Saarna Huhtasuon kirkossa 8.4.2001
Kunnian kuninkaan alennustie
(palmusunnuntai; Johannes 12:12-24)
Raamattu kehottaa kertomaan Herran voimasta ja ihmeistä, jotka hän on tehnyt, jotta ne, jotka niistä kuulevat, oppisivat luottamaan ja uskomaan Jumalaan. Raamatussa Vanhan testamentin puolella kerrotaankin monista ihmeistä, joita Jumala teki Israelin kansan keskuudessa sen historian eri vaiheissa. Evankeliumikirjat puolestaan kertovat niistä tunnusteoista ja ihmeistä, joita Jumala teki Jeesuksen kautta, ja kuten apostoli Johannes sanoo, ne ovat kirjoitetut, jotta uskoisimme Jeesuksen olevan todella Kristus, Jumalan Poika, ja että meillä olisi tämän uskon kautta elämä.
Usko ei, ihmeellistä kyllä, synny aina edes ihmeiden näkemisestä ja kokemisesta. Vaikka Israelin kansa sai Egyptistä vapauduttuaan erämaavaelluksella nähdä, kuinka Jumala antoi heille taivaasta ruokaa nälkäänsä ja kalliosta vettä janoonsa, monet heistä kapinoivat, eivätkä luottaneet Jumalan lupauksiin eivätkä uskoneet hänen rakkauteensa ja uskollisuuteensa. Sama tapahtui suhteessa Jeesukseen. Juutalaiset oppineet ja valtaapitävät näkivät ne monet, monet ihmeet ja tunnusteot, jotka Jeesus teki, eivätkä silti uskoneet häneen. He vain harmistuivat hänen saamastaan suosiosta ja kannatuksesta. He eivät halunneet itse edes kohdata häntä, vaan pysyivät sopivan välimatkan päässä hänestä. Näin he suojelivat itseään uskon syntymiseltä. Se tieto, minkä he olivat isiltään oppineet Jumalasta riitti heille. Uskonto oli heille vain rauhalliselle elämälle selkeät raamit antava sääntökokoelma. He eivät kaivanneet elävää suhdetta Jumalaan.
Kun juutalaisten ylin johto oli kuullut Jeesuksen herättäneen Lasaruksen kuolleista, olivat he tehneet päätöksen surmauttaa Jeesuksen, sillä toiminnallaan ja opetuksellaan Jeesus horjutti heidän uskonkäsitystään ja ajatusrakennelmiaan. Nyt Jeesus oli tulossa Jerusalemiin. Tieto Lasaruksen kuolleistaherättämisestä oli kiirinyt jo muidenkin Jerusalemissa olevien ja pääsiäisjuhlille saapuneiden korviin, ja niinpä Jeesusta oli vastassa suuret joukot kansaa. Kansanjoukot olivat innoissaan ja iloitsivat siitä, että Jumala oli lähettänyt heidän keskuuteensa avuntuojan. He tunnustivat hänen olevan odotetun Daavidin pojan, Messiaan, laulaessaan hänelle Hoosiannaa. Fariseukset huolestuivat entisestään nähdessään kansan juoksevan Jeesuksen perässä. He vakuuttuivat mielessään siitä, että heidän aiemmin tekemänsä päätös Jeesuksen surmauttamisesta oli siinä tilanteessa ainoa oikea ratkaisu. He eivät heränneet kyselemään olisiko Jeesuksella jotain sanottavaa heillekin. Jos he kuuntelivatkin hänen puheitaan, he koettivat löytää niistä vain syytä voidakseen tuomita hänet, eivätkä antaneet sanan puhutella heitä itseään.
Ne taas, jotka kuuntelivat Jeesusta vilpittömin ja avoimin sydämin, kohtasivat hänessä Jumalan lähettämän Vapahtajan ja Israelin kansan kauan kaipaaman Messiaan. Kuulijoiden ja vilpittömien etsijöiden joukossa oli muitakin kuin vain israelilaisia. Pääsiäisjuhlia varten Jerusalemiin oli tullut Jumalaa rukoilemaan väkeä monista muistakin kansanryhmistä. Tekstimme kertoo, että joitain juhlille tulleita kreikkalaisia kiinnosti Jeesuksen opetus. He halusivat nähdä Jeesuksen henkilökohtaisesti. He eivät uskaltaneet lähestyä Jeesusta suoraan, vaan kääntyivät Jeesuksen opetuslapsen, Filippuksen, puoleen ja pyysivät häneltä lupaa päästä Jeesuksen puheille. "Me haluamme tavata Jeesuksen," he sanoivat.
