Huumekauppaan ja huumeiden käyttöön liittyviin ongelmiin ja niiden vähentämiseen tarjottiin uudenlaisia näkökulmia Vanhalla ylioppilastalolla keskiviikkona 14.3. pidetyssä tapahtumassa. Tapahtumassa puhuivat emeritusprofessori Juha Partanen, tutkija Risto Mikkonen ja kansalaisaktivisti Ossi Viljakainen. Puheenvuorot käsittelivät huumekaupan asemaa maailmantaloudessa, huumeiden käyttäjien asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa, huumeiden kieltolain historiaa sekä huumeongelman ja huumepolitiikan nykytilaa.
Huumeongelmaa on kokonaisuudessaan vaikea arvioida tarkasti, koska ongelmat ovat piilossa. Tämä johtuu siitä, että myös käyttö on piilossa - yleensä ihmisten kodeissa ja olohuoneissa.
Samaten huumepolitiikan tarkat arviointiyritykset puuttuvat. Nykyisen politiikan on uskottu toimivan ja olevan tehokas keino huumeongelman ehkäisemiseksi, eikä sen objektiivista arvioimista ole pidetty tarpeellisena.
Ehkäisevä valistus epäonnistuu yhä useammin. Yhä useampi päättää kokeilla huumeita. Yhä useampi käyttää niitä satunnaisesti,kontrolloidulla tavalla. Puhutaan viihdekäytöstä - käytetään silloin tällöin, yleensä viikonlopun juhlimisen yhteydessä. Riippuvuutta ei synny miedommilla päihteillä ja satunnaisella käytöllä.
- Huumeiden käytön kehitys ei riipu käytetystä huumepolitiikasta, vaan on sidoksissa esimerkiksi nuorisokulttuuriin, mainitsee Partanen
Paljon puhutusta viihdekäytöstä onkin tullut tavanomainen osa huvielämää ja illanviettoa. Käyttö on hallittua ja verrattavissa alkoholin viihdekäyttöön. Huumeiden käyttö ajoittuukin juhlatilanteisiin ja viikonloppuihin. Puhutaan käytön vakiintumisesta ja normalisoitumisesta.
Riskejä kuitenkin on - liikakäyttö, riippuvuus, joillekin käyttötavoille ominaiset ongelmat ja sekakäyttö. Näitä voidaan pyrkiä ehkäisemään käyttäjille suunnatulla valistuksella, jossa neuvotaan kuinka välttää riskejä. Maailmalla on saavutettu tuloksia riippuvuuden syntymisen ehkäisyssä sekä terveysongelmien ja kuolemien välttämisessä.
Professori Partanen: Huumeiden kieltolaki surkeasti epäonnistunut -esittää ratkaisuksi kontrolloitua jakelua
Huumerikollisuus on ylivoimaisesti suurin ongelma, ja se koskee kaikkia yhteiskuntia. Erityisesti se on kuitenkin kehitysmaiden ongelma huumetalouteen voimakkaasti kytkeytyvän korruption takia. Yhteiskunnan heikosta rakenteesta johtuen kehitysmaiden viranomaiset ovat erityisen alttiita huumeparonien tarjoamille lahjuksille. Köyhän valtion on mahdotonta kontrolloida huumeparonien toimintaa, sillä näiden valvontaviranomaisille tarjoamat tähtitieteelliset rahasummat mahdollistavat paronien vapaan toiminnan.
- Huonoiten hoidettu huumepolitiikan osa on kansainvälinen rikollisuus, toteaa professori Juha Partanen.
Laittomat huumerahat ovat osa kansainvälistä taloutta. Rahanpesun ja harmaan talouden kautta rahat päätyvät osaksi kansainvälistä taloutta, ja rahavirtojen kautta rikolliset ulottavat lonkeronsa laillisten instituutioiden sisälle.
