No laitanpa tänne nyt sitten pääsiäispäivän kunniaksi oikein aloituksen samasta aiheesta kuin mistä tuolla alempana olevassa ketjussa keskustellaan (= yritetään keskustella).
Kertokaa tähän ketjuun, hellarit/elävän uskon omaavat uskovaiset, mitä te ajattelette rikosten uhreista noin ylipäänsä. Siis UHREISTA, rikoksen kohteista, EI rikollisista.
Millaisina ihmisinä te rikosten uhrit näette? Miten rikosten uhrien tulisi suhtautua kokemaansa rikokseen? Entä rikolliseen?
Ja jos uhri on kuollut rikoksen seurauksena, miten uhrin läheisten tulisi hellareiden mielestä suhtautua rikolliseen?
Koska rikollisista hellareilla on selvä mielipide, ja heitä pidetään jatkuvasti keskusteluissa pinnalla, on asiat loppuun asti ajatelleilla uskovaisilla varmasti myös UHRIN asemasta selkeä mielipide - varsinkin suhteessa uskoon.
Joten tähän ketjuun sitten uskiksien mielipiteitä siitä aiheesta, kiitos. :-)
Kertokaa tähän ketjuun, hellarit/elävän uskon omaavat uskovaiset, mitä te ajattelette rikosten uhreista noin ylipäänsä. Siis UHREISTA, rikoksen kohteista, EI rikollisista.
Millaisina ihmisinä te rikosten uhrit näette? Miten rikosten uhrien tulisi suhtautua kokemaansa rikokseen? Entä rikolliseen?
Ja jos uhri on kuollut rikoksen seurauksena, miten uhrin läheisten tulisi hellareiden mielestä suhtautua rikolliseen?
Koska rikollisista hellareilla on selvä mielipide, ja heitä pidetään jatkuvasti keskusteluissa pinnalla, on asiat loppuun asti ajatelleilla uskovaisilla varmasti myös UHRIN asemasta selkeä mielipide - varsinkin suhteessa uskoon.
Joten tähän ketjuun sitten uskiksien mielipiteitä siitä aiheesta, kiitos. :-)
Vastaukset 28
Vanhimmat
tuossa kirjoituksesi ala osassa.
Luterilainen lapskastettu tuomari tuomitsee uskonveljensä, lapskastetun luterilaisen miehen joka on raiskannut luterilaisen lapskastetun uskonsisarensa, joka on myös lapskastetun tuomarin uskonsisar.Tuomio on mikä on, mutta uskonsisaren, siis molempien uskon sisar, samaan ev.lut kirkkoon kuuluvan hän vapautta........kun ei oo näyttöä .
Uskonsisar, siis molempien, tuomarin ja ragaistun, kaikki kolme siis lapskasteella kastettuja ja ev.lut sek:n kuuluvina, siis uskonsisar valittaa, korkeimpaan oikeuteen jossa useammat samaan ev.lut srk:n kuuluvat, lapsena kastetut veljet päättävät mitä tehdään srk:n lapskastetuille.Jäämme odottamaan.
Hankalia kysymyksiä, en mää osaa näihin vastata.
En ole helluntailainen, mutta jonkunsortin uskova kuitenkin.
mitä te ajattelette rikosten uhreista noin ylipäänsä.
-Eikai uhreista voi ajatella mitenkään "tietyllä tavalla". Kuka tahansa voi joutua rikoksen kohteeksi.
rikosten uhrien tulisi suhtautua kokemaansa rikokseen? Entä rikolliseen?
- Tekijä on yritettävä saada kiinni ja vastuuseen. Tuskin kukaan pystyy suhtautumaan kovin myötämielisesti ja anteeksiantavasti pahantekijään, jos on joutunut törkeän rikoksen kohteeksi. Ei tarvitsekaan.
Ja jos uhri on kuollut rikoksen seurauksena, miten uhrin läheisten tulisi hellareiden mielestä suhtautua rikolliseen?
-Jokaisella ihmisellä on erilainen tapa suhtautua asioihin. Jokainen suhtautuu oman persoonansa mukaisesti eri tilanteissa, eikai sitä suhtautumista voi kenellekään neuvoa.
