1. Kammoksutko sitä, että sinun olisi mahdollista elää esimerkiksi taivaassa ( en tarkoita taivaalla kristityiden, vaan jossa kaikilla olisi hyvä olla ) tai lääketieteen kehitettyä niin pitkälle, että se takaisi ikuisen elämän?
2. Miten käsität sanan tieto?
Kiitosta vastanneille.
2. Miten käsität sanan tieto?
Kiitosta vastanneille.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Long time no see. Noh:
1. paikka jossa on ikuisesti hyvä olla? Miksi sitä kammoksuisi, en aivan ymmärrä. Kuka kammoksuisi ikuista hyvää oloa, ja miksi uskonnollinen suuntaus tai suuntauksettomuus vaikuttaisi asiaan? Tarkennatko mitä ajat takaa.
Ikuinen elämä maan päällä taas tuntuu hiukan järjettömältä, uusia kokemuksia riittäisi kyllä muutamaksi sadaksi, ehkä tuhanneksikin vuodeksi mutta sen jälkeen... well, kyllä tämä ikuinen tahkoaminen voisi alkaa korventaa. Lisäksi sitä jouduttaisiin tukahduttamaan ihmisen lisääntymisvietti kokonaan jos ikuisesti täällä palloiltaisiin, ja henkilökohtaisesti pidän tuota hintaa hiukan liian korkeana ikuisesta elämästä. Lapset kuuluvat niin yksilön elämään hänen niin valitessaan, kuin yhteiskuntarakenteeseenkin.
2. Puhdas tieto on kiistämätön, sitä ei voi tulkita eri tavoin tai märitellä eri tavoin. Tieto on absoluuttinen. Toinen käsitys sanalle tieto on subjektiivinen tieto, jota oikeastaan käytännössä kaikki tieto on, enemmän tai vähemmän. Tiedon ja uskon raja on hyvin häilyvä ja epäselvä. Kysymykseen vastaus riippuu täsmälleen siitä miten yksilö määrittelee itselleen tiedon, se tulkinta on jälleen kerran meillä jokaisella erilainen. Noh, siis hyvä kysymys.
Minulle tieto on siis absoluuttinen totuus, paremman puutteessa määrittelen tiedksi todistettavat faktat, silloin kun monen toisistaan riippumattoman tahon tulkinnat ovat yhteneväiset ilmiöstä tai asiasta eivätkä suorassa ristiriidassa omien havaintojen kanssa. Usko on se mikä jää tuon määritteen ulkopuolelle, eli noh, melkein kaikki :D
***
Vastauksista uskovatkin voisivat ottaa mallia.
"Minulle tieto on siis absoluuttinen totuus, paremman puutteessa määrittelen tiedksi todistettavat faktat, silloin kun monen toisistaan riippumattoman tahon tulkinnat ovat yhteneväiset ilmiöstä tai asiasta eivätkä suorassa ristiriidassa omien havaintojen kanssa."
Tarkoitatko kenties absoluuttisella tiedolla mahdollisimman objektiivista tietoa eli sellaista tietoa, joka on mahdollisimman vähän riippuvaista tulkitsijasta?
Kuten esimerkiksi luonnontieteissä tieto pitää pystyä varmistamaan tutkijasta riippumatta. Samoin tulkinnat pitää tarkastella kriittisesti ja mikään tulkinta ei ole koskaan jämähtänyt absoluuttinen totuus vaan aina korjattavissa (eräänlaista hypoteesien evoluutiota), jos aihetta löytyy.
Entäpä, miten ajattelet seuraavista tapauksista:
1) Aurinko. Tieto siitä, mitä aurinko on, on itsessään sidottu auringon materiaan ja energiaan.
2) Aurinko. Tieto on sitä, mitä voimme havaita auringosta ja pelkästään näihin havaintoihin sekä muihun havaitsemaamme tietoon/päättelyihin liittyen päätellä siitä, mitä aurinko on.
3) Matematiikka. Voimme luoda järjestelmän aksioomilla, jotka siis määrittevät järjestelmän. Tällöin voimme liittää järjestelmään tietoa, joka on järjestelmän sisällä absoluuttista, mutta siinä mielessä siinä mielessä subjektiivista, että tuo tieto on riippuvaista aksioomista.
