityksestään, jonka mukaan "Kristuksen näkymätön läsnäolo" oli alkanut vuonna 1874, ja että Kristus tulisi myöhempänä ajankohtana palaamaan "näkyvästi". Tämä oli Russellin mielestä Raamatun totuus, jonka hän saattoi hyväksyä. Russell ja Barbour alkoivat julkaista yhdessä Herald-lehteä, levittääkseen ymmärtämiään totuuksia sen avulla.

Vuoden 1878 Herald-lehden elokuun numerossa Barbour kirjoitti, ettei hän uskonut "Kristuksen kuolleen sijaisuhrina". Heti seuraavassa numerossa Russell julkaisi vastineen, jossa kumosi tämän Barbourin näkemyksen. Kiista jatkui lehden sivuilla kuukausia, kunnes Russell päätti erota dventisteista ja myös Barbourista, ja perustaa oman lehden, jonka välityksellä saattaisi julistaa ymmärtämiään totuuksia kenenkään häiritsemättä. Niin C.T. Russell perusti heinäkuussa 1879 lehden Zion`s Watch Tower and Herald of Christ`s Precence ( Siionin Vartiotorni ja Kristuksen läsnäolon airut ). Ensimmäinen painos oli 6000 kpl.

Russell käytti lehteään kumotakseen kirkkojen vääriksi ymmärtämänsä opit ja julistaakseen ihmisille omia oikeita tulkintojaan Raamatusta. Hän halusi kumota myös ihmisten filosofioita, väärien uskonnäkemyksien ja -tunnustusten ohella. Russell kirjoitti lukijoilleen :

"Kirkot ja filosofiat ovat todellisuudessa liittyneet maailmaan ( petoon ) - - meidän täytyy tuomita ne porttokirkoiksi" ( vuoden 1879 marraskuun numero )

Russell kehotti lukijoitaan erottautumaan kirkko- ja seurakuntajärjestelmistä, jotka olivat kaikki hänen mielestään "turmeltuneita, saatanallisia ja maailmallisia". Monet noudattivat Russellin kehoitusta ja liittyivät hänen "raamatuntutkijoiden luokkaansa".

Vuonna 1886 Russell julkaisi 1. osan kirjasarjastaan "Millennial Dawn" ( Tuhatvuotissarastus ). Tämä 1. osa oli nimeltään "Jumalan aikakausisuunnitelma". Russell oli aikonut julkaista seitsemänosaisen kirjasarjan, mutta ehti saada valmiiksi vain kuusi ennen kuolemaansa. Näitä kuutta julkaistua osaa hänen avustajansa levittivät laajalti.

Russell julkaisi lehdessään useita aikaennustuksia.Aikaennustuksia hän esitti myös saarnoissaan. Hän julisti useita eri päivä- ja aikamääriä Kristuksen näkyvälle takaisintulolle. Viimeistä edellinen hänen Kristuksen paluulle asettamistaan aikamääristä oli vuoden 1914 lokakuu. Tuolloin piti Russellin mukaan tapahtua "Raamatun totuuden valossa" ja "Gizan pyramidin profeetallisten numeroiden todistuksen mukaan" , että pakanain ajat päättyisivät ja Russell ja "russellilaiset raamatuntutkijat" ( hänen seuraajansa ) - "hengellä voidellut tosi kristityt" - saisivat taivaallisen palkintonsa. Kristus, joka Russellin mukaan oli ollut "näkymättömästi läsnä" vuodesta 1874 lähtien, tulisi tuolloin "näkyvästi takaisin". Russellin mukaan kaikkien, jotka halusivat pelastua, piti kerääntyä tuona määrättynä lokakuun päivänä hänen ympärilleen hänen perustamaansa Watch Tower-keskukseen, valkoisiin vaatteisiin puettuina. Russell julisti kuinka hänet ja kaikki hänen läheisyyteensä kokoontuneet "temmattaisiin pilvissä Herraa vastaan taivaaseen". Tuo määrätty vuoden 1914 lokakuun ilta kuitenkin tuli ja meni, ilman että mitään erikoista olisi tapahtunut. Russell julkaisi selityksen, jonka mukaan Raamattu osoitti selvästi hänen erehtyneen, mutta vain vuodella - Kristus palaisi vuotta myöhemmin, ts. vuoden 1915 lokakuussa. Näin ei tapahtunut.

Raamatuntutkijoiden presidentti Russell kuoli 31.10.1916, junassa Pampassa Texasissa. Hän oli liike- ja saarnamatkalla. Hän oli myynyt isältään perimänsä miesten vaatetusliikkeen ja perustanut uuden yrityksen, joka kauppasi hänen kehittelemäänsä vehnää. Russellin mukaan tämä hänen kehittelemänsä vehnä antoi kolminkertaisen sadon. "Russellin vehnä" tunnettiin "ihmevehnänä", mutta lähemmissä tutkimuksissa se osoittautui aivan tavalliseksi, usein jopa heikkolaatuiseksi vehnäksi.

Russellin kuoleman jälkeen lehti- ja muusta toiminnasta vastasivat hetken aikaa A. I. Ritchie, W. E. Van Amburgh ja J. F. Rutherford. Russellin seuraajaksi, uudeksi presidentiksi, valittiin 6. tammikuuta 1917 J.F. Rutherford - Joseph Franklin Rutherford.