Hieman erikoinen kysymys; siis siinä mielessä, koska itse en ainakaan näe että rikoksen uhrit olisivat jollain lailla erikoisia. Mikä kysymyksessä hämää, on se että aivan kuin antaisit ymmärtää, että juuri joku tietyn tyyppinen ihminen joutuu rikoksen kohteeksi...?
Muutenhan rikoksen uhrille täytyy yrittää olla tukena ja lohduttajana, niin että hän pääsisi yli traumaattisesta kokemuksestaan...
"...aivan kuin antaisit ymmärtää, että juuri joku tietyn tyyppinen ihminen joutuu rikoksen kohteeksi...?"
Siis millä tavalla? Missä annan noin ymmärtää?
Kysyin rikoksen uhrin asemasta, koska rikollisen asemasta on hellareilla yleisesti ottaen hyvin selvä käsitys; Jeesuksen veri puhdistaa kaikista synneistä eikä vanhoja enää muistella. Kaikki syntisi ovat sinulle anteeksi annettu ja sitä tikulla silmään joka vanhoja muistelee... Tuomiohenkeä ei saa olla jne.
Koska tämä näkökulma rikollisen asemasta Jumalan edessä, ja erityisesti hellareiden uskonyhteisössä on kristallin kirkas ja selvää pässinlihaa hellarille kuin hellarille, niin kysyin siis näkökulmaa samaan tapaan myös uhrin asemasta.
Ja kuten sanoin, sitä ei mietitä ollenkaan niin paljoa kuin sitä miten rikolliseen pitäisi suhtautua.
En siis ymmärrä ollenkaan miten tuosta sait sen käsityksen että antaisin ymmärtää rikosten uhrien olevan tietyn tyyppisiä tms.
Rikosten uhreja on paljon, paljon sellaisia syyttömänä kristinuskonkin toimesta murhattuja jotka eivät pääse enään kertomaan sinullekkaan esimerkiksi millaista on pienenä syytömänä lapsena tulla kidutetuksi ja sitten noitana elävänä poltetuksi kristinuskon noitaroviolla.
Suuret murhat jopa omia uskovaisia murhaten joihin kristityt ovat syyllistyneet:
- Jeesusta seuranneiden murhat Paavalinkin tuella
- mustasurma
- ristiretket murhineen
- pakanavainot murhineen
- noitavainot murhineen
- intiaanien murhat
- orjakauppojen aikaiset murhat
- etelä amerikassa tehdyt murhat
- kristinuskon poliittisin perustein suorittama murhat
(esimerkiksi suomen sisällissota 1918)
Siis satoja vuosia jatkuneet ihmisten murhaamiset kristinuskon taholta.
>>> - kristinuskon poliittisin perustein suorittama murhat
(esimerkiksi suomen sisällissota 1918)
Siis satoja vuosia jatkuneet ihmisten murhaamiset kristinuskon taholta. >>>
-No johan olit saanut, melekoista listaa aikaiseksi. Oletko itse muslimi vai miksi hyökkäät noin kovasti, yrittäen syytellen laittaa eri sodissa tappamisen syyksi juuri kristillisyyden...? Mitä oikein ajat takaa, esim. sillä että väität suomen sisällissodassa tapahtuneen murhaamista "kristillisyydestä" käsin?
Eiköhän sodissa yleensä ole taustalla POLIITTISET, eivätkä uskonnolliset sy
En ole uskovainen. Mutta minulla on ilmeisesti Luojan antamaa kykyä nähdä asioita rehellisemmin.
Vaikuttaa ettet ole tutkinut suomen 1918 vuoden tapahtumia kunnolla. Kristinusko valitse silloin valkoisten puolen eli asettu murhaamaan ja murhauttamaan omua punaisten puolella olevia uskovaisiaan!
Kristinuskon kirkolla ei todellakaan olis silloinkaan ollut Jumalallisesti asiaa ajatellen oikeutta olla muuta kuin sovittelijan roolissa mutta koska saatanaa jumalanaan palvelevana kristinusko on koko olemassa olonsa ajan ollut niin tottakai meillä suomessakin piti tulle se totuus esiin.
