Asustelen täällä Tampereen lähistöllä pienessä kunnassa. Ei kumminkaan mikään maatalouskunta, vaan ihan oikeaa teollisuutta. Olen usein käynyt Helsingissä ja vielä useammin Tampereella. Täytyy ihmetellä mitenkä ihmiset voivat asustella semmoisessa ahtaudessa. Siis paskassa. Kun tämä pieni kuntakin tuntuu ahistavalta. Saan tarpeeksi parissa päivässä kun olen noissa kyseisissä kaupungeissa. Samoin tunnen todellakin missä kaupungissa vaan.
Kävimme vuoden vaihteessa maalla, vaimon kotopuolessa sen sisaren luona. Siinä illalla kun kävin tupakalla PIMEÄSSÄ ei ollut muuta valoa kuin porras pielessä olewva piha valo. Suuren peltoaukean laitamilla näkyi parin kolmen muun talon valot. Hitto että se tuntui upealta.
Visioin siinä sitten heti, että miten hienoa olisi lastenkin kannalta. Asustella sielä, keskellä aakeeta laakeeta. Kaukana kaikesta hemmetin hälinästä. Saisilaittaa lapset pihalle, pelkäämättä pihoilla kaahailevia kuspiä kuskeja.
Ikinä en ole maalla asunut, mutta sinne tahtoisin muuttaa. JA VIELÄ MUUTANKIN!!!
En todellakaan moiti teitä jotka tykkäätte asua kaupungeissa, se vaan ei sovi minulle. Olen sitä miettinyt ja olen myöskin asunut kaupungissa. Se repi minut hajalle. Silloinen suhde hajosi. Nautin kaikesta mitä saa tehdä omissa olissa, ajattelematta etää heti on joku ikkunassa katselemassa tai muuten utelemassa. Siinä tupakoidessa tuli mieleen laulu jonka sanoja en ihan tarkkaan muista, mutta jotenkin näin se meni.
"Katson maalaismaisemaa ja ymmärrän
kuinka onnellinen saakaan olla hän
joka täällä aina saa vain asustaa"
Kävimme vuoden vaihteessa maalla, vaimon kotopuolessa sen sisaren luona. Siinä illalla kun kävin tupakalla PIMEÄSSÄ ei ollut muuta valoa kuin porras pielessä olewva piha valo. Suuren peltoaukean laitamilla näkyi parin kolmen muun talon valot. Hitto että se tuntui upealta.
Visioin siinä sitten heti, että miten hienoa olisi lastenkin kannalta. Asustella sielä, keskellä aakeeta laakeeta. Kaukana kaikesta hemmetin hälinästä. Saisilaittaa lapset pihalle, pelkäämättä pihoilla kaahailevia kuspiä kuskeja.
Ikinä en ole maalla asunut, mutta sinne tahtoisin muuttaa. JA VIELÄ MUUTANKIN!!!
En todellakaan moiti teitä jotka tykkäätte asua kaupungeissa, se vaan ei sovi minulle. Olen sitä miettinyt ja olen myöskin asunut kaupungissa. Se repi minut hajalle. Silloinen suhde hajosi. Nautin kaikesta mitä saa tehdä omissa olissa, ajattelematta etää heti on joku ikkunassa katselemassa tai muuten utelemassa. Siinä tupakoidessa tuli mieleen laulu jonka sanoja en ihan tarkkaan muista, mutta jotenkin näin se meni.
"Katson maalaismaisemaa ja ymmärrän
kuinka onnellinen saakaan olla hän
joka täällä aina saa vain asustaa"
Vastaukset 8
Vanhimmat
suskulaismiehenikin kunnes hänen 18 ja 15 vuotiaat pojat kääntyivät traktorilla ilman vilkkuja (ei toimineet) kaistalta ja rekka ajoi päin. Kuski (18v) säilyi hengissä ja serkkuni (15v) kuoli. Itse olen koko ikäni asunut isossa kaupungissa ja kutakuinkin hengissä olen. Vaarat ne on landellakin.
Vaaroista viis.
Maalla on hermojen kannalta parempi asua, kun taas kaupungissa käytännöllisempi -> kaikki lähellä.
Kummallakin on omat hyvät puolensa. -Kaikista fiksuimpia ovat tietenkin ne jotka asuvat lähellä kaupunkia mutta maalaismaisessa miljöössä. Suomessa on mahdollista asua jopa suht. lähellä Helsinkiä mutta silti maalla.
Onhan se näin. vaarat ne on maallakin. Mutta se elämän meno on rauhallisempaa. Sielä ei ole aina sitä hälinää. Ihmiset välittömämpiä. Se on se hälinä mikä ei sovi mun luonteeseen. Ehkäpä olen tietynlainen "erakko" luonne.
yksinäisyydestä siellä maalla ? ainiin, sekoaahan ne.
Kyllä kaupungeissa ja maalla on ihan yhtälailla yksinäisiä. Maalla se korostuu vähäisen asukasmäärän ja pitkien välimatkojen takia mutta harva sitä kaupungissa omaa yhtään enempää ystäviä. Sohjossa painetaan väliä koti-työpaikka katse katuojassa, naapureita tuskin moikataan kerrostalon portaikossa (tosielämä on kaukana salatuista elämistä).
Paremminkin kuinkahan ne ei sekoa kaupungeissa yksinäisyyteen ? Luulen, että kaupungeissa valitetaan eniten juuri yksinäisyyttä.
Kuvaavaa on esim. suomalainen meiniki kaupungeissa, että jos avaat suusi vaikka kadulla tai julkisissa tiloissa tai liikennevälineissä olet ilman muuta jotenkin outo tai hullu tai vaarallinen. Miksi tätä ei esiinny maaseudulla (ainakaan kai vielä) ? Siellä ei katsota pitkään jos alat keskusteleen vaikka kenen kanssa tahansa ellei se keskutelukummppanisi sitten satu oleen sattumoisin kaupuinkilainen käymässä maalla.
>Visioin siinä sitten heti, että miten hienoa olisi lastenkin kannalta. Asustella sielä, keskellä aakeeta laakeeta.<
Odota kunnes ne kasvaa teini-ikään! Silloin saat kuulla miten tylsää maalla on ja "miksi asutaan täällä korvessa?" joka päivä.
Hollannissa, jossa asukastiheys parissa maakunnassa lähentelee 1000 asukasta per neliökilometri, on käsite "mukavan paljon väkeä". Monet pitävät metsää ahdistavana paikkana.
Mitä paskaan tulee niin lopeta tupakointi.