laskusuhdanne

En jaksanut opetella niitä liuskakaavoja, mutta minä kattelen niitä sitten, kun pitää suunnitella gekon jalka.

Näin maalaisesta tuntuu, että liskoilla on jo painoa sen verran, että räpylän pinta-alaa ei voi lisätä massan suhteessa kärpäsen jalasta. Siksi kait sen rakenteen pitää olla tehokkaampi eli liuskojen täytyy olla hienorakenteisempia.

Luulisi vain, että tuollaiset passiviset liuskat kun löytävät tiensä pikku rakosiin, niin niitä myös sinne jää joka askeleella muuutama. Kaipa niita kasvaa samassa tahdissa lisää. Sitten ihmetyttää se, että miten kummassa tassut eivät kohta täyty pölystä tai siitä villakoiramöhnästä. mitä minunkin nurkissa pyörii.

Gekot ovat muuten huonotapaisia elukoita, sillä toisiaan kättelevä heimo kuoli sukupuuttoon.

titap kirjoitti:

En jaksanut opetella niitä liuskakaavoja, mutta minä kattelen niitä sitten, kun pitää suunnitella gekon jalka.

Näin maalaisesta tuntuu, että liskoilla on jo painoa sen verran, että räpylän pinta-alaa ei voi lisätä massan suhteessa kärpäsen jalasta. Siksi kait sen rakenteen pitää olla tehokkaampi eli liuskojen täytyy olla hienorakenteisempia.

Luulisi vain, että tuollaiset passiviset liuskat kun löytävät tiensä pikku rakosiin, niin niitä myös sinne jää joka askeleella muuutama. Kaipa niita kasvaa samassa tahdissa lisää. Sitten ihmetyttää se, että miten kummassa tassut eivät kohta täyty pölystä tai siitä villakoiramöhnästä. mitä minunkin nurkissa pyörii.

Gekot ovat muuten huonotapaisia elukoita, sillä toisiaan kättelevä heimo kuoli sukupuuttoon.

> " Näin maalaisesta tuntuu, että liskoilla on jo painoa sen verran, että räpylän pinta-alaa ei voi lisätä massan suhteessa kärpäsen jalasta. "

Varmaankin näin. Liskonkokoinen massa tarvitsee riittävän tarttumavälineen, mutta esim pölyhiukkanen tarttuu ihan spontaanisti aivan saman luonnonilmiön vuoksi johonkin pintaan.

Vain hienojakoisella liuskarakenteella saadaan aikaan todellinen ja riittävä lähikontakti kävelypintaan. Tasomaisempi tai yhtenäisemmästä kappaleesta muodostuva jalan pinta ei saavuttaisi yhtä tiivistä lähikontaktia.

Tuo pulvilli eli "hienoliuskatarrain" perustuu Van der Waalsin voimaan, joka laskee ( siis heikkenee ) etäisyyden kuudennen potenssin mukaan. Tällöin jalan ja kävelypinnan täytyy päästä todella "nanomittaiseen" lähikontaktiin, että eläin ei putoa.

Pulvilli on kai suomeksi ~pieni pehmike.

staa kirjoitti:

> " Näin maalaisesta tuntuu, että liskoilla on jo painoa sen verran, että räpylän pinta-alaa ei voi lisätä massan suhteessa kärpäsen jalasta. "

Varmaankin näin. Liskonkokoinen massa tarvitsee riittävän tarttumavälineen, mutta esim pölyhiukkanen tarttuu ihan spontaanisti aivan saman luonnonilmiön vuoksi johonkin pintaan.

Vain hienojakoisella liuskarakenteella saadaan aikaan todellinen ja riittävä lähikontakti kävelypintaan. Tasomaisempi tai yhtenäisemmästä kappaleesta muodostuva jalan pinta ei saavuttaisi yhtä tiivistä lähikontaktia.

Tuo pulvilli eli "hienoliuskatarrain" perustuu Van der Waalsin voimaan, joka laskee ( siis heikkenee ) etäisyyden kuudennen potenssin mukaan. Tällöin jalan ja kävelypinnan täytyy päästä todella "nanomittaiseen" lähikontaktiin, että eläin ei putoa.