Olet unohtanut että suomessa on valtionkirkko ja sen pimeään historiaan voisit syventyä kyllä syvemminkin jos tarviit lisää todisteita sen saatanalisuudesta. Valtionkirkko on haudannut hautausmaihinsa ateisteja (kuuluisin Väinö Tanner) vastoin heidän omaa tahtoa mutta samaan aikaan on kymmeniä tuhansia valtionkirkon uskovaisia jäseniä haudattuina työväentalojen takapihoilla koska kirkko ei huoli heitä (murhaajanakaan) omiin hautausmaihin joten kirkollisveronsa maksaneet uskovaiset ovat joskus saatanallisesti valtionkirkon jäseninä huonompia uskovaisia kuin ateistit!
niin olen pyrkinyt tuomaan julki kaikki ne seikat mitkä todistavat vastapuolen toimineen lainvastaisesti. Tämä ei kuitenkaan ole auttanut. Oikeuteen en asiaa ole vienyt, koska en usko saavani sieltä oikeutta. En siis usko suomalaiseen oikeusjärjestelmään.
Kyseisen asian takia olen menettänyt paljon rahaa, terveyden ja luottamuksen ihmisiin. Aikaa tämän rikoksen selvittämiseen ja julkituomiseen ja kaikenlaiseen vatvomiseen on jo mennyt viitisen vuotta. Eikä loppua näy...
Mutta tänään olin ulkona, aurinko paistoi ja tuumailin itsekseni; vaikka minua on koeteltu jos minkälaisin keinoin olen edelleen kiitollinen Kristukselle. Tuli tunne, että minulle annettiin tämä kärsimys kannettavaksi. Se, tulenko tapahtuneista katkeraksi vai annanko rikollisille anteeksi, on minun päätäntä vallan alla.
Mikäli katkeroidun, myrkytän samalla sydämeni ja mieleni, jos taas annan anteeksi. vapaudun taakastani. Pystyn hengittämään ja iloitsemaan pienistä asioista. Siinä on jo tarpeeksi... Jotta kykenen antamaan anteeksi, rukoilen siihen voimaa Kristukselta.
Mitä väliä helluntailaisten mielipiteestä? Sinähän olet jo päättänyt, että helluntailaiset alistavat KAIKKI uhrit, kohtelevat uhreja kaltoin sen kuin vain kerkiävät.
Eikö kaikkein herkullisin tilanne olekin sellainen, jossa sekä uhri, että rikollinen ovat helluntailaisia? Silloin voidaan ilmoittaa, että koko seurakunta painostaa uhria yhteistuumin. Pannaan kuin vierasta sikaa, ja sukulaiset myös.
.... Hepr. 4:11-16
Luehan UT läpi ja ei ole väärin nostaa hattua kohdelle, joita et ymmärrä.
Jeesuksen esimerkki, olkoon esimerkki kaikille ihmisille, kun muistamme, että helluntailaisilla ei ole omaa uskoa, vain se, mikä tulee taivaasta lahjana jokaiselle, joka uskoo Jeesukseen Herranaan ja Vapahtajanaan:
"Jeesus vastasi ja sanoi: "Eräs mies vaelsi Jerusalemista alas Jerikoon ja joutui ryövärien käsiin, jotka riisuivat hänet alasti ja löivät haavoille ja menivät pois jättäen hänet puolikuolleeksi. Niin vaelsi sattumalta eräs pappi sitä tietä ja näki hänet ja meni ohitse. Samoin leeviläinenkin: kun hän tuli sille paikalle ja näki hänet, meni hän ohitse. Mutta kun eräs samarialainen, joka matkusti sitä tietä, tuli hänen kohdalleen ja näki hänet, niin hän armahti häntä. Ja hän meni hänen luokseen ja sitoi hänen haavansa ja vuodatti niihin öljyä ja viiniä, pani hänet juhtansa selkään ja vei hänet majataloon ja hoiti häntä. Ja seuraavana aamuna hän otti esiin kaksi denaria ja antoi majatalon isännälle ja sanoi: 'Hoida häntä, ja mitä sinulta lisää kuluu, sen minä palatessani sinulle maksan'. Kuka näistä kolmesta sinun mielestäsi osoitti olevansa sen lähimmäinen, joka oli joutunut ryövärien käsiin?" Hän sanoi: "Se, joka osoitti hänelle laupeutta". Niin Jeesus sanoi hänelle: "Mene ja tee sinä samoin". Luuk. 10:30-37
Emme kukaan tiedä huomisesta päivästä, mitä se tuo tulleessaan, siksi on viisautta ja Jumalan tahto laittaa nyt asiat Jumalan kanssa kuntoon, jos ne eivät vielä ole.