Jo tässä pyynnössä alkaa toteutua Jumalan pelastussuunnitelma, jonka mukaan evankeliumi kuuluu kaikille kansoille. Profeetta Jesajan kirjassa sanotaan "Minä saavun kokoamaan kaikki kansat ja kielet, ja kaikki tulevat ja näkevät kirkkauteni. Ja heidän keskellään minä teen ihmeen ja heidän joukostaan lähetän eloon jääneitä vieraiden kansojen luo kaukaisille saarille ja rannikoille, jotka eivät ole kuulleet minusta puhuttavan eivätkä nähneet minun kirkkauttani. Nuo, jotka lähtevät, kertovat vieraiden kansojen keskuudessa minun kirkkaudestani." (Jes. 66:18-19.) Ylösnoussut Jeesus lähetti opetuslapsensa kertomaan sovituksen sanomaa kaikille kansoille. Vielä ei kuitenkaan ollut pakanalähetyksen aika, mutta se oli jo ovella, sillä niin kuin Jeesus sanoi, hänen kirkastumisensa hetki oli lähellä. Kun Jeesus olisi kirkastettu, hänen kirkkautensa näkyisi kaikille kansoille ja kaikki saisivat luvan tulla hänen kauttaan Jumalan luo.
Mistä sitten kirkastumisessa oli kyse? Jeesus kirkasti Jumalan suurta rakkautta vaikuttaessaan ihmisten keskellä parantaen sairaita ja herättäen kuolleita. Suurempi rakkauden osoitus oli kuitenkin se, mikä tapahtui ristillä. Kun Jeesus välitti Jumalan rakkautta ihmeiden kautta, hän auttoi ihmisiä heidän ajallisessa elämässään. Ristin kuoleman kautta Jeesus antoi ihmiselle kuitenkin avun, joka kantaa yli kuoleman rajan, iankaikkisuuteen asti. Ja ristillä tapahtuneen kuoleman kautta avautui ovi Jumalan valtakuntaan myös pakanoille, ei-juutalaisille. Jeesus selitti: "Jos vehnänjyvä ei putoa maahan ja kuole, se jää vain yhdeksi jyväksi, mutta jos se kuolee, se tuottaa runsaan sadon."
Jeesuksen kuolema ei ollut mikä tahansa kuolema. Siinä oli kysymys pyhän ja puhtaan kuolemasta syntisten puolesta. Jeesus ei kuollut omien syntiensä vuoksi, sillä Jumalan Poika Jeesus, ihmiseksi tullut Jumala, ei ollut syntiä tehnyt, ei ajatuksin eikä teoin. Hän ei kuolemallaan sovittanut omia tekojaan, vaan maailman synnit. Hän lunasti ihmiskunnan vapaaksi kuoleman ja pahan vallasta. Hän avasi tien iankaikkiseen elämään, sillä hän kärsi ruumiissaan koko sen rangaistuksen, jonka oli määrä kohdata kaikkea sitä syntiä, mikä maailmassa vaikuttaa. Hän ei kärsinyt vain fyysistä kuolemaa vaan myös sen mitä on olla täydellisesti erossa Jumalasta. Ristillä hän huusi: "Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit." Hän, joka jo ennen aikojen alkua oli ollut Jumalan luona, koki sen, mitä on olla Jumalan hylkäämä. Hän koki kadotuksen kauhut. Ja kaiken tämän meidän ihmisten puolesta, niin juutalaisten kuin meidän pakanain.
Pelastus tuli näin kaikkien osaksi Jeesuksen sovitustyön kautta. Ilman sovituskuolemaa Jeesuksen elämästä olisi ehkä jäänyt vain muisto historiaan suurena ihmeidentekijänä, joka vaikutti juutalaisten keskuudessa kaksituhatta vuotta sitten. Hänen vaikutuksensa ei olisi ulottunut vieraiden kansojen keskuuteen. Hän olisi ollut vain yksinäinen jyvä keskellä suurta maailmanhistoriaa. Mekin eläisimme vielä palvellen epäjumalia ahdistuksen ja pelon keskellä. Jeesus Kristus oli kuitenkin vehnänjyvä, joka putosi maahan ja kuoli tuottaakseen runsaan sadon.
