Hei!
Kiitos panoksestasi Kuluttajaviraston maaliskuun alussa toteutettuun huijauskyselyyn! Tässä kyselyn pohjalta tehty tiedote ja linkki kyselyn yhteenvetoon.
Aurinkoista kevään jatkoa,
Ystävällisin terveisin
Laura Salmi
Laura Salmi
Tiedottaja
Kuluttajavirasto
p. (09) 7726 7809
040 569 2139
[email protected]
www.kuluttajavirasto.fi
Kuluttajaviraston huijauskysely: Suomalaisia houkutellaan ihmetuotteilla ja tekaistuilla avunpyynnöillä 12.4.2007
Ihmetuotteet ja tekaistut avunpyynnöt ovat suomalaisille tutuimmat huijausmuodot. Viranomaiset saavat kuitenkin tietoonsa vain murto-osan huijaustapauksista, sillä valtaosa uhreista ei kerro asiasta eteenpäin. Tiedot perustuvat Kuluttajaviraston 5.-11.3. 2007 toteuttamaan kyselyyn, jossa kerättiin kuluttajien kokemuksia huijauksista. Kyselyyn vastasi 502 henkilöä.
Ihmetuotteisiin oli törmännyt yli neljäsosa vastaajista. Tyypillisiä ihmetuotteita ovat laihdutustuotteet, joiden ominaisuuksista ja vaikutuksista annetaan katteettomia lupauksia. Mainoksissa saatetaan viitata tutkimustuloksiin, jotka eivät kuitenkaan ole välttämättä tieteellisesti päteviä. Ihmetuotteiden menestykseen vaikuttaa osaltaan se, että tuotteiden markkinoinnissa vedotaan tehokkaasti ihmisten toiveisiin kohentaa elämänlaatuaan ilman ylimääräistä vaivannäköä.
Tekaistuja avunpyyntöjä eli ns. nigerialaiskirjeitä oli saanut noin viidesosa vastaajista. Tavallisesti kyseessä on ulkomainen sähköpostiviesti, jossa tuntematon ihminen kertoo vaikeuksistaan ja pyytää lähettämään avuksi pienen rahasumman. Palkkioksi luvataan paljon rahaa. Luvattuja rahoja ei kuitenkaan koskaan tule. Vaikka nigerialaiskirjeiden tyyppiset huijaukset ovat yleisiä, niitä ei voi pitää suurena uhkana. Kuluttajat tunnistavat ne hyvin ja osaavat välttää niitä. Huijausten onnistumismahdollisuuksia pienentää myös se, että viestit ovat englanninkielisiä.
Kolmanneksi yleisimpiä huijaustapauksia olivat verkkokauppahuijaukset. Niitä oli kohdannut noin 18 % vastaajista. Tyypillisessä tapauksessa asiakas ei ollut saanut tilaamaansa ja ennakolta maksamaansa tuotetta. Hän ei myöskään saanut myyjään enää yhteyttä. Sama kuvio on esiintynyt myös nettihuutokaupoissa.
Kyselyn perusteella kuluttajien käsitys huijauksesta on hyvin kirjava. 40 % vastaajista halusi nimetä Kuluttajaviraston valmiiksi antamien huijausmenetelmien sijasta jonkin oman kokemuksensa. Huijaukseksi koettiin esimerkiksi yrityksen huono palvelu, harhaanjohtava markkinointi sekä ongelmat virheellisten tuotteiden tai palveluiden hyvittämisessä.
Kysely vahvisti Kuluttajaviraston ennakkokäsityksen siitä, että kuluttajat eivät ilmoita huijauksista viranomaisille. 70 % kyselyyn vastanneista huijauksia kohdanneista kuluttajista ei ollut ottanut yhteyttä viranomaisiin eikä poliisiin. Ilmiö on tuttu myös muun muassa Iso-Britanniassa. Markkinointia valvovan viranomaisen Office of Fair Tradingin joulukuussa 2006 julkistaman tutkimuksen (Research on Impact of Mass Marketed Scams) mukaan ainoastaan alle 5 % huijatuista briteistä ilmoittaa asiasta viranomaisille.
Huijausten uhrien mahdollisuudet saada rahansa takaisin ovat yleensä heikot. Noin 86% kyselyyn vastanneista kuluttajista ei ollut saanut rahojaan takaisin tai muuta korvausta menetyksistään.
Kuluttajavirasto kysyi maaliskuun alkupuolella myös kunnallisilta kuluttajaneuvojilta heidän käsityksiään kuluttajahuijauksien yleisyydestä ja kehityksestä. Yli 40 %:ia vastanneista kuluttajaneuvojista arvioi saamiensa yhteydenottojen perusteella huijausten lisääntyneen viimeisen vuoden aikana. Huijaustavoista nousivat näkyvimmin esiin ihmetuotteet, verkkokauppahuijaukset, pyramidimarkkinointi, laittomat rahankeräykset hyväntekeväisyyden nimissä ja valelaskut. Kyselyyn vastasi 66 kuluttajaneuvojaa
Tiivistelmä kyselyn tuloksista
Kuluttajaviraston opas Turvalliset sähköiset palvelut
Kiitos panoksestasi Kuluttajaviraston maaliskuun alussa toteutettuun huijauskyselyyn! Tässä kyselyn pohjalta tehty tiedote ja linkki kyselyn yhteenvetoon.