Jumala on paljon anteeksiantamusta ja Hän tarjoaa ja antaa katuvalle syntiselle Jeesuksen ristinkuoleman perusteella mahdollisuuden armahdukseen, mikä tulee voimaan uskon kautta Jeesukseen Jumalan Poikaan. Muistetaan, että tänään on pelastuksen päivä, miksi siirtäisi enää sitä epävarmaan tulevaisuuteen? (Mark. 16:15-20, Joh, 1:12, Room. 10:9-13, Ap.t.2:38-42)
"Hänen työtovereinaan me myös kehoitamme teitä vastaanottamaan Jumalan armon niin, ettei se jää turhaksi. Sillä hän sanoo: "Otollisella ajalla minä olen sinua kuullut ja pelastuksen päivänä sinua auttanut". Katso, nyt on otollinen aika, katso, nyt on pelastuksen päivä." 2.Kor. 6:1-2
Joudutko kohtaamaan ikuisuudessa Jumalan tuomarinasi vai Herranasi? Sen Sinä päätät nyt.
Entäpä uskontojen uhrit? Miten uskovaisten piirissä suhtaudutaan niihin? Heitä on hyvin suuri joukko ilman minkäänlaista tukea. Omaiset ja läheiset syrjivät ja jättävät kokonaan heitteille. Mikä on helluntailaisen kanta tällaiseen?
En ole siis tunnin sisään saanut kuin pari itse aihetta koskevaa vastausta ja nekin hyvin pintapuolisesti aihetta käsittelevää.
SELVÄSTIKÄÄN tätä aihetta ei ole mietitty juuri laisinkaan.
Jos tämä aloitus koskisi rikollista, murhamiestä, raiskaajaa, ryöstäjää tms. ja olisin kysynyt millä tavalla häneen uskovaisen tulisi suhtautua, tässä ketjussa olisi ensinnäkin kaksinkertainen määrä vastauksia ja ne kaikki peräänkuuluttaisivat anteeksiantoa rikollista kohtaan. Sitä, ettei tuomiohenkeä saa olla rikollista kohtaan, ja jokainen uskovaisen kommentti vakuuttelisi rikollisen hyväksyntää, lähimmäisen rakkautta rikollista kohtaan, ja julistaisivat Jumalan Suurta Armoa rikollista kohtaan. Ettei vahingossakaan saa tuomita!
Kun tullaan rikoksen uhrin kohdalle kauhistellaan kysymysten hankaluutta ja omituisuutta... =)
KRISTUKSEN OMAT eivät koskaan pysty antamaan saatanalle mieleistä vastausta. Sellaista se elämä on....
Ei tällä palstalla kirjoittele montakaan helluntailaista. Jos nyt malttaisit odotella ihan rauhassa, ennenkuin alat ilmoittelemaan valmiiksi miettimiäsi johtopäätöksiä.
Kun tullaan rikoksen uhrin kohdalle kauhistellaan kysymysten hankaluutta ja omituisuutta... =)
Ettei vahingossakaan saa tuomita!
-Viestisi on totta, asia on juuri kuten kerroit. Onko sinulla itselläsi näkemyksiä esittämiisi kysymyksiin? Olisi mukavaa jos kertoisit mitä mieltä olet asioista ja kuinka koet uskovien suhtautuvan niihin. Kysymyksiisi on oikeasti hankala antaa vastausta. Ei yksinkertaisesti tiedä mitä pitäisi ajatella.
uskonnolisen valtiovallan uhriksi, ja Hän sanoi teuratjistaan, "Isä, anna heille anteeksi, sillä eivät tiedä mitä tekevät"!
-Minusta tässä on paras esimerkki, kuinka uskovaisen tulisi suhtautua uhrina rikolliseen!
-Mutta käytäntö on varmaan eriaisa, yleensä rikokset käsitellään oikeudessa, koska suomi on oikeusvaltio!
-Jos ei sitten osapuolet pääse asiasta yhteisymmärrykseen, paitsi hekirikos on aina oikeuslaitoksen asia ratkaista, syyllisen ja uhrin kannalta, vaikka uhri ehkä haluaisikin antaa anteeksi.
-Jouduin taannoin itse puukotetuksi, ja polisiille sanoin etten nosta kannetta, vaan eipä auttanut, asia käsiteltiin oikeudessa, vaikka itse en sitä halunnutkaan !