Rutherford ryhtyi painottamaan "paimentyön" tärkeyttä. Raamatuntutkijoiden oikeita oppeja oli levitettävä hänen mielestään entistä tehokkaammin. Matkaedustajien ( saarnaajaveljien ) lukumäärä nostettiin Rutherfordin toimesta 69:stä 93:een. Traktaattien ( lehtijulkaisujen ) levitystä tehostettiin. Rutherfordin käskystä hänen kirjoittamiaan julkaisuja ryhdyttiin levittämään sunnuntaisin kirkkojen edessä ja sunnuntaisin talosta-taloon-palveluksessa.

Rutherford kumosi useita Russellin näkemyksiä koskien Raatmatun totuuksia. Ensimmäisinä vuosina hän muutti yli 100 Russellin aikaista "Raamatun totuutta" ja opinkohtaa. Tätä monet eivät voineet hyväksyä, ja alkuperäinen "russellilaisten raamatuntutkijoiden" ryhmä erkaantui "rutherfordilaisista" omaksi järjestökseen, joka toimii yhä tänään, myös Suomessa ( http://cc.oulu.fi/~tnordman/raamatuntutkijat.htm ). Monet jättivät järjestön kokonaan. Tänä päivänä Rutherfordista lähteneen uskonnollisen liikkeen johto on kumonnut ja korvannut uusilla miltei kaikki Russellin aikaiset "Raamatun totuudet".

Koko historiansa ajan tämä liike, joka v. 1931 omaksui nimen "Jehovan todistajat", on julistanut "pikaista pahan asiainjärjestelmän loppua", ja asettanut eri aikamääriä lopun tulemiselle ( lopun tulemisen merkitys on ymmärretty eri aikoina eri tavoin ). Kaikki liikkeen johdon laatimat lukuisat aikaennustukset ovat osoittautuneet tähän mennessä vääriksi. Tällä hetkellä lopun tulemiselle ei ole asetettu aikamäärää - vuonna 1995 Jehovan todistajien hallintoelin kumosi "Raamatun totuuden", jota se oli julistanut vuosikymmenien ajan, ja jonka mukaan vuoden 1914 nähnyt sukupolvi saisi nähdä "tämän pahan asiainjärjestelmän lopun".

Kyllähän raamatuntutkijoilla, adventisteilla ja Jehovan todistajilla selkeästi on historiallisia yhtymäkohtia.

Kaikkien oppi on ajan saatossa muuttunut.
Ihan turha on adventistienkin muuta väittää.

Jos vasemmistolainen käy oikeustolaisten kokouksissa uteliaisuuttaan, mutta ei koskaan halua ko. arvoja, tuskin voidaan sanoa että perustettuaan jonkun oman järjestön olisi yhteistä oikeustolaisten kanssa.
Eikö vain eskoseni?

ONKO JEHOVAN TODISTAJILLA JA ADVENTTIKIRKOLLA YHTEISET SYNTYVAIHEET?


1800-luvun jälkipuoliskolla oli monia ryhmiä, jotka korostivat Jeesuksen pikaista tuloa.

C.T. Russell (1852-1916) kuului aluksi prebyteeriseen kirkkoon, siirtyi jo nuorena kongregationalistiseen seurakuntaan mutta erosi siitä 1869. "Vuonna 1870 nuori epäilijä Russell tutustui eräisiin adventisteihin, jotka saivat hänet vakuuttuneeksi Raamatun jumalallisesta inspiraatiosta. Vuonna 1879 Russell perusti oman lehtensä Zion's Watch Tower (myöh. Watchtower, suom. Vartiotorni.

Seitsemännen päivän adventisti Russell ei koskaan ollut. Jehovan todistajien käsitykset poikkeavat keskeisissä opinkohdissa s.p.adventistien opetuksista.

Tuohon aikaan laskettiin yleisesti Jeesuksen tuloa, niin ihmeelliseltä kun se tuntuukin Raamatun selvän ilmoituksen kanssa. (Matt 24:36)
Jopa Martti Luther teki omia laskelmiaan Jeesuksen paluusta, ja uskoi olevansa viimeinen merkittävä evankelista, ja näkevänsää Herran paluun.
Alkuseurakunnankin aikana odotettiin Herran paluuta, ja Paavali rauhoittelikin innokkaimpia odottajia; 2 Tess 2:1-4.

Seitsemännen päivän adventistit eivät ole koskaan tehneet laskelmia Herran paluusta.
Päinvastoin, he oikaisivat babtistisaarnaaja William Millerin virheelliset käsitykset että Herra palaisi 1843 tai 1844.
Uskonpuhdistaja ja hengellinen kirjailija Ellen G White (1827-1915) selitti profetian oikein ja loppuun, jonka Miller oli löytänyt Raamatusta, (Dan 8:13-27) mutta erehtynyt osittain profetian tulkinnassa.
White ja joukko uskovia ryhtyivät hartaasti rukoilemaan saadakseen valoa taivaasta profetian tulkinnassa.

Adventtikirkko syntyi 1863, ja kirkossa oli perustettaessa mukana niitä ihmisiä jotka tulivat herätykseen Millerin myötä eivätkä luopuneet uskostaan vaikka Herra ei tullutkaan Millerin ilmoittamana ajankohtana.

”Adventti” tarkoittaa Herran paluuta.
Tässä merkityksessä Adventtikirkko on toiminta-ajatukseltaan syntynyt ehkä kaikkein eniten lähimmäksi alkuseurakunnan perinteitä Herran paluun odotuksen suhteen.


Lisää aiheen läheltä:
http://www.netikka.net/jarinraamattuhotelli
Osasto 9 ”Jeesuksen tulo. Lopun aika”
Osasto 10 ”profetiat”

Vrt; http://www.media7.fi/raamattuopisto


Siunausta
jari laurila