Onko tapaus 1 mainitsemaasi absoluuttista tietoa?
Jos lainaamaani kirjoittamaasi kappaletta ajatellaan, niin mitä on tapaus 2?
Mihin sijoitat tapauksen 3?
Absoluuttinen tieto on mielestäni lähinnä hypoteettinen käsite koska tietoa vastaanotetaan aisteilla jotka ovat välttämättäkin vajavaiset, ja ymmärryksellä joka ei vain pysty käsittelemään jokaista nyanssia.
Tämä "paremman puutteessa" tieto on se mitä ei voi tulkita eri tavalla, asia josta kaikkien on oltava samaa mieltä. Pöydällä on punainen pallo. Lause voidaan osoittaa joko todeksi tai epätodeksi katsomalla tosiasioita, ja tulkinnanvaraa ei jää. Siinä pöydällä joko nököttää se punainen pallo tai sitten ei. (alalajeja toki löytyy, se voi olla sohvapöytä jolla "chillaa" karmiininvärinen pallo :D)
Auringon ollessa kyseessä tietomme on sitä vajavaiista sorttia koska jokainen ei voi omin silmin mennä ja katsoa, kokeilla, maistaa ja haistaa mitä töhnää se on :D tieto saadaan laskelmin, kuvin ja kokein. Voi toki olla kyse absoluuttisesta tiedostakin, mutta varmuutta moisesta ei ole ennen kuin... jos se ennen kuin koskaan tulee.
Käytännössä tiedon määrittelyksi käy todistettavuus, juuri se että joka ikinen tutkija saa samat tiedot ja päätyy samoihin lopputuloksiin ; voimme sanoa että "tiedämme" noiden tulosten olevan pitäviä, mutta aina voi olla olemassa jokin muuttuja josta meillä ei ole tietoa.
Kysymykseesi, kohta 2 on siis lähimpänä sitä mitä Mielestäni voidaan sanoa tiedoksi menemättä aivan teorian puolelle. Jos/kun absoluuttinen tieto on käytännössä mahdoton saavuttaa, joudutaan tyytymään siihen mistä voidaan olla edes suhteellisen varmoja.
Meniköhän jo sivuraiteille..?
Toki on taas subjektiivinen tieto. Se minkä _tunnet_ totuudeksi vaikka pitävää osoitusta ei olisikaan, niinkuin jumala monille ja jumalattomuus toisille, palstalle sopivana esimerkkinä :D Tieto joka on tietoa sinulle mutta uskoa kaikille muille.
***
1. En kammoksu. En vain pidä sitä mitenkään merkittävänä tekijänä.
En usko, että lääketiede voi kehittyä niin pitkälle, että se voisi taata ikuisen elämän. Mitä muuten mahdat tarkoittaa ikuisella?
2. Tieto on tosi uskomus. Selvän rajan vetäminen tosiuskomusten ja muunlaisten (esim. epätosi uskomus, liian epävarma uskomus) uskomusten välille on vaikeaa ja rajan veto riippuu paljon myös tilanteista. Siksi mielestäni onkin oleellisempaa tutkia tiedon hankinnan perusteita kuin seikkailla hypoteettisten absoluuttisten totuuksien maailmassa. Filosofia voi olla monella tapaa antoisaa ja ajatuksia selventävää, mutta se voi olla myös merkityksetöntä saivartelua.
1. En tietenkään, pöhkö. Taivas = olotila jossa kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Ikuista elämää taas en hyväksyisi; ihmisiä on jo nyt liikaa. Jos yksilö pystyisi elämään ikuisesti, meidän olisi tehtävä jokaisesta lisääntymiskyvyttömiä.
2. Hyvin perusteltu uskomus.
1. Olemassa olon ja olemattomuuden välinen suhde on minulle vielä niin epäselvä asia, että en ole lähtenyt leikittelemään käsitteellä ikuisuus.
2. Tiedon klassinen määritelmä riittänee: tieto on justifioitu tosi uskomus. Tietoteorian loputon suo ei juuri kiinnosta. Tietysti pitäisi ottaa kantaa siihen mitä on usko ja uskominen, mutta tällöinkin törmätään kielifilosofisiin ongelmiin. Skeptiset suuntaukset ovat luonnollisesti tietoteoreettisesti helpompia.