Kristuksen evankeliumi ei ole enää sidottu yhteen paikkaan, niin kuin se oli Jeesuksen vielä eläessä ihmisenä ihmisten keskellä. Kuoleman läpi käynyt, kuolemalla kuoleman voittanut ja ylösnoussut Kristus elää vielä tänäkin päivänä ja vaikuttaa maailmassa Pyhän Henkensä kautta siellä missä ollaan hänen nimessään koolla. Jeesus toimii seurakunnassaan ja pelastuksen sanoma kulkee siellä missä Jeesukseen uskovat julistavat sanomaa syntien anteeksisaamisesta ja toimivat näin Jeesuksen suuna, käsinä ja jalkoina. Pyhän Henkensä kautta ylösnoussut Jeesus tekee edelleen myös ihmeitä ja tunnustekoja, sillä Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.
Jeesus tuli maailmaan tuodakseen syyllisyyden rasittamalle ihmiskunnalle rauhan. Jeesus on kantanut sinunkin syntiesi rangaistuksen. Kun sinä tunnustat syntisi hänelle, hän antaa anteeksi. Sinun ei tarvitse enää kantaa niistä syyllisyyttä. Olet vapaa. Jos koet olevasi vielä vankilassa, katso ympärillesi. Ovi on jo auki. Katso kahleitasi, ne on jo murrettu. Jeesus on murtanut kaikki ne kahleet, jotka sitovat sinua. Katso Jeesukseen, älä katso itseesi ja omaan sydämeesi. Siellä on syntiä ja vääryyttä, etkä voi sydäntäsi omin keinoin puhdistaa. Jeesuksen luona on anteeksiantamus ja armo. Hän puhdistaa sinut. Älä yritä itse muuttua. Hän muuttaa sinut. Sinun omat yrityksesi eivät tuo sinua lähemmäksi Jumalaa. Jumala on itse tullut Jeesuksessa sinun lähellesi. Nosta katseesi omasta itsestäsi ylös hänen kasvoihinsa, jotka loistavat ristiltä rakkautta sinua kohtaan.
Jos koet olevasi eksyksissä ja haavoitettu, tiedä, että Jeesus etsii eksyneitä lampaitaan. Hän kutsuu lempeällä äänellään. Hän tuntee jokaisen haavasi ja hän haluaa hoitaa sinua. Hän on kärsinyt sinunkin sydämesi tuskat omassa sydämessään. Odota häntä. Luota häneen. Hän tulee, ja hän nostaa eksyneen lapsen syliinsä. Sinä olet hänen. Lepää hänen armossaan ja rakkaudessaan.
Sinusta on ehkä vaikea uskoa. Haluaisit uskoa, mutta et osaa. Eräässä laulussa sanotaan: "Uskoa ei synny omin voimin, ilmaiseksi anova sen saa, sitä ansaita ei töin ja toimin, Jumala sen meille lahjoittaa." Kun haluat uskoa, sinulla on jo se pieni uskon siemen, josta voi kasvaa suuri puu.
Rukoilemme: Rakas Vapahtaja, Jeesus Kristus, kiitos siitä, että sinä olet rakastanut meitä niin paljon, että olet tullut ihmiseksi ja kärsinyt meidän tähtemme ristillä kuoleman tuskat. Armahda meitä ja auta meitä ymmärtämään sinun rakkauttasi, niin että usko ja luottamus kantaa meitä joka päivä arjen keskellä. Aamen.
--------------------------------------------------------------------------------
Paluu
Kunnian kuninkaan alennustie
(palmusunnuntai; Johannes 12:12-24)
Raamattu kehottaa kertomaan Herran voimasta ja ihmeistä, jotka hän on tehnyt, jotta ne, jotka niistä kuulevat, oppisivat luottamaan ja uskomaan Jumalaan. Raamatussa Vanhan testamentin puolella kerrotaankin monista ihmeistä, joita Jumala teki Israelin kansan keskuudessa sen historian eri vaiheissa. Evankeliumikirjat puolestaan kertovat niistä tunnusteoista ja ihmeistä, joita Jumala teki Jeesuksen kautta, ja kuten apostoli Johannes sanoo, ne ovat kirjoitetut, jotta uskoisimme Jeesuksen olevan todella Kristus, Jumalan Poika, ja että meillä olisi tämän uskon kautta elämä.
