Olipa kerran onnellinen verkostomyyjä, joka Event-tapahtuman jälkeen taas kerran koki olevansa voittajien joukossa. Edellinen viikko oli ollut täyttä piinaa, jopa Dressmannin liikkeessä myyjät olivat ehdotelleet ilmastointiteipillä korjattujen talvilenkkareiden vaihtoa edes vähän tyylikkäämpiin kenkiin. He eivät vaan ymmärtäneet sitä, että pukuun sopivia nahkakenkiä ei saa tarranauhoilla varustettuina. Luusereita. Joutuvat tekemään t-ö-i-t-ä, ajatteli onnellinen verkostomyyjä, polkiessaan pois bulgarialaisella polkupyörällään.
Mutta nyt, vihdoin todistettiin verkosto käräjäoikeudessa lailliseksi! Ainoastaan verkoston johtohenkilöt saivat tuomiot mutta ei itse verkosto! Tämä oli mitä erinomaisin uutinen. Verkosto ei ollut syyllistynyt mihinkään, ainoastaan johtohenkilöt. Ja hekin vain koska Jouni Laiho pisti heidät kuseen! Nilkki. Mitä se bisneksiin puuttuu? Se on vaan hitto kateellinen.
Onnellisen verkostomyyjän onnea ei päässyt varjostamaan sekään, että hänellä painoi jo niskassa parinkymmenen tonnin kulutusluotot. Kohta tulisi fyffee ovista ja ikkunoista. Tosin, ensin olisi käytävä parissa eventissä joihin olisi saatava muutama satanen rahaa. Vippilainana sen varmaan vois ottaa, ajatteli onnellinen verkostomyyjä. Ja polki eteenpäin.
Onnellinen verkostomyyjä saapui lopulta omaan kotiinsa, parkkeerasi pyöränsä pyörätelineeseen. Saapuessaan kotiovelleen, kuuli hän selkeästi puheensorinaa rappukäytävään saakka. Samperi, ajatteli onnellinen verkostomyyjä, mutsi on taas kutsunut ne lannistajat kylään. Parempi että luikin nyt vaan äkkiä toimistooni, ajatteli onnellinen verkostomyyjä.
Onnellinen verkostomyyjä aloitti käymällä läpi meilinsä. Ensimmäinen alkoi "Ole hyvä ja anna mun olla rauhassa". Toinen sanoi suoraan, "En ole kiinnostunut, usko nyt jo". Kolmas jopa uhkaili "Paree ettet nyt vaan tule nakkikiskalle johonkin aikaan". Luusereita. Eivät ole halukkaita tekemään töitä. Samaa tosin olivat sanoneet onnelliselle verkostomyyjälle koulussa. Mutta ne eivät tajunneet että onnellisen verkostomyyjän kohtalo ei ollut olla toisten leivissä.
[välivaiheet saa täydentää]
Tarina loppui siihen että onnellisen verkostomyyjän bulgarialaisen polkupyörän eturengas irtosi kesken ajon, hän löi päänsä jalkakäytävän reunaan ja kuoli vitutukseen. Onnellisen verkostomyyjän ympäristö huokaisi helpotuksesta ja eli jokseenkin tyytyväisinä elämänsä loppuun saakka.
Sen pituinen se.
Mutta nyt, vihdoin todistettiin verkosto käräjäoikeudessa lailliseksi! Ainoastaan verkoston johtohenkilöt saivat tuomiot mutta ei itse verkosto! Tämä oli mitä erinomaisin uutinen. Verkosto ei ollut syyllistynyt mihinkään, ainoastaan johtohenkilöt. Ja hekin vain koska Jouni Laiho pisti heidät kuseen! Nilkki. Mitä se bisneksiin puuttuu? Se on vaan hitto kateellinen.
Onnellisen verkostomyyjän onnea ei päässyt varjostamaan sekään, että hänellä painoi jo niskassa parinkymmenen tonnin kulutusluotot. Kohta tulisi fyffee ovista ja ikkunoista. Tosin, ensin olisi käytävä parissa eventissä joihin olisi saatava muutama satanen rahaa. Vippilainana sen varmaan vois ottaa, ajatteli onnellinen verkostomyyjä. Ja polki eteenpäin.
Onnellinen verkostomyyjä saapui lopulta omaan kotiinsa, parkkeerasi pyöränsä pyörätelineeseen. Saapuessaan kotiovelleen, kuuli hän selkeästi puheensorinaa rappukäytävään saakka. Samperi, ajatteli onnellinen verkostomyyjä, mutsi on taas kutsunut ne lannistajat kylään. Parempi että luikin nyt vaan äkkiä toimistooni, ajatteli onnellinen verkostomyyjä.
Onnellinen verkostomyyjä aloitti käymällä läpi meilinsä. Ensimmäinen alkoi "Ole hyvä ja anna mun olla rauhassa". Toinen sanoi suoraan, "En ole kiinnostunut, usko nyt jo". Kolmas jopa uhkaili "Paree ettet nyt vaan tule nakkikiskalle johonkin aikaan". Luusereita. Eivät ole halukkaita tekemään töitä. Samaa tosin olivat sanoneet onnelliselle verkostomyyjälle koulussa. Mutta ne eivät tajunneet että onnellisen verkostomyyjän kohtalo ei ollut olla toisten leivissä.
[välivaiheet saa täydentää]
Tarina loppui siihen että onnellisen verkostomyyjän bulgarialaisen polkupyörän eturengas irtosi kesken ajon, hän löi päänsä jalkakäytävän reunaan ja kuoli vitutukseen. Onnellisen verkostomyyjän ympäristö huokaisi helpotuksesta ja eli jokseenkin tyytyväisinä elämänsä loppuun saakka.
Sen pituinen se.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hyvin viritetty tunnelma.
Verkostomyyjällä paikatut lenkkarit ja bulgarialainen maastofillari... (nauraa)
Noh, maastopyörät nyt on sitä laatua mitä on ja vituttaahan se jos päähän sattuu.
Ero Sinun elämääsi oli siinä, että hän oli onnellinen ja kulutusluottoa vielä myönnettiin, koska oli kykenevä makasmaan takaisin.
Aika hyvä tarina herättämään kysymyksen: Millaista elämää haluaisinkaan viettää?
Nakkikioskin myyjänkö?
Hyvä niin.