Lahjakkuuden tutkijan Kari Uusikylän näkemyksen mukaan jokaisessa meissä löytyy luovaa lahjakkuutta, mikä joillakin on jo synnynnäisen taipumuksena erityislahjakkuuteen. Tämän esille tuloon tarvitaan ihmisen oma valinta tyyliin: haluan kehittyä tässä!
Uusikylä myös napauttaa veitsen terävästi: ”Todellisuudessa lahjakkuus ei läheskään aina ilmene hyvänä koulumenestyksenä. Huonosti koulussa menestyneitä neroja ovat esimerkiksi Albert Einstein, Thomas Edison ja Pablo Picasso. Esimerkiksi Einsteinia pidettiin lapsuudessa keskinkertaisena ellei peräti hidasälyisenä. Teini-ikäisenä hänet röyhkeytensä vuoksi erotettiin koulusta.”
Uusitalo tuo esille muiden tutkijoiden tutkimustuloksia seuraavasti: ”Joidenkin tutkimusten mukaan jopa 50 prosenttia huippuälykkäistä on koulussa alisuoriutujia. Richterin tutkimusten mukaan lahjakas yksilö reagoi ulkoisia paineita ja vaatimuksia vastaan neljällä eri tavalla: sopeutumalla, vetäytymällä, kapinoimalla tai ylittämällä odotukset.
Sopeutujat oppivat miellyttämään.
Vetäytyviä lapsia ei usein edes pidetä lahjakkaina, koska he haluavat kaikin tavoin olla kuten keskinkertaiset lapset.
Luovimmat lahjakkuudet hylkäävät usein täysin muiden odotukset. He saattavat vastustaa sääntöjä ja normeja, laiminlyödä koulutehtävänsä.”
***
Ari Koivusen henkilöhistoriasta julkisuuteen tulleiden tietojen valossa,
Uusitalon näkemysiin nojautuen, voisi Aria pitää erityislahjakkaana persoonana.
Media on tuonut esille Arin tarkkailuluokkalaisena olon, hänen perhehistoriansa tragediat, idolituomarin mielipidettä vastaan kapinoinnin, hänen nasevat mielipiteensä ja näkemyksensä muista artisteista ja ylimielisyydeksi luokitellun käytöksensä.
Jos Uusitalon näkemyksiin lahjakkuuden tutkijana on luottamista, ei Arin käytös olisikaan ylimielistä eikä muutenkaan ’kusipäisen’ toimintaa vaan tietyille erityislahjakkaille persoonille ominaista.
Entä jos Arin käyttäytymistä tarkasteltaisiin kuten lahjakasta persoonaa eikä tuijotettaisi yksisilmäisesti hänen menneisyyteensä?
Entä jos annettaisiin Arille rauhassa mahdollisuus näyttää kykynsä tulevana artistina ja luoda itselleen terveelle pohjalle kehittyvä artistin minäkuva?
Uusikylä myös napauttaa veitsen terävästi: ”Todellisuudessa lahjakkuus ei läheskään aina ilmene hyvänä koulumenestyksenä. Huonosti koulussa menestyneitä neroja ovat esimerkiksi Albert Einstein, Thomas Edison ja Pablo Picasso. Esimerkiksi Einsteinia pidettiin lapsuudessa keskinkertaisena ellei peräti hidasälyisenä. Teini-ikäisenä hänet röyhkeytensä vuoksi erotettiin koulusta.”
Uusitalo tuo esille muiden tutkijoiden tutkimustuloksia seuraavasti: ”Joidenkin tutkimusten mukaan jopa 50 prosenttia huippuälykkäistä on koulussa alisuoriutujia. Richterin tutkimusten mukaan lahjakas yksilö reagoi ulkoisia paineita ja vaatimuksia vastaan neljällä eri tavalla: sopeutumalla, vetäytymällä, kapinoimalla tai ylittämällä odotukset.
Sopeutujat oppivat miellyttämään.
Vetäytyviä lapsia ei usein edes pidetä lahjakkaina, koska he haluavat kaikin tavoin olla kuten keskinkertaiset lapset.
Luovimmat lahjakkuudet hylkäävät usein täysin muiden odotukset. He saattavat vastustaa sääntöjä ja normeja, laiminlyödä koulutehtävänsä.”
***
Ari Koivusen henkilöhistoriasta julkisuuteen tulleiden tietojen valossa,
Uusitalon näkemysiin nojautuen, voisi Aria pitää erityislahjakkaana persoonana.
Media on tuonut esille Arin tarkkailuluokkalaisena olon, hänen perhehistoriansa tragediat, idolituomarin mielipidettä vastaan kapinoinnin, hänen nasevat mielipiteensä ja näkemyksensä muista artisteista ja ylimielisyydeksi luokitellun käytöksensä.
Jos Uusitalon näkemyksiin lahjakkuuden tutkijana on luottamista, ei Arin käytös olisikaan ylimielistä eikä muutenkaan ’kusipäisen’ toimintaa vaan tietyille erityislahjakkaille persoonille ominaista.
Entä jos Arin käyttäytymistä tarkasteltaisiin kuten lahjakasta persoonaa eikä tuijotettaisi yksisilmäisesti hänen menneisyyteensä?
Entä jos annettaisiin Arille rauhassa mahdollisuus näyttää kykynsä tulevana artistina ja luoda itselleen terveelle pohjalle kehittyvä artistin minäkuva?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jokainen meistä kyllä osaa itse päättää, kiinnostaako artisti, vai ei.
Jokaisella meistä on mielipide asioista, siihen ei Uusikylää tarvita.
Erityislahjakas ei ponnahda pinnalle turhake ohjelmasta,vaan turhake.