Usko ei, ihmeellistä kyllä, synny aina edes ihmeiden näkemisestä ja kokemisesta. Vaikka Israelin kansa sai Egyptistä vapauduttuaan erämaavaelluksella nähdä, kuinka Jumala antoi heille taivaasta ruokaa nälkäänsä ja kalliosta vettä janoonsa, monet heistä kapinoivat, eivätkä luottaneet Jumalan lupauksiin eivätkä uskoneet hänen rakkauteensa ja uskollisuuteensa. Sama tapahtui suhteessa Jeesukseen. Juutalaiset oppineet ja valtaapitävät näkivät ne monet, monet ihmeet ja tunnusteot, jotka Jeesus teki, eivätkä silti uskoneet häneen. He vain harmistuivat hänen saamastaan suosiosta ja kannatuksesta. He eivät halunneet itse edes kohdata häntä, vaan pysyivät sopivan välimatkan päässä hänestä. Näin he suojelivat itseään uskon syntymiseltä. Se tieto, minkä he olivat isiltään oppineet Jumalasta riitti heille. Uskonto oli heille vain rauhalliselle elämälle selkeät raamit antava sääntökokoelma. He eivät kaivanneet elävää suhdetta Jumalaan.
Kun juutalaisten ylin johto oli kuullut Jeesuksen herättäneen Lasaruksen kuolleista, olivat he tehneet päätöksen surmauttaa Jeesuksen, sillä toiminnallaan ja opetuksellaan Jeesus horjutti heidän uskonkäsitystään ja ajatusrakennelmiaan. Nyt Jeesus oli tulossa Jerusalemiin. Tieto Lasaruksen kuolleistaherättämisestä oli kiirinyt jo muidenkin Jerusalemissa olevien ja pääsiäisjuhlille saapuneiden korviin, ja niinpä Jeesusta oli vastassa suuret joukot kansaa. Kansanjoukot olivat innoissaan ja iloitsivat siitä, että Jumala oli lähettänyt heidän keskuuteensa avuntuojan. He tunnustivat hänen olevan odotetun Daavidin pojan, Messiaan, laulaessaan hänelle Hoosiannaa. Fariseukset huolestuivat entisestään nähdessään kansan juoksevan Jeesuksen perässä. He vakuuttuivat mielessään siitä, että heidän aiemmin tekemänsä päätös Jeesuksen surmauttamisesta oli siinä tilanteessa ainoa oikea ratkaisu. He eivät heränneet kyselemään olisiko Jeesuksella jotain sanottavaa heillekin. Jos he kuuntelivatkin hänen puheitaan, he koettivat löytää niistä vain syytä voidakseen tuomita hänet, eivätkä antaneet sanan puhutella heitä itseään.
Ne taas, jotka kuuntelivat Jeesusta vilpittömin ja avoimin sydämin, kohtasivat hänessä Jumalan lähettämän Vapahtajan ja Israelin kansan kauan kaipaaman Messiaan. Kuulijoiden ja vilpittömien etsijöiden joukossa oli muitakin kuin vain israelilaisia. Pääsiäisjuhlia varten Jerusalemiin oli tullut Jumalaa rukoilemaan väkeä monista muistakin kansanryhmistä. Tekstimme kertoo, että joitain juhlille tulleita kreikkalaisia kiinnosti Jeesuksen opetus. He halusivat nähdä Jeesuksen henkilökohtaisesti. He eivät uskaltaneet lähestyä Jeesusta suoraan, vaan kääntyivät Jeesuksen opetuslapsen, Filippuksen, puoleen ja pyysivät häneltä lupaa päästä Jeesuksen puheille. "Me haluamme tavata Jeesuksen," he sanoivat.
