Olen saanut sellaisen käsityksen että mikäli vihollista ei olisi ratkaisutaisteluissa pysäytetty olisivat he heittämällä menneet Helsinkiin saakka. Olisiko se todellakin ollut sillä selvä, kaikki oli pienestä kiinni. Vai onko asia niin kuten jotkut väittävät että venäläisiä joukkoja ei ollut tarpeeksi, ainakaan Helsinkiin saakka, vaikka niitä olisi komentanut itse Zukov. Mikä on totuus, mihin saakka olisivat päässeet, milloin Helsinkiin? Entä Lapissa olleet saksalaiset aseveljet, eivät kai ne olisi jääneet sormi suussa katsomaan kun puna-armeija vyöryisi Helsinkiin? Lapissa oli kaksisataa tuhatta saksalaista, kai sieltä olisi muutama divisioona liiennyt...
Jos Tali-Ihantala olisikin murtunut?!
Mitäs sitten
201960
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 16 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
German Property Lawsuit Raises Fears in Polish Town
Hundreds of inhabitants of a northern Polish town are on the sharp end of a legal battle rooted in Germany's World War Two defeat, a case that has revived barely buried fear and hatred.
Feel it's still German
According to a recent opinion poll, a quarter of Germans consider that the former territories are still German and 40 percent regret their loss.
http://www.dw-world.de/dw/article/0,2144,2434344,00.html
Karjalan kannaksella hyökkäsi 260000 miestä. Pohjoisempana 200000 miestä. Suomalaisilla oli saman verran aseissa ja saksalaisia oli lapissa 200000 miestä. Jokainen vähääkään ymmärtävä tajuaa että venäläisiä oli aivan liian vähän. Helsinkiin ei olisi ollut mitään asiaa!
Täytyy muistaa että talvisodassa venäläisiä oli yli miljoona ja suomalaisia kolmisensataa tuhatta. Silloin oltiinkin kusessa, kesällä 1944 oli tilanne paljon parempi.
Ei maailma ole noin yksioikoinen kuin viestistäsi voisi ajatella.
Ensinäkin suomalaiset eivät olisi voineet vetää kaikkia joukkoja pohjoisesta apuun etelään. Toiseksi saksalaiset tuskin olisivat tuonneet miehiään kannakselle vaikka siellä läpimurto olisi tapahtunut. Heidän strategiset etunsa olivat pohjoisessa jo sodassa jokainen ajattelee ensin omia etujaan, vasta sen jälkeen muiden etuja. Kolmanneksi sinä lasket vain miehiä. Onhan se ihan oikea lähtökohta jos puhutaan 1700-luvun sodista, joskin silloinkin jo vihollismaita jyrättiin pienemmällä miesmäärällä kuin mitä puolustajilla oli, mutta toiseen maailmansotaan tuo ei enää oikein sovi. Vaikka meillä olisi ollut heittää tuo 1:1 suhde miehiä vastaan, niin vihollisella oli enemmän panssarivaunja, tykistöä, lentokoneita ja lisäksi mahdollisuus huoltaa näitä. Jos Neuvostoliitto olisi päässyt läpi, olisi tilanne nopeasti huonontunut suomalaisten kannalta. Et kai kuvittele, että Neuvostoliitto olisi kapeikosta läpi tultuaan jakannut joukkonsa koko edessä olevalle alueelle ja siten ohentanut hyökkäystään? Ei se sitä olisi tehnyt, se olisi tullut kapeina hyökkäyskiiloina sieltä missä puolustusmahdollisuudet ovat heikoimmat. Kannaksen kapeikon etu oli siinä, että vihollinen joutui väkisin tunkemaan siitäkin paikasta missä oli helpompaa puolustaa. Rintamalinjan leveneminen olisi nimenomaan haitannut suomalaisia, sillä mehän emme olisi voineet keskittää kaikkia joukkoja kapealle sektorille. Vihollinen olisi yksinkertaisesti kiertänyt asemat ja iskennyt selustaan.