Pulvilli on kai suomeksi ~pieni pehmike.

enemmän, kuin matkustelu, mikä todellisuudessa avartaakin tosi vähän ja siihen uhrattuihin resursseihin verrattuna erittäin tosi vähän. Minä tosiaankin luulin, että liuskat ujuttautuvat pinnan epätasaisuuksiin, mutta kyseessä onkin mikä se nyt sitten on adheesio?

Ennen opetettiin, että kärpäset tarttuvat pintaan jonkinlaisilla imukupeilla ja siten, että pikkuisilla karvoilla. Nyt taas lähestytään imukuppiteoriaa, mutta pysytään kuitenkin enemmän karvan piuolella. Eli palattiin karvan verran takaisin.

Ilman noita idioottimaisia Belgian kokoinen alue- vartauksia ei olisi tämäkään asia minulle valjennut.

Mutta huom: Voisiko joku vastavuoroisesti vetää vessapaperirullan auki, jotta vaisin ilmoittaa Helesingin etäisyyden Oulusta uudella mittayksiköllä. Paperi saattaa ryöttyä siinä kartanolla, mutta pahemmin se sotkeutuu varsinaisessa elämäntehtävässään.

Titap kirjoitti:

enemmän, kuin matkustelu, mikä todellisuudessa avartaakin tosi vähän ja siihen uhrattuihin resursseihin verrattuna erittäin tosi vähän. Minä tosiaankin luulin, että liuskat ujuttautuvat pinnan epätasaisuuksiin, mutta kyseessä onkin mikä se nyt sitten on adheesio?

Ennen opetettiin, että kärpäset tarttuvat pintaan jonkinlaisilla imukupeilla ja siten, että pikkuisilla karvoilla. Nyt taas lähestytään imukuppiteoriaa, mutta pysytään kuitenkin enemmän karvan piuolella. Eli palattiin karvan verran takaisin.

Ilman noita idioottimaisia Belgian kokoinen alue- vartauksia ei olisi tämäkään asia minulle valjennut.

Mutta huom: Voisiko joku vastavuoroisesti vetää vessapaperirullan auki, jotta vaisin ilmoittaa Helesingin etäisyyden Oulusta uudella mittayksiköllä. Paperi saattaa ryöttyä siinä kartanolla, mutta pahemmin se sotkeutuu varsinaisessa elämäntehtävässään.

Äkkiä nettiä selaamalla löytyi wc-paperirullan arkkimääräksi ~300-400kpl, ja arkin pituus lienee 10-12cm, joten koko rullan pituus lienee ~30m-50m.

Ennen todella ei tiedetty kärpäsen ym jalkojen toimintaideaa, minunkin ikätoverini puhuvat imukupeista. Nykyään on täysin selkeä käsitys, että ilmiössä toimii adheesiovoima.

Samantapainen tilanne on esim sienten luokittelu, muistaakseni vielä 1970-luvulla kasvikirja sisälsi myös sienet. Nykyään tietysti sienet luokitellaan omaan sienikuntaansa, ja niiden tiedetään muistuttavan solutoiminnoiltaan enemmänkin eläimiä kuin kasveja.

Tässä lähikuva ilmeisesti kärpäsen jalan pulvilleistä:

http://www.dechiste.com/varios/pata-mosca.jpg

staa kirjoitti:

Äkkiä nettiä selaamalla löytyi wc-paperirullan arkkimääräksi ~300-400kpl, ja arkin pituus lienee 10-12cm, joten koko rullan pituus lienee ~30m-50m.

Ennen todella ei tiedetty kärpäsen ym jalkojen toimintaideaa, minunkin ikätoverini puhuvat imukupeista. Nykyään on täysin selkeä käsitys, että ilmiössä toimii adheesiovoima.

Samantapainen tilanne on esim sienten luokittelu, muistaakseni vielä 1970-luvulla kasvikirja sisälsi myös sienet. Nykyään tietysti sienet luokitellaan omaan sienikuntaansa, ja niiden tiedetään muistuttavan solutoiminnoiltaan enemmänkin eläimiä kuin kasveja.