- Huumerahat ovat merkittävä osa valuuttakriisejä, Partanen jatkaa. Jopa monien tiedustelupalveluiden, kuten CIA:n on paljastettu rahoittavan operaatioitaan huumetaloudesta peräisin olevilla rahoilla. Vielä synkemmäksi tilanteen muodostavat diktatuurit ja terroristit, jotka rahoittavat asehankintojaan huumekaupasta saatavilla tuloilla. Tehokkaita vastakeinoja ei kuitenkaan ole olemassa.
-Kieltolaki on surkeasti epäonnistunut, toteaa Partanen.
Ratkaisuksi Partanen tarjoaakin aineiden kontrolloitua jakelua. Järjestely eliminoisi järjestäytyneen rikollisuuden ja mahdollistaisi jakelusta saatavien verotulojen ohjaamisen ongelmakäytön hoitoon. Samalla tuloksettomaan poliisikontrolliin suunnatut miljardit voitaisiin suunnata ehkäisevään työhön, valistukseen ja päihdeongelmaisten auttamiseen.
Tutkimusten mukaan käyttö ei ole juurikaan lisääntynyt maissa, joissa huumepolitiikkaa on liberalisoitu. Euroopan maat, jotka ovat valinneet liberaalimman huumepolitiikan, ovat päätyneet siihen olosuhteiden pakosta. Tiukan kieltolain aikana huumeongelmat ovat kasvaneet mittoihin, joita ei pystytty enää kurin ja kontrollin keinoin hallitsemaan. Tällöin siirryttiin vaihtoehtoisiin menetelmiin jotka vähentävät huumeiden käytöstä johtuvia haittoja tehokkaamin kuin ehdoton kieltolaki.
- Vaikka käyttö todennäköisesti lisääntyisikin jonkin verran, ongelmien määrän arvioidaan ehkä jopa vähenevän rikollisuuden aiheuttamien ongelmien poistumisen myötä, Partanen kertoo.
Niin kauan kuin kysyntää riittää, laittomat huumeet tarjoavat ylivoimaisesti kannattavimman tulomuodon rikollisjärjestöille.
Päihteitä yritetty ennenkin kieltää, heikoin tuloksin
Tutkija Risto Mikkonen tarkasteli huumausainelainsäädännön historiaa. Huumeet kiellettiin Suomessa noin 50 vuotta sitten. Käytöstä tehtiin rangaistavaa vuonna 1966 tiukan keskustelun jälkeen. Kiellon tavoitteena oli estää huumeiden käyttö. Vaikutusta sillä ei ollut, vaan huumeongelma on syntynyt kielloista ja rangaistuksista huolimatta.
- Suomeen huumeiden kieltolaki tuli ulkomaisista vaikutteista, joista tärkein on tietysti USA:n huumepoliisi, DEA. Jo ennen vuoden 1972 huumelakia meille oli kehittynyt kieltolain muovaamat markkinat ja scene.
- Psyykeen vaikuttavia aineita on aina käytetty ja niiden käyttöä rajoitettu ja valvottu eri kulttuureissa, Mikkonen kertoo.
- Lähihistoriamme aikana on kampanjoitu myös mm. tupakkaa, kahvia ja kaakaota vastaan, toteaa Mikkonen.
Julmat rankaistukset eivät kuitenkaan ole riittäneet. Mikkosen mukaan nenän leikkaaminen, hampaiden julkinen irtikiskominen eikä roviolla polttaminen ole saanut ihmisiä lopettamaan päihteiden käyttöä.
Alkoholin käyttöä on yritetty estää kieltolailla vain parissa maassa: USA:ssa - ja muista Euroopan maista poiketen Suomessa. Kieltolain aikana syntyneet, viinan salakuljetukseen ryhtyneet rikollisliigat saivat myöhemmin uuden myyntiartikkelin. Alkoholin kieltolain jälkeen ne siirtyivät sujuvasti myymään nyt laittomiksi määrättyjä huumeita. Alkoholin kieltolaki johti katastrofaalisiin
seurauksiin ja se jouduttiin lakkauttamaan.