Sehän on kristiuskon ydin anteeksianto. Jeesus on jo antanut anteeksi ja joka ei anna anteeksi ei pääse taivaaseen.
Anteeksi antoa vaativa elää itse anteeksiantamattomassa mielenlaadussa.
Tää PakanF on katketa isälleen kun syntyi uskovaiseen kotiin. Kypsä ihminen antaisi moisen anteeksi oli uskossa tai ei.
Sensijaan tämä on ottanut oikeudekseen haukkua uskovaisia minkä kerkiää.
Olisipa tuon tyypin isä tajunnut aikoinaan antaa enemmän remmiä!
"Olisipa tuon tyypin isä tajunnut aikoinaan antaa enemmän remmiä"! ONPA KATKERAN IHMISEN PUHETTA!
Olisi kai ollut sinunkin mielestä vähintään oikeus ja kohtuus, että rikoksiesi uhrit olisivat olleet niin armeliaita ja anteeksiantavia, ettet olisi päivääkään joutunut lusimaan. Valitettavaa etteivät uhrisi ja oikeuslaitos ymmärrä anteeksiannon merkitystä rikolliselle itselleen, helpottaisi kummasti rikollisen elämää...
Hakkaatko lapsiasi? Entä vaimoasi? Pyydä vaimosi tänne keskusteluun mukaan.
...ajatellaan tilannetta, jossa rikollinen tulee uskoon tekonsä jälkeen.
Hänelle tilanne on sinänsä ihanteellinen, ettei hän enää ole samassa mitassa vastuullinen teostaan, hänhän on uudestisyntynyt, eri ihminen, onhan Jumala sen hänelle anteeksi antanut joten muidenkin tulisi anteeksi antaa. Uskoon tulo on ikään kuin rituaali, jossa ihminen 'puhdistuu' ja paha teko menettää merkityksensä, sehän oli silloin ennen uskoontuloa, eri ihmisen tekemä paha teko. Tulemalla uskoon voi siis ostaa myös puhtaan omatunnon. Harvassa sellaisia uskoviakaan rikollisia on, jotka olisivat pyrkineet tekojaan uhreilleen hyvittämään. Anteeksianto Jumalan ja srk:n taholta riittää.
Uhrin osa on toinen. Tekijä ei välttämättä koskaan pyydä edes anteeksi tekoaan tai korvaa sitä mitenkään muutoinkaan. Uhrin osa on sama kuin Jumalan: antaa anteeksi. Ikävä kyllä tämä ei välttämättä onnistu vaikka Raamattu sitä kuinka edellyttää. Uhrin kohdalla Jumalan tahdon toteuttamisesta tuleekin helposti riippakivi ja ikävä velvollisuus. Uhrilla ei ole oikeutta vihaan, vain velvollisuus anteeksiantoon. Viha kun syntiä sekin. Anteeksianto taas hyve, jota tekijä saattaa jopa odottaa, onhän hän uudestisyntynyt.
Uhrilla ei ole oikeutta vihaan, vain velvollisuus anteeksiantoon.
- Törkeää, kuinka voit sanoa noin? Tottakai ihminen tuntee vihaa joutuessaan vääryyden kohteeksi ja hänellä on oikeus tunteisiinsa. Jos itse joutuisin esimerkiksi muutaman miehen raiskaamaksi ja väkivallan kohteeksi, niin eikö uskovilta todellakaan löydy muuta sanottavaa kuin " sinulla on velvollisuus anteeksiantoon".
Ei ole mikään ihme tuntea vihaa jos joutuu rikoksen kohteeksi. Uskovilla vihan tunne leimahtaa tosi helposti, voi vain mittiä mitä se on silloin kun sattuu oikeasti jotain kamalaa. Uskova vihastuu heti, jos joku on eri mieltä esim jostain opista. Uskovilla myöskään ole velvollisuutta anteeksipyyntöön. Molemmista nähty palstalla runsaasti esimerkkejä.
Kirjoitustenne perusteella, että kumpikaan, ei ainakaan sinua edeltänyt, mutta sen huomasi yhtä hyvin kuin sinun uskosi.