Tämä adheesiovoima selittä senkin, kun kärpänen pysyy myös sileässä lasissa. Adheesiottoman karvateorian mukaisisti voisi ennustaa, että kärpänen ja gekko pysyvät paremmin rosoisella luonnon pinnalla, kuin sileällä lasilla. Siitä seurasi lisäkysymys, että miten gekko tiesi aikanaan, että lasi tullaan keksimään?

Mutta addeesioselitys antaa olettaa, että kun gekko kerran pysyy kaliolla, niin parempi pito lasilla tuli vain kaupan päälle.

Joo sienethän ovat toisenvaraisia. Maailmassa kasvit selviäisivät ainakin tuulensuosijat ilman eläimiä ja sieniä, mutta me ja sienet emme pärjää ilman kasveja. Toisaalta kasvien hajoaminen ilman sieniä olisi hidasta ja ravinteista saattaisi tulle uupelus ja onhan ne mykoretsiasienet, mitkä auttavat puita saamaan ravinteita maasta.

Vaikka sieni ei ole kasvi eikä eläin, niin minun puolestani saavat lapset edelleenkin leikkiä Kuuluuko se kasvi- eläin- vai kivikuntaan- leikkiä. Tässä luokittelussa laskisin sienet edelleenkin kasvikuntaan kuuluviksi.

Kiitos vessapaperitiedosta korjaan alkuparäisen selostukseni illalla sen tiedon mukaiseksi. Sinä oikaisitkin vesssapaperin fiksusti virtuaalisesti. En kuitenkaan suosittele tietokonetta käytettäväksi vessapaperin varsinaisen käytön korvikkeena hajuhaittojen ja ikävän suklaisen näytön takia.

Titap kirjoitti:

Tämä adheesiovoima selittä senkin, kun kärpänen pysyy myös sileässä lasissa. Adheesiottoman karvateorian mukaisisti voisi ennustaa, että kärpänen ja gekko pysyvät paremmin rosoisella luonnon pinnalla, kuin sileällä lasilla. Siitä seurasi lisäkysymys, että miten gekko tiesi aikanaan, että lasi tullaan keksimään?

Mutta addeesioselitys antaa olettaa, että kun gekko kerran pysyy kaliolla, niin parempi pito lasilla tuli vain kaupan päälle.

Joo sienethän ovat toisenvaraisia. Maailmassa kasvit selviäisivät ainakin tuulensuosijat ilman eläimiä ja sieniä, mutta me ja sienet emme pärjää ilman kasveja. Toisaalta kasvien hajoaminen ilman sieniä olisi hidasta ja ravinteista saattaisi tulle uupelus ja onhan ne mykoretsiasienet, mitkä auttavat puita saamaan ravinteita maasta.

Vaikka sieni ei ole kasvi eikä eläin, niin minun puolestani saavat lapset edelleenkin leikkiä Kuuluuko se kasvi- eläin- vai kivikuntaan- leikkiä. Tässä luokittelussa laskisin sienet edelleenkin kasvikuntaan kuuluviksi.

Kiitos vessapaperitiedosta korjaan alkuparäisen selostukseni illalla sen tiedon mukaiseksi. Sinä oikaisitkin vesssapaperin fiksusti virtuaalisesti. En kuitenkaan suosittele tietokonetta käytettäväksi vessapaperin varsinaisen käytön korvikkeena hajuhaittojen ja ikävän suklaisen näytön takia.

Ihmisen valmistama tekniikka matkii jälleen luontoa. Turun Sanomat kertoo:

"Nyt eteläkorealaiset tutkijat ovat Kahp Y. Suhin johdolla kehittäneet Soulin kansallisessa yliopistossa uudenlaisen liimattoman laastarin. Idea on saatu gekoilta ja koppakuoriaisilta, joiden jaloissa on nano- ja mikrokoon tartuntakarvoja."
http://www.ts.fi/teemat/terveys/265024.html