- Huumeiden kysyntää ei ole onnistuttu vähentämään käyttäjiä rankaisemalla. Eihän alkoholistikaan parane sakoilla, vaan rankaiseminen vain pahentaa työssä käyvän alkoholistin tilannetta, toteaa Viljakainen.
Putkassa vietetty päivä voi johtaa irtisanomiseen ja tieto käytöstä syrjintään.
-Ihmiset eivät kuuntele lainsäätäjän lähettämää signaalia, maintsee Viljakainen
1950-60 luvuilla huumekieltolaki johti lääkepuolella varomattomuuteen. Syntyi käsitys, että kaikki vaaralliset aineet on jo kielletty ja loput olisivat turvallisia lääkkeitä.
- Talidomidi-skandaali, jossa raskaana oleville naisille syötettiin lääkkeeksi pahoinvointiin erästä bentsodiatsepiinia, joka aiheutti lapsille vakavia epämuodostumia. Tämä oli yksi niitä tapahtumia, jotka toivat esille tähän eri aineiden erilaiseen valvontaan liittyvät ongelmat, valottaa Mikkonen.
- Hallitukset ovat tällä kieltolakijärjestelmällä itse luovuttaneet 99% huumekaupan tuloista kansainvälisille rikollisliigoille ja salaisille palveluille. Tämä on edesauttanut rikollisuuden järjestäytymistä, Mikkonen vakuuttaa.
Usein luullaan, että huumelait on säädetty vastauksena huumeongelmaan.
-Historiallisesta näkökulmasta asetelma näyttää kuitenkin erilaiselta, jatkaa Mikkonen
-Huumelakeihin ja yleensä huumeongelman hahmottamiseen vaikuttaa muut historialliset ja poliittiset voimat. Kieltolait vaikuttavat huumeiden käytön muotoutumiseen muuttamalla sekä käyttäjäkunnan koostumusta että käyttöympäristöä, mainitsee Mikkonen.
Vaihtoehtoisten menetelmien kokeiluilla ja innovatiivisilla ratkaisuilla eroon ongelmista
- Ongelma kasvanut maailmanlaajuisesti suunnattomiin mittoihin. Huumekauppa arvoltaan 400 mrd euroa. Ainoastaan asekauppa on suurempi, turismi ja öljyteollisuus samaa luokkaa, kertoo Humaania Päihdepolitiikkaa ry:n sihteeri Ossi Viljakainen.
Huumeiden laittomuus ja jatkuvasti kasvava kysyntä ovat nostaneet hinnat pilviin.
- Etelä-Amerikassa kannattaa viljellä ainoastaan koka-pensasta ja Afghanistanissa opium-unikkoa. Näiden kasvien kasvattaminen on kaikkein kannattavinta köyhille viljelijöille, sillä tällöin pieni maatilkku riittää perheen elantoon koko vuodeksi, toteaa Viljakainen.
Myöskään huumeiden kauppaa ei ole onnistuttu estämään kontrollitoimin. Poliisin mukaan 95% aineista pääsee läpi. Vain 5% jää kiinni, määrä vastaa normaalia vähittäiskaupan hävikkiä. Hinnat ovat orkealla
aineiden laittomuudesta johtuen
Sveitsissä kokeiltiin heroiinin jakamista käyttäjille päihdelääkärin reseptillä apteekista tai päihdehuoltopisteestä. Kokeilun aikana rikollisuus väheni ja käyttäjien terveydentila koheni. Hinnan ollessa matala - muutaman euron luokkaa, ei rikoksia tarvita. Käyttäjän ei tarvitse enää myydä aineita ja levittää ongelmaa rahoittaakseen käyttöään. Kokeilun hyvät tulokset ovat herättäneet kiinnostusta ympäri maailmaa.
