Nyt kun olemme kokoontuneet näihin yhteisiin foorumeihin, voin teille sanoa,ettei Jumalaa kannata pelätä.
Jumalan pelko on itsensä ihmisen pelkoa..pelkoa siitä ,että teinkö väärin,himoitsinko lähimmäistäni vai tämän omaisuutta, olinko itsevaltiaisuudessani syyllinen rahanhimoon tai johonkin muuhun syyllisyyteen, johon tunnen rankaisuntarvetta? Olenko syyllinen..oletko sinä syyllinen. Syyllisyys on yhteisön luoma kauna..johon haluat helpotusta. Minä helpotan sinua...sanomalla " OLET SYYTÖN !
Jumalan pelko on itsensä ihmisen pelkoa..pelkoa siitä ,että teinkö väärin,himoitsinko lähimmäistäni vai tämän omaisuutta, olinko itsevaltiaisuudessani syyllinen rahanhimoon tai johonkin muuhun syyllisyyteen, johon tunnen rankaisuntarvetta? Olenko syyllinen..oletko sinä syyllinen. Syyllisyys on yhteisön luoma kauna..johon haluat helpotusta. Minä helpotan sinua...sanomalla " OLET SYYTÖN !
Vastaukset 2
Vanhimmat
jos sanomme,ettei meillä on syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä. Jos me tunnustamme syntimme, on hän(Jumala) uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.Jos sanomme, ettemme ole syntiä tehneet, niin me teemme hänet valhettelijaksi, ja hänen sanansa ei ole meissä.
Vanhassa Testamentissa sanottiin, että Jumalaa tulee pelätä ja kunnioittaa.
Minusta on aika vaikea rakastaa sellaista, jota pitäisi samanaikaiseti pelätä ja siksi kunnioituskin kärsii.
Syyllisyys on taas mielestäni henkinen tila, josta kärsimme tehtämme tietoisesti väärin.