Jo tässä pyynnössä alkaa toteutua Jumalan pelastussuunnitelma, jonka mukaan evankeliumi kuuluu kaikille kansoille. Profeetta Jesajan kirjassa sanotaan "Minä saavun kokoamaan kaikki kansat ja kielet, ja kaikki tulevat ja näkevät kirkkauteni. Ja heidän keskellään minä teen ihmeen ja heidän joukostaan lähetän eloon jääneitä vieraiden kansojen luo kaukaisille saarille ja rannikoille, jotka eivät ole kuulleet minusta puhuttavan eivätkä nähneet minun kirkkauttani. Nuo, jotka lähtevät, kertovat vieraiden kansojen keskuudessa minun kirkkaudestani." (Jes. 66:18-19.) Ylösnoussut Jeesus lähetti opetuslapsensa kertomaan sovituksen sanomaa kaikille kansoille. Vielä ei kuitenkaan ollut pakanalähetyksen aika, mutta se oli jo ovella, sillä niin kuin Jeesus sanoi, hänen kirkastumisensa hetki oli lähellä. Kun Jeesus olisi kirkastettu, hänen kirkkautensa näkyisi kaikille kansoille ja kaikki saisivat luvan tulla hänen kauttaan Jumalan luo.
Mistä sitten kirkastumisessa oli kyse? Jeesus kirkasti Jumalan suurta rakkautta vaikuttaessaan ihmisten keskellä parantaen sairaita ja herättäen kuolleita. Suurempi rakkauden osoitus oli kuitenkin se, mikä tapahtui ristillä. Kun Jeesus välitti Jumalan rakkautta ihmeiden kautta, hän auttoi ihmisiä heidän ajallisessa elämässään. Ristin kuoleman kautta Jeesus antoi ihmiselle kuitenkin avun, joka kantaa yli kuoleman rajan, iankaikkisuuteen asti. Ja ristillä tapahtuneen kuoleman kautta avautui ovi Jumalan valtakuntaan myös pakanoille, ei-juutalaisille. Jeesus selitti: "Jos vehnänjyvä ei putoa maahan ja kuole, se jää vain yhdeksi jyväksi, mutta jos se kuolee, se tuottaa runsaan sadon."
Jeesuksen kuolema ei ollut mikä tahansa kuolema. Siinä oli kysymys pyhän ja puhtaan kuolemasta syntisten puolesta. Jeesus ei kuollut omien syntiensä vuoksi, sillä Jumalan Poika Jeesus, ihmiseksi tullut Jumala, ei ollut syntiä tehnyt, ei ajatuksin eikä teoin. Hän ei kuolemallaan sovittanut omia tekojaan, vaan maailman synnit. Hän lunasti ihmiskunnan vapaaksi kuoleman ja pahan vallasta. Hän avasi tien iankaikkiseen elämään, sillä hän kärsi ruumiissaan koko sen rangaistuksen, jonka oli määrä kohdata kaikkea sitä syntiä, mikä maailmassa vaikuttaa. Hän ei kärsinyt vain fyysistä kuolemaa vaan myös sen mitä on olla täydellisesti erossa Jumalasta. Ristillä hän huusi: "Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit." Hän, joka jo ennen aikojen alkua oli ollut Jumalan luona, koki sen, mitä on olla Jumalan hylkäämä. Hän koki kadotuksen kauhut. Ja kaiken tämän meidän ihmisten puolesta, niin juutalaisten kuin meidän pakanain.
Pelastus tuli näin kaikkien osaksi Jeesuksen sovitustyön kautta. Ilman sovituskuolemaa Jeesuksen elämästä olisi ehkä jäänyt vain muisto historiaan suurena ihmeidentekijänä, joka vaikutti juutalaisten keskuudessa kaksituhatta vuotta sitten. Hänen vaikutuksensa ei olisi ulottunut vieraiden kansojen keskuuteen. Hän olisi ollut vain yksinäinen jyvä keskellä suurta maailmanhistoriaa. Mekin eläisimme vielä palvellen epäjumalia ahdistuksen ja pelon keskellä. Jeesus Kristus oli kuitenkin vehnänjyvä, joka putosi maahan ja kuoli tuottaakseen runsaan sadon.
Kristuksen evankeliumi ei ole enää sidottu yhteen paikkaan, niin kuin se oli Jeesuksen vielä eläessä ihmisenä ihmisten keskellä. Kuoleman läpi käynyt, kuolemalla kuoleman voittanut ja ylösnoussut Kristus elää vielä tänäkin päivänä ja vaikuttaa maailmassa Pyhän Henkensä kautta siellä missä ollaan hänen nimessään koolla. Jeesus toimii seurakunnassaan ja pelastuksen sanoma kulkee siellä missä Jeesukseen uskovat julistavat sanomaa syntien anteeksisaamisesta ja toimivat näin Jeesuksen suuna, käsinä ja jalkoina. Pyhän Henkensä kautta ylösnoussut Jeesus tekee edelleen myös ihmeitä ja tunnustekoja, sillä Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.