- Reseptiheroiini on tehokkain keino katukaupan ja oheisrikollisuuden vähentämisessä, koska se vie diilereiltä asiakkaat. Reseptiasiakkaat on mahdollista ohjata muihin oitomuotoihin tilanteen vakiinnuttua ja luottamuksen synnyttyä, Viljakainen jatkaa.
Viljakainen luetteli joukon ratkaisuja ongelmien vähentämiseksi. Hänen mukaansa Käyttäjien rankaisusta luopuminen vapauttaisi viranomaisresursseja kontrollitoimista opastukseen ja hoitoon, kuten viimeaikoina on ollut suuntauksena. Vapautuneiden resurssien myötä poliisi voi keskittyä todellisten rikosten tutkimiseen.
- Rankaisusta luopuminen vähentää myös kuolemia, hän väittää.
Viljakaisen mukaan käyttäjät eivät uskalla hätätilanteessa soittaa ambulanssia rangaistusten ja työpaikan menetyksen pelossa. Toivotaan, että kaveri tokenisi. Ambulanssi soitetaan vasta viime hetkellä, mikä on usein liian myöhään. Rankaisemisesta luopumisen on todettu myös lisäävän vapaaehtoista hoitoon hakeutumista ja vähentävän syrjäytymistä.
Kaikkien tilaisuudessa esiintyneiden puhetta siivitti yhteinen viesti: Huumeeton yhteiskunta on utopia. Huumeet ovat tulleet jäädäkseen. Tämän tosiasian hyväksyminen ei kuitenkaan merkitse käsien pystyyn nostamista, vaan se on edellytys keskustelulle tehokkaimpien keinojen löytämiseksi huumeiden käytön ja niiden kauppaan liittyvien moninaisten haittojen ehkäisemiseksi.
http://www.hppry.org
Huumeongelmaa on kokonaisuudessaan vaikea arvioida tarkasti, koska ongelmat ovat piilossa. Tämä johtuu siitä, että myös käyttö on piilossa - yleensä ihmisten kodeissa ja olohuoneissa.
Samaten huumepolitiikan tarkat arviointiyritykset puuttuvat. Nykyisen politiikan on uskottu toimivan ja olevan tehokas keino huumeongelman ehkäisemiseksi, eikä sen objektiivista arvioimista ole pidetty tarpeellisena.
Ehkäisevä valistus epäonnistuu yhä useammin. Yhä useampi päättää kokeilla huumeita. Yhä useampi käyttää niitä satunnaisesti,kontrolloidulla tavalla. Puhutaan viihdekäytöstä - käytetään silloin tällöin, yleensä viikonlopun juhlimisen yhteydessä. Riippuvuutta ei synny miedommilla päihteillä ja satunnaisella käytöllä.
- Huumeiden käytön kehitys ei riipu käytetystä huumepolitiikasta, vaan on sidoksissa esimerkiksi nuorisokulttuuriin, mainitsee Partanen
Paljon puhutusta viihdekäytöstä onkin tullut tavanomainen osa huvielämää ja illanviettoa. Käyttö on hallittua ja verrattavissa alkoholin viihdekäyttöön. Huumeiden käyttö ajoittuukin juhlatilanteisiin ja viikonloppuihin. Puhutaan käytön vakiintumisesta ja normalisoitumisesta.
Riskejä kuitenkin on - liikakäyttö, riippuvuus, joillekin käyttötavoille ominaiset ongelmat ja sekakäyttö. Näitä voidaan pyrkiä ehkäisemään käyttäjille suunnatulla valistuksella, jossa neuvotaan kuinka välttää riskejä. Maailmalla on saavutettu tuloksia riippuvuuden syntymisen ehkäisyssä sekä terveysongelmien ja kuolemien välttämisessä.