Aurinkoista kevään jatkoa,
Ystävällisin terveisin
Laura Salmi
Laura Salmi
Tiedottaja
Kuluttajavirasto
p. (09) 7726 7809
040 569 2139
[email protected]
www.kuluttajavirasto.fi
Kuluttajaviraston huijauskysely: Suomalaisia houkutellaan ihmetuotteilla ja tekaistuilla avunpyynnöillä 12.4.2007
Ihmetuotteet ja tekaistut avunpyynnöt ovat suomalaisille tutuimmat huijausmuodot. Viranomaiset saavat kuitenkin tietoonsa vain murto-osan huijaustapauksista, sillä valtaosa uhreista ei kerro asiasta eteenpäin. Tiedot perustuvat Kuluttajaviraston 5.-11.3. 2007 toteuttamaan kyselyyn, jossa kerättiin kuluttajien kokemuksia huijauksista. Kyselyyn vastasi 502 henkilöä.
Ihmetuotteisiin oli törmännyt yli neljäsosa vastaajista. Tyypillisiä ihmetuotteita ovat laihdutustuotteet, joiden ominaisuuksista ja vaikutuksista annetaan katteettomia lupauksia. Mainoksissa saatetaan viitata tutkimustuloksiin, jotka eivät kuitenkaan ole välttämättä tieteellisesti päteviä. Ihmetuotteiden menestykseen vaikuttaa osaltaan se, että tuotteiden markkinoinnissa vedotaan tehokkaasti ihmisten toiveisiin kohentaa elämänlaatuaan ilman ylimääräistä vaivannäköä.
Tekaistuja avunpyyntöjä eli ns. nigerialaiskirjeitä oli saanut noin viidesosa vastaajista. Tavallisesti kyseessä on ulkomainen sähköpostiviesti, jossa tuntematon ihminen kertoo vaikeuksistaan ja pyytää lähettämään avuksi pienen rahasumman. Palkkioksi luvataan paljon rahaa. Luvattuja rahoja ei kuitenkaan koskaan tule. Vaikka nigerialaiskirjeiden tyyppiset huijaukset ovat yleisiä, niitä ei voi pitää suurena uhkana. Kuluttajat tunnistavat ne hyvin ja osaavat välttää niitä. Huijausten onnistumismahdollisuuksia pienentää myös se, että viestit ovat englanninkielisiä.
Kolmanneksi yleisimpiä huijaustapauksia olivat verkkokauppahuijaukset. Niitä oli kohdannut noin 18 % vastaajista. Tyypillisessä tapauksessa asiakas ei ollut saanut tilaamaansa ja ennakolta maksamaansa tuotetta. Hän ei myöskään saanut myyjään enää yhteyttä. Sama kuvio on esiintynyt myös nettihuutokaupoissa.
Kyselyn perusteella kuluttajien käsitys huijauksesta on hyvin kirjava. 40 % vastaajista halusi nimetä Kuluttajaviraston valmiiksi antamien huijausmenetelmien sijasta jonkin oman kokemuksensa. Huijaukseksi koettiin esimerkiksi yrityksen huono palvelu, harhaanjohtava markkinointi sekä ongelmat virheellisten tuotteiden tai palveluiden hyvittämisessä.
Kysely vahvisti Kuluttajaviraston ennakkokäsityksen siitä, että kuluttajat eivät ilmoita huijauksista viranomaisille. 70 % kyselyyn vastanneista huijauksia kohdanneista kuluttajista ei ollut ottanut yhteyttä viranomaisiin eikä poliisiin. Ilmiö on tuttu myös muun muassa Iso-Britanniassa. Markkinointia valvovan viranomaisen Office of Fair Tradingin joulukuussa 2006 julkistaman tutkimuksen (Research on Impact of Mass Marketed Scams) mukaan ainoastaan alle 5 % huijatuista briteistä ilmoittaa asiasta viranomaisille.
Huijausten uhrien mahdollisuudet saada rahansa takaisin ovat yleensä heikot. Noin 86% kyselyyn vastanneista kuluttajista ei ollut saanut rahojaan takaisin tai muuta korvausta menetyksistään.
Kuluttajavirasto kysyi maaliskuun alkupuolella myös kunnallisilta kuluttajaneuvojilta heidän käsityksiään kuluttajahuijauksien yleisyydestä ja kehityksestä. Yli 40 %:ia vastanneista kuluttajaneuvojista arvioi saamiensa yhteydenottojen perusteella huijausten lisääntyneen viimeisen vuoden aikana. Huijaustavoista nousivat näkyvimmin esiin ihmetuotteet, verkkokauppahuijaukset, pyramidimarkkinointi, laittomat rahankeräykset hyväntekeväisyyden nimissä ja valelaskut. Kyselyyn vastasi 66 kuluttajaneuvojaa
Tiivistelmä kyselyn tuloksista
Kuluttajaviraston opas Turvalliset sähköiset palvelut
Vastaukset 1
Vanhimmat
http://www.kuluttajavirasto.fi/user/loadFile.asp?id=6359