Jeesus tuli maailmaan tuodakseen syyllisyyden rasittamalle ihmiskunnalle rauhan. Jeesus on kantanut sinunkin syntiesi rangaistuksen. Kun sinä tunnustat syntisi hänelle, hän antaa anteeksi. Sinun ei tarvitse enää kantaa niistä syyllisyyttä. Olet vapaa. Jos koet olevasi vielä vankilassa, katso ympärillesi. Ovi on jo auki. Katso kahleitasi, ne on jo murrettu. Jeesus on murtanut kaikki ne kahleet, jotka sitovat sinua. Katso Jeesukseen, älä katso itseesi ja omaan sydämeesi. Siellä on syntiä ja vääryyttä, etkä voi sydäntäsi omin keinoin puhdistaa. Jeesuksen luona on anteeksiantamus ja armo. Hän puhdistaa sinut. Älä yritä itse muuttua. Hän muuttaa sinut. Sinun omat yrityksesi eivät tuo sinua lähemmäksi Jumalaa. Jumala on itse tullut Jeesuksessa sinun lähellesi. Nosta katseesi omasta itsestäsi ylös hänen kasvoihinsa, jotka loistavat ristiltä rakkautta sinua kohtaan.
Jos koet olevasi eksyksissä ja haavoitettu, tiedä, että Jeesus etsii eksyneitä lampaitaan. Hän kutsuu lempeällä äänellään. Hän tuntee jokaisen haavasi ja hän haluaa hoitaa sinua. Hän on kärsinyt sinunkin sydämesi tuskat omassa sydämessään. Odota häntä. Luota häneen. Hän tulee, ja hän nostaa eksyneen lapsen syliinsä. Sinä olet hänen. Lepää hänen armossaan ja rakkaudessaan.
Sinusta on ehkä vaikea uskoa. Haluaisit uskoa, mutta et osaa. Eräässä laulussa sanotaan: "Uskoa ei synny omin voimin, ilmaiseksi anova sen saa, sitä ansaita ei töin ja toimin, Jumala sen meille lahjoittaa." Kun haluat uskoa, sinulla on jo se pieni uskon siemen, josta voi kasvaa suuri puu.
Rukoilemme: Rakas Vapahtaja, Jeesus Kristus, kiitos siitä, että sinä olet rakastanut meitä niin paljon, että olet tullut ihmiseksi ja kärsinyt meidän tähtemme ristillä kuoleman tuskat. Armahda meitä ja auta meitä ymmärtämään sinun rakkauttasi, niin että usko ja luottamus kantaa meitä joka päivä arjen keskellä. Aamen.
--------------------------------------------------------------------------------
Paluu
Vastaukset 3
Vanhimmat
http://www.sosialistiliitto.org/nettik/Amanifes.htm
Siirtykäämme tarkastelemaan palkkatyötä.
Palkkatyön keskimääräisenä hintana on työpalkan vähin määrä, so. niiden elintarvikkeiden yhteismäärä, jotka tarvitaan pitämään työläinen työläisenä elossa. Siis se, mitä palkkatyöläinen työllään saa omakseen, riittää hädin tuskin hänen elämänsä uusintamiseen. Emme lainkaan tahdo poistaa tätä työn tuotteiden persoonallista omistamista elämän välitöntä uusintamista varten, omistamista, josta ei jää jäljelle mitään puhdasta tuloa mikä voisi antaa valtaa vieraaseen työhön. Tahdomme poistaa vain tämän omistamisen kurjan luonteen, jonka vallitessa työläinen elää vain lisätäkseen pääomaa ja elää vain sikäli kuin hallitsevan luokan edut sitä vaativat.
Porvarillisessa yhteiskunnassa elävä työ on vain keino kasaantuneen työn lisäämiseksi. Kommunistisessa yhteiskunnassa kasaantunut työ on vain keino työläisen elämän avartamiseksi, rikastuttamiseksi ja kohottamiseksi.
vankityön keskimääräisenä hintana on työpalkan vähin määrä, so. niiden elintarvikkeiden yhteismäärä, jotka tarvitaan hädin tuskin pitämään vangin elossa.