Professori Partanen: Huumeiden kieltolaki surkeasti epäonnistunut -esittää ratkaisuksi kontrolloitua jakelua
Huumerikollisuus on ylivoimaisesti suurin ongelma, ja se koskee kaikkia yhteiskuntia. Erityisesti se on kuitenkin kehitysmaiden ongelma huumetalouteen voimakkaasti kytkeytyvän korruption takia. Yhteiskunnan heikosta rakenteesta johtuen kehitysmaiden viranomaiset ovat erityisen alttiita huumeparonien tarjoamille lahjuksille. Köyhän valtion on mahdotonta kontrolloida huumeparonien toimintaa, sillä näiden valvontaviranomaisille tarjoamat tähtitieteelliset rahasummat mahdollistavat paronien vapaan toiminnan.
- Huonoiten hoidettu huumepolitiikan osa on kansainvälinen rikollisuus, toteaa professori Juha Partanen.
Laittomat huumerahat ovat osa kansainvälistä taloutta. Rahanpesun ja harmaan talouden kautta rahat päätyvät osaksi kansainvälistä taloutta, ja rahavirtojen kautta rikolliset ulottavat lonkeronsa laillisten instituutioiden sisälle.
- Huumerahat ovat merkittävä osa valuuttakriisejä, Partanen jatkaa. Jopa monien tiedustelupalveluiden, kuten CIA:n on paljastettu rahoittavan operaatioitaan huumetaloudesta peräisin olevilla rahoilla. Vielä synkemmäksi tilanteen muodostavat diktatuurit ja terroristit, jotka rahoittavat asehankintojaan huumekaupasta saatavilla tuloilla. Tehokkaita vastakeinoja ei kuitenkaan ole olemassa.
-Kieltolaki on surkeasti epäonnistunut, toteaa Partanen.
Ratkaisuksi Partanen tarjoaakin aineiden kontrolloitua jakelua. Järjestely eliminoisi järjestäytyneen rikollisuuden ja mahdollistaisi jakelusta saatavien verotulojen ohjaamisen ongelmakäytön hoitoon. Samalla tuloksettomaan poliisikontrolliin suunnatut miljardit voitaisiin suunnata ehkäisevään työhön, valistukseen ja päihdeongelmaisten auttamiseen.
Tutkimusten mukaan käyttö ei ole juurikaan lisääntynyt maissa, joissa huumepolitiikkaa on liberalisoitu. Euroopan maat, jotka ovat valinneet liberaalimman huumepolitiikan, ovat päätyneet siihen olosuhteiden pakosta. Tiukan kieltolain aikana huumeongelmat ovat kasvaneet mittoihin, joita ei pystytty enää kurin ja kontrollin keinoin hallitsemaan. Tällöin siirryttiin vaihtoehtoisiin menetelmiin jotka vähentävät huumeiden käytöstä johtuvia haittoja tehokkaamin kuin ehdoton kieltolaki.
- Vaikka käyttö todennäköisesti lisääntyisikin jonkin verran, ongelmien määrän arvioidaan ehkä jopa vähenevän rikollisuuden aiheuttamien ongelmien poistumisen myötä, Partanen kertoo.
Niin kauan kuin kysyntää riittää, laittomat huumeet tarjoavat ylivoimaisesti kannattavimman tulomuodon rikollisjärjestöille.
Päihteitä yritetty ennenkin kieltää, heikoin tuloksin
Tutkija Risto Mikkonen tarkasteli huumausainelainsäädännön historiaa. Huumeet kiellettiin Suomessa noin 50 vuotta sitten. Käytöstä tehtiin rangaistavaa vuonna 1966 tiukan keskustelun jälkeen. Kiellon tavoitteena oli estää huumeiden käyttö. Vaikutusta sillä ei ollut, vaan huumeongelma on syntynyt kielloista ja rangaistuksista huolimatta.
- Suomeen huumeiden kieltolaki tuli ulkomaisista vaikutteista, joista tärkein on tietysti USA:n huumepoliisi, DEA. Jo ennen vuoden 1972 huumelakia meille oli kehittynyt kieltolain muovaamat markkinat ja scene.
- Psyykeen vaikuttavia aineita on aina käytetty ja niiden käyttöä rajoitettu ja valvottu eri kulttuureissa, Mikkonen kertoo.