Vilkaisu vaikkapa autoilijan tiekarttaan kertoo että Viipuri-Lappeenranta-tasalta alkaa panssarikiilahyökkäykselle erinomainen maasto ja sitä piisaa aina Turkuun saakka. Salpalinja toki oli siinä välissä ja Kymijoki, mutta olisiko perääntyviä joukkojamme saatu pysäytetyksi puolustusasemiin suoraan liikkestä, tuskinpa vaan. Jos neukut olisivat päässeet läpi Ihantalasta, olisivat ensimmäiset tankit rymistelleet Helsingissä paria päivää myöhemmin.
" Jos neukut olisivat päässeet läpi Ihantalasta, olisivat ensimmäiset tankit rymistelleet Helsingissä " '
Ihantalasta mennään Imatralle ja Talin suunnasta Juustilaan kautta pääsee suorempaa Helsinkiin; sieltä se yksi bussilinjakin Pietari - Helsinki kulkee.
Olisiko niillä ollut ainakin ensimmäisenä tavoitteena Kurt Kuhlmay'n lentolaivueen tukikohta Imatran Immolassa tai saksalaiset rynnäkkötykit Lappeenrannassa noiden Ihantalan ja Talin taistelujen aikana?
"Vilkaisu vaikkapa autoilijan tiekarttaan kertoo että Viipuri-Lappeenranta-tasalta alkaa panssarikiilahyökkäykselle erinomainen maasto ja sitä piisaa aina Turkuun saakka."
Eikös Puolustusvoimat nimenomaan tähdennä että Itä-Rajan maasto on varsin huonosti soveltuvaa suuria panssarihyökkäyksiä ajatellen. Maasto on täynnä kalliota, tiheää metsää ja louhikkoa joten hyökkäyksellä on mahdollisuus menestyä ainoastaan teitä käyttämällä. Ja 40-luvulla tiestökin oli huonompilaatuista. ERINOMAISTA maastoa panssarikiilahyökkäykselle ovat Ukrainan arot, ei siis metsäinen Itä-Suomi. Tähän perustuu jo Suomen puolustautumisstragiakin: tiestöön sidottu pitkäksi letkaksi kasautunut vihollinen tuhotaan sivustahäirinnällä ja lopulta vastaiskulla. Onnistui Ihantalassa ja olisi onnistunut vielä paremmin puolustettavassa Itä-Suomessakin.
Neukkujen hyökkäyksessä suomalaisia vastaan oli 450000 miestä. Suomen kenttäarmeijassa oli 330000 sotilasta.
Suomen armeijan kokonaishenkilöstövahvuus oli 480000. Siinä määrässä on mukana kotijoukot, ilmavoimat merivoimat tms.
Kannaksella suomalaisia oli hyökkäyksen aluksi vain alle 80000, joten venäläisillä oli 3:1 ylivoima.
Neuvostojoukoilla oli lisäksi murskaava materiaaliylivoima. Voimasuhteita ei voitu enää laskea samaan tapaan miesmäärillä, kuten vaikkapa 1941. Vastassa oli läpimurtohyökkäyksien erikoisjoukkoja, esim Kaartin läpimurtopanssarirykmenttejä, joiden taito oli hankittu jo aikaisemmissa läpimurroissa saksalaisia vastaan.
Aikaisempien kokemusten perusteella STAVKA laski joukkojen ja kaluston voimien riittävän varmasti.
Se mitä STAVKA ei ilmeisesti ottanut lukuun, oli Suomen kyky operatiivisiin joukkojensiirtoihin.
,,,myöskään Puna-ilmavoimien kyvyttömyyttä häiritä ja hidastaa joukkojen siirtoja.
Koko matka ihan ihmeellistä tasankoa ja peltoaukeeta, jonka vain joet ja muutama metsäsaareke katkaisee.
Salpausselän ja Suomenlahden välillä maasto on panssarihyökkäyksille liian soveliasta.
Mee ite vaikka Elimäelle! Aukeeta riittää.
... ajokortitta ajamisesta. Eiväthän lapset vielä
saa Suomessa ajaa autolla!