>>> Uskova vihastuu heti, jos joku on eri mieltä esim jostain opista. >>>
-Mitä tarkoitat,että "vihastuu"? Miten se mielestäsi ilmenee? Ei ainakaan pitäisi uskovan ottaa jotain opillisia juttuja henkilökohtaisuuksina vaan antaa ne Jumalan huomaan, Hän kyllä kestää, vaikka heitettäisiin päin naamaa ties minkälaisia kaikenlaisia eriopillisuuksia...
Puhut asiaa. Kaiken huipuksi nämä "uskossa olevat" rötöstelijät vielä kehtaavat käyttää tilannetta hyväkseen: vaatimalla vaativat anteeksiantoa ja kieltäytyvät tekosiensa selvittämisestä perin pohjin. Uskonveljet hymistävät, puolustelevat ja ymmärtävät rikollista, eivät tue uhria. Onpa tuo tälläkin palstalla monet kerrat nähty vaikkapa niissä tapauksissa, kun "uskovainen" on alaknut uhkailla tai rikkoa intimiteettisuojaa.
Helluntailaisuus hellii rikollisia ja alistaa uhreja. Tuo ilmiö on nähty mm. niissä keskusteluissa, joissa on puhutta pedofiliasta. Ovatpa muutamat "uskovat" olleet valmiita lastensa hyvän uhraamiseen, vaikka lapsi on aina noissa tapauksissa viaton uhri.
Julma lahko.
mitä te ajattelette UHREISTA, rikoksen kohteista
- Tunnen empatiaa heitä kohtaan.
Millaisina ihmisinä te rikosten uhrit näette?
-Heillä oli huono tuuri kun joutuivat rikoksen kohteeksi.
Miten rikosten uhrien tulisi suhtautua kokemaansa rikokseen?
-Ilmoittaa poliisille ja hakea tarvittaessa lisäapua lääkäriltä, psykologilta yms
Entä rikolliseen?
-Ihanteena olisi pystyä antamaan mielessänsä anteeksi, jos mahdollista. Anteeksiantamattomuus sitoo ihmiset menneisiin tapahtumiin eikä niiden yli silloin päästä. Ketään ei voi vaatia antamaan anteeksi, mutta on hyvä tiedostaa, että antamatta anteeksi ihminen vahingoittaa vain itseään. Ei ole hyväksi jos mieli on jatkuvasti esimerkiksi katkeruutta täynnä.
miten uhrin läheisten tulisi hellareiden mielestä suhtautua rikolliseen?
-Me emme voi antaa yleisluontoisia suhtautumisohjeita tälläisiin tilanteisiin. Uhrin läheiset saavat suhtautua siten kuten suhtautuvat.
aretalogia teksteihin ja vastaukset poistaa sitä mukaa kun vastaukset ei miellytä ihme että jaksaa jatkaa soopan levittämistä eikä opi näköjään ikinä totuus ei pala tulessakaan ja rikoksen uhreja oli ihan muut kuin tuo aretalogia soopa kestäisi sitten kritiikin kuin mies eikä poistaisi toisten vastauksia tai jättäisi tekstinsä pöytälaatikkoon koska tarina on satua
Tulipas niin kiire tässä päivänä muutamana etten kerennyt itse tähän keskusteluun laittaa montaa viestiä. Mutta eipä tässä mitään uutta ja mullistavaa näyttänyt ilmenevän tässäkään ketjussa. Samaa anteeksiantodiibadaabaa katkeroitumistuomioineen rikoksen uhrille edelleenkin lupaillaan.
...
"mitä te ajattelette UHREISTA, rikoksen kohteista
- Tunnen empatiaa heitä kohtaan."
...
En kysynyt mitä tunnet rikosten uhreja kohtaan. Kysyin mitä ajattelette uhreista ja uhrin asemasta noin ylipäänsä - siis mikä on mielestänne uhrin asema suhteessa rikolliseen, miten uhrin pitäisi mielestänne suhtautua kokemaansa rikokseen ja itse rikolliseen. TUNTEET ovat ihan eri asia kuin ASENNE.
...
"miten uhrin läheisten tulisi hellareiden mielestä suhtautua rikolliseen?
-Me emme voi antaa yleisluontoisia suhtautumisohjeita tälläisiin tilanteisiin. Uhrin läheiset saavat suhtautua siten kuten suhtautuvat."
...
Minä en kysynyt ohjeita enkä neuvoja, ainoastaan mielipiteitä.