Asun pikkukaupungissa ja lähdin tänään aamupäivällä lenkille. Kävelin kaikessa rauhassa kuulokkeet korvilla (kuuntelin musiikkia), kun minut pysäytettiin. Keski-ikäinen pariskunta seisoi jalkakäytävällä ja mies puhutteli minua. Otin kulokkeet pois korvilta, oeltin heidän kysyvän tietä johonkin. Vaan ei, ensin kyseyttiin, että olenko kuntoilemassa, vastattuani myöntävästi mies alkoi kaivamaan salkkuaan ja halusi antaa minulle luettavaa, eli Herätkää- ja Vartiotorni-lehdykäisiä tarjosi. En kuitenkaan suostunut niitä ottamaan koska en halunut kannettavaa ja toisaalta en viitsinyt ottaa lehtiä ja heittää niitä johonkin roskikseen.
Mistähän tämä mahtanee kertoa? Eivätkö kehdanneet soitella ihmisten ovikelloja näin pyhäpäivänä ja lehtiä piti kuitenkin saada jaettua?
Mistähän tämä mahtanee kertoa? Eivätkö kehdanneet soitella ihmisten ovikelloja näin pyhäpäivänä ja lehtiä piti kuitenkin saada jaettua?
Vastaukset 8
Vanhimmat
JT eivät mene vain ovelta ovelle vaan puhuvat ihmisten kanssa kaikkialla, puistossa, asemilla, satamassa jne.
Lainaus:
"JT eivät mene vain ovelta ovelle vaan puhuvat ihmisten kanssa kaikkialla, puistossa, asemilla, satamassa jne."
Itselläni ei ole kokemusta siitä että jt:ja olisi puhunut minun KANSSANI, se edellyttäisi sitä että myös minä olisin saanut tilaisuuden sanoa jotakin omasta puolestani ja se olisi otettu huomioon.
Noin ei ole tapahtunut.
Jt äitini puhui minuLLE paljon jumalasta ja raamatusta, vartiotorneista, herätkäälehdistä, jt-kirjoista ja niihin liittyvistä asioista. Hän puhui minulle että minun pitäisi uskoa se mitä hän noista puhuu.
Olen esittänyt hänelle kysymyksiä mutta hän ei ikäänkuin ole joko kuullut niitä tai sitten on ymmärtänyt väärin ne ja vastaillut aina kaikenlaista raamatunlauseita, jne.
Ovellani on käynyt jt:jia. Olen joskus nuorempana päästänyt heitä kotiini eivätkä he ole puhuneet minun KANSSANI vaan minuLLE. Ovat tarjonneet lehtiään ja sama kaava on toistunut heidän kanssaan kuin äitini.
Olen törmännyt jt:jiin myös asemilla; istuessani odotussalissa joku on istunut viereen ja alkanut tarjoilla lehtiä, jne. ja samaa siis niilläkin.
Olen tullut pysäytettyä kadulla jt:ien toimesta ja sama on toistunut.
-------
Ilmiö sinällään tuttu mutta mitään interaktiivista vuorovaikutusta ei ole tapahtunut, he ovat tarjonneet minulle vain ja ainoastaan omaansa niin että ottaisin sen passiivisesti vastaan.
Muutama vuosi sitten tutustuin erään projektin yhteydessä nuoreen jt.naiseen. Tai.. tutustuin naiseen jonka tajusin jt:ksi siitä että hän tulistui ja suuttui kun kerroin potevani traumoja jt:ja äitini.. tai jt-lahkon vuoksi.
Mainittakoon sivuhuomiona että kyseinen nainen on jt-perheen jälkeläinen ja ollut nuoresta asti psykiatrisessa hoitosuhteessa. Kärsii mm. hysteerisyydestä/psykoottisuudesta, jne
Notta tommosta kokemusta .. ei siis kanssa, ei.
>>mitään interaktiivista vuorovaikutusta ei ole tapahtunut
Yleensä ei tapahdukaan mitään vuorovaikutusta. Eikä edes periaatteessa saa tapahtua. Vuorovaikutusta oikein pelätään. Esimerkkiä näyttää itse Vartiotorniseura. Siltä ei voi eikä saa kysyä mitään. Kaikki tieto tulee aina "ylhäältäpäin", siis hallintoelimeltä ja "u&y orjalta". Koskaan kukaan rivijulistaja ei "tiedä" itse mitään, vain siinä tapauksessa "tietää", että lainaa Vartiotornia tai muuta VTS:n julkaisua sanasta sanaan.