- Lähihistoriamme aikana on kampanjoitu myös mm. tupakkaa, kahvia ja kaakaota vastaan, toteaa Mikkonen.
Julmat rankaistukset eivät kuitenkaan ole riittäneet. Mikkosen mukaan nenän leikkaaminen, hampaiden julkinen irtikiskominen eikä roviolla polttaminen ole saanut ihmisiä lopettamaan päihteiden käyttöä.
Alkoholin käyttöä on yritetty estää kieltolailla vain parissa maassa: USA:ssa - ja muista Euroopan maista poiketen Suomessa. Kieltolain aikana syntyneet, viinan salakuljetukseen ryhtyneet rikollisliigat saivat myöhemmin uuden myyntiartikkelin. Alkoholin kieltolain jälkeen ne siirtyivät sujuvasti myymään nyt laittomiksi määrättyjä huumeita. Alkoholin kieltolaki johti katastrofaalisiin
seurauksiin ja se jouduttiin lakkauttamaan.
- Huumeiden kysyntää ei ole onnistuttu vähentämään käyttäjiä rankaisemalla. Eihän alkoholistikaan parane sakoilla, vaan rankaiseminen vain pahentaa työssä käyvän alkoholistin tilannetta, toteaa Viljakainen.
Putkassa vietetty päivä voi johtaa irtisanomiseen ja tieto käytöstä syrjintään.
-Ihmiset eivät kuuntele lainsäätäjän lähettämää signaalia, maintsee Viljakainen
1950-60 luvuilla huumekieltolaki johti lääkepuolella varomattomuuteen. Syntyi käsitys, että kaikki vaaralliset aineet on jo kielletty ja loput olisivat turvallisia lääkkeitä.
- Talidomidi-skandaali, jossa raskaana oleville naisille syötettiin lääkkeeksi pahoinvointiin erästä bentsodiatsepiinia, joka aiheutti lapsille vakavia epämuodostumia. Tämä oli yksi niitä tapahtumia, jotka toivat esille tähän eri aineiden erilaiseen valvontaan liittyvät ongelmat, valottaa Mikkonen.
- Hallitukset ovat tällä kieltolakijärjestelmällä itse luovuttaneet 99% huumekaupan tuloista kansainvälisille rikollisliigoille ja salaisille palveluille. Tämä on edesauttanut rikollisuuden järjestäytymistä, Mikkonen vakuuttaa.
Usein luullaan, että huumelait on säädetty vastauksena huumeongelmaan.
-Historiallisesta näkökulmasta asetelma näyttää kuitenkin erilaiselta, jatkaa Mikkonen
-Huumelakeihin ja yleensä huumeongelman hahmottamiseen vaikuttaa muut historialliset ja poliittiset voimat. Kieltolait vaikuttavat huumeiden käytön muotoutumiseen muuttamalla sekä käyttäjäkunnan koostumusta että käyttöympäristöä, mainitsee Mikkonen.
Vaihtoehtoisten menetelmien kokeiluilla ja innovatiivisilla ratkaisuilla eroon ongelmista
- Ongelma kasvanut maailmanlaajuisesti suunnattomiin mittoihin. Huumekauppa arvoltaan 400 mrd euroa. Ainoastaan asekauppa on suurempi, turismi ja öljyteollisuus samaa luokkaa, kertoo Humaania Päihdepolitiikkaa ry:n sihteeri Ossi Viljakainen.
Huumeiden laittomuus ja jatkuvasti kasvava kysyntä ovat nostaneet hinnat pilviin.
- Etelä-Amerikassa kannattaa viljellä ainoastaan koka-pensasta ja Afghanistanissa opium-unikkoa. Näiden kasvien kasvattaminen on kaikkein kannattavinta köyhille viljelijöille, sillä tällöin pieni maatilkku riittää perheen elantoon koko vuodeksi, toteaa Viljakainen.