Jos venäläiset olisivat päässeet Lappeenrantaan, niin sieltä olisi auennut ihanteellinen panssariura pitkin Salpausselän harjannetta Kouvolan, Lahden, Riihimäen kautta aina Hankoon.
Luumäellä venäläinen olisi törmännyt Salpa-asemaan, mutta sen puhkaistuaan olisikin ollut pelkkää tyhjää.
http://www.elisanet.fi/harri.frestadius/salpa22.htm
olisivat päässeet,helppohan se olisi ollut rynnistää sen jälkeen sisämaahan.
Eli Ihantalan ihme pelasti meidät!!
vaihtoehtoa. Jos olisivat päässeet läpi ihan taistelujen loppuvaiheessa niin eivät enää Hesaan olisi ajelleet. Oli ne kärsineet niin suuria tappioita.
Tosin olisivat päässeet Saimaan rantaan ja silloin olisi Suomen armeija ollut pahasti kahtia jaettuna. Kummalle puolen neukkujen kiilaa olisi jäänyt Ihantalan tykistön pääosa. Jos se olisi jäänyt pohjoispuolelle olisiko niitä saatu pitkää kiertotietä siirrettyä Salpalinjalle ja Kymijoelle ennen neukkuja. Tuskinpa.
Jos taasen olisivat päässeet läpi heti alkuvaiheessa pienin tappioin olisi tilanne ollut aika vaarallinen. Olisi varmaan Salpalinjan kestävyyttä jouduttu kokeilemaan melko pian. Eri asia olisiko Suomi kerinnyt siirtää Salpalinjalle riittävästi joukkoja. Pelkkä linja ilman ukkoja kun ei ketään pysäytä.
Kyllä Suomi pelasi Ihantalassa uhkapeliä mutta se oli ainoa mahdollisuus.
Koko maailman kannalta Suomen itsenäisyyden menetys ei olisi merkinnyt juuri mitään, kuten ei Vironkaan itsenäisyyden menetys. Natsien häviö oli paljon tärkeämmän kokoluokan juttu.
murtunut, niin olisi kuitenkin Suomen kokonaan valloittaminen ollut kallista Stalinille. Suomi teki oikein tosissaan vastarintaa ja sillä oli myös kalustoa, moraalia ja kokemusta NL:n vastustamisesta.
Näitä asioita punnittuaan ja saatuaan Suomelta kohtuullisen hyvät rauhanehdot Stalin katsoi paremmaksi pitää rakkinsa talutushihnassa ja usuttaa ne Saksan kimppuun. Lisäksi viisaana strategina vältti viimeiseen asti usean rintaman soitaa, johon "halpaan" Hitler oli jo sortunut huonoin tuloksin.
Ja, jos maa olisi miehitetty, niin sissisota ei olisi montaa viikkoa menestynyt. Vietnamissa sissit saattoivat taistelujen jälkeen vetäytyä naapurimaahan lepoon ja täydennettäviksi, entä meillä. Tuskin Ruotsi olisi tällaista onnea suomalaisille suonut.
Sissisodassa on monta ongelmaa, mitä harvoin ajatellaan. Mihin kätketään materiaalivarikot, ei ne repun eväät tuhansille miehille pitkään riitä. Mihin viedään sairaat ja haavoittuneet hoitoon jne.
Näin kävi Balttian metsäveljille. Siellä sissisota päättyi, kun viimeinenkin sissi oli ammuttu hengiltä. Ei ollut paikkaa minne mennä turvaan.
ei ammuttu hengiltä, kyllä niitä muutami jäi eloon. Tulivat esille kun Neuvostoliitto kaatui 3-4 vuotta sen jälkeen.
Patsas Neukkumuistomerkin tilalle??Siinähän olisi ideaa.Virolaisille patsaskiista edustaa edelleen Neuvostovenäjän impperialistista uusrenesanssia.
Keskustelua aiheesta.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000008479631
Olisivat tulleet länsirajoille saakka yleiseksi malliksi.