Esimerkki vuorovaikutuksen täydellisestä puuttumisesta löytyy nettisivuilta "Seitsemän aikaa". Lue sekä kysymys että Betelin "vastaus", niin ymmärrät, miksi vuorovaikutusta ei edes periaatteessa suvaita.
http://koti.mbnet.fi/jpoika/7aikaa/
Olet ilmeisesti jo lähettänyt tuon 7 ajan kysymyksen Brooklyniin. Onko sieltä kuulunut vielä mitään vastausta? Itse epäilen ettei hallintoelin vastaa kysymykseen eikä lähetä minkäänlaista kirjettä vastaukseksi.
Postilaatikkoni ei ole kyseisen asian takia kolissut. Tuskin he mitään vastaavat, vaikka vastaus on asiallisesti käännetty englanniksi. Aivan lähiaikoina tuo englanninkielinen versiokin julkaistaan netissä koko maailman iloksi. Linkki sivuihin julkaistaan myös englanninkielisillä keskustelusivuilla.
Suomen Betel on jo saanut "maistaa" tätä käännettyä versiota, kun lähetin heille sen etukäteen tutustumista varten. Mahtaa Ropposta ja muita konttorin poikia nolottaa, kun myös heidän tyly vastauksensa käännettiin englanniksi ja lähetettiin Brooklyniin. Suomen Betelin vastaus on myös tulossa lähipäivinä nettiin englannin kielellä. Nettisivut ovat jo olleet aika monta päivää täysin valmiina. Avajaisia vietetään pian... Vain kysymyksen "isä" tietää tarkan ajankohdan. Minäkään en sitä tiedä vielä. En tiedä päivää enkä hetkeä, mutta nettiosoitteen tiedän. :)
Jukka Ropposta voi muutenkin nolottaa, kun hänenkin tekonsa on julkisesti paljastettu. Myös tekemättömyys on todettu (ei suostunut kääntämään sitä kysymystä ja lähettämään eteenpäin). Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.
Mistähän tämä mahtanee kertoa? Eivätkö kehdanneet soitella ihmisten ovikelloja näin pyhäpäivänä ja lehtiä piti kuitenkin saada jaettua?
- JT tekevät työtään jokapaikassa eikä vain ovilla.Olen itsekin tullut pari kertaa pysäytetyksi kadulla. Lehtejä tarjotaan harvoin joten otan aina kaiken mitä löytyy. Kadulla kannattaa ottaa lehtiä, eivät johda uusintakäyntiinkään:) JT lehdissä on usein kiinnostavia juttuja. Luen niitä jokatapauksessa mielelläni, olkoot ne sitten totta tai ei.
Ei kannata suhtautua vihamielisesti. Itse voin keskustella kaikenlaisten uskovien kanssa ja ottaa materiaalia vastaan. En ole ahdasmielinen.
..vaikka en heidän kanssaan uskonnosta haluakaan keskustella. Heidän materiaalinsa ei minua kiinosta, en halua sitä siksi. Tiedän, että he joutuvat maksamaan lehdistä ja koska minulta ne menisivät suoraan paperinkeräykseen en niitä vastaanota.
Tämän kysymyksen tein tänne siksi, että itse tulin ensimmäisen kerran kadulla pysäytetyksi. Aiemmin olen heitä "ulkosalla" nähnyt ainoastaan asematunnelissa ja siellä eivät pysäyttele.
Mieleeni tuli, että ahdistetaanko heitä jakamaan kirjallisuuttaan ja sanomaansa entistä agressiivisemmin?
Kautta-aikojen on kannustettu menemään sinne missä ihmisiä on - kaduille, toreille, asematunneleihin...
Tämä ei ole mitenkään uutta vaan tarkoitus on tavoittaa mahdollisimman paljon ihmisiä ja helpompaahan se on kun menee sinne missä heitä on. Kyse ei ole painostuksesta tai aggressiivisuudesta, mutta tehokkaampahan työ on kun tapaa ihmisiä.