Myöskään huumeiden kauppaa ei ole onnistuttu estämään kontrollitoimin. Poliisin mukaan 95% aineista pääsee läpi. Vain 5% jää kiinni, määrä vastaa normaalia vähittäiskaupan hävikkiä. Hinnat ovat orkealla
aineiden laittomuudesta johtuen
Sveitsissä kokeiltiin heroiinin jakamista käyttäjille päihdelääkärin reseptillä apteekista tai päihdehuoltopisteestä. Kokeilun aikana rikollisuus väheni ja käyttäjien terveydentila koheni. Hinnan ollessa matala - muutaman euron luokkaa, ei rikoksia tarvita. Käyttäjän ei tarvitse enää myydä aineita ja levittää ongelmaa rahoittaakseen käyttöään. Kokeilun hyvät tulokset ovat herättäneet kiinnostusta ympäri maailmaa.
- Reseptiheroiini on tehokkain keino katukaupan ja oheisrikollisuuden vähentämisessä, koska se vie diilereiltä asiakkaat. Reseptiasiakkaat on mahdollista ohjata muihin oitomuotoihin tilanteen vakiinnuttua ja luottamuksen synnyttyä, Viljakainen jatkaa.
Viljakainen luetteli joukon ratkaisuja ongelmien vähentämiseksi. Hänen mukaansa Käyttäjien rankaisusta luopuminen vapauttaisi viranomaisresursseja kontrollitoimista opastukseen ja hoitoon, kuten viimeaikoina on ollut suuntauksena. Vapautuneiden resurssien myötä poliisi voi keskittyä todellisten rikosten tutkimiseen.
- Rankaisusta luopuminen vähentää myös kuolemia, hän väittää.
Viljakaisen mukaan käyttäjät eivät uskalla hätätilanteessa soittaa ambulanssia rangaistusten ja työpaikan menetyksen pelossa. Toivotaan, että kaveri tokenisi. Ambulanssi soitetaan vasta viime hetkellä, mikä on usein liian myöhään. Rankaisemisesta luopumisen on todettu myös lisäävän vapaaehtoista hoitoon hakeutumista ja vähentävän syrjäytymistä.
Kaikkien tilaisuudessa esiintyneiden puhetta siivitti yhteinen viesti: Huumeeton yhteiskunta on utopia. Huumeet ovat tulleet jäädäkseen. Tämän tosiasian hyväksyminen ei kuitenkaan merkitse käsien pystyyn nostamista, vaan se on edellytys keskustelulle tehokkaimpien keinojen löytämiseksi huumeiden käytön ja niiden kauppaan liittyvien moninaisten haittojen ehkäisemiseksi.
http://www.hppry.org
Vastaukset 2
Vanhimmat
Näkisipä moista myös valtakunnan kärkimedioissa, TV:ssä ja lehdissä. Varsinkin lehdet näyttävät kiertävän kuin ruttoa kaikkia kirjoituksia, joissa otetaan kriittisesti kantaa Suomen nykyiseen päihdelainsäädäntöön. Jos tuollaista juttua lukisi lehdissä, joista punaisen pirtin mummo voisi sen lukea, mielipiteet voisivat oikeasti muuttua ja kieltolaki voitaisiin saada remonttiin. Taitaa kyllä olla liikoja toivottu, että lehdet muuttaisivat linjauksiaan.
Näkisipä moista myös valtakunnan kärkimedioissa, TV:ssä ja lehdissä. Varsinkin lehdet näyttävät kiertävän kuin ruttoa kaikkia kirjoituksia, joissa otetaan kriittisesti kantaa Suomen nykyiseen päihdelainsäädäntöön. Jos tuollaista juttua lukisi lehdissä, joista punaisen pirtin mummo voisi sen lukea, mielipiteet voisivat oikeasti muuttua ja kieltolaki voitaisiin saada remonttiin. Taitaa kyllä olla liikoja toivottu, että lehdet muuttaisivat linjauksiaan.