Päämässä näytelmästä kysymys

tyhjäntoimittaja tuompo

Tietysti se ratsastava kenraali oli Edvard Hanel, kenraaliluutnantti.

Paukka-Heikki ei koskaan ratsastanut Marskin kanssa...

Parasta A-ryhmää kirjoitti:

Tietysti se ratsastava kenraali oli Edvard Hanel, kenraaliluutnantti.

Paukka-Heikki ei koskaan ratsastanut Marskin kanssa...

Elokuvan osajaossa ei puhuta mitään kolmannesta kenraalista:
http://www.imdb.com/title/tt0133167/fullcredits#cast

Saattaa olla, että joku kenraalin kauluslaatoilla koristeltu statisti on elokuvassa syöttämässä hepalle sokuria, mutta vuorosanoja hänelle ei ilmeisestikään ole kirjoitettu, koska osajaossa ei ole mitään mainintaa nimestä.

Elokuvan olen joskut TV:ssä nähnyt, mutta en jaksa muistaa tuollaisia yksityiskohtia. Jussi Jurkan esittämä Airo joka tapauksessa nostettiin näytelmän/elokuvan sankariksi Heinrichsin Martti Pennanen) ja itsensä Mannerheiminkin (Jopi Rinne) kustannuksella.

Axel & Aksel kirjoitti:

Elokuvan osajaossa ei puhuta mitään kolmannesta kenraalista:
http://www.imdb.com/title/tt0133167/fullcredits#cast

Saattaa olla, että joku kenraalin kauluslaatoilla koristeltu statisti on elokuvassa syöttämässä hepalle sokuria, mutta vuorosanoja hänelle ei ilmeisestikään ole kirjoitettu, koska osajaossa ei ole mitään mainintaa nimestä.

Elokuvan olen joskut TV:ssä nähnyt, mutta en jaksa muistaa tuollaisia yksityiskohtia. Jussi Jurkan esittämä Airo joka tapauksessa nostettiin näytelmän/elokuvan sankariksi Heinrichsin Martti Pennanen) ja itsensä Mannerheiminkin (Jopi Rinne) kustannuksella.

Lue lisää

Sivun http://www.mikkeli.fi/fi/museot/02_paamajamuseo/12_myyntituotteet/myynti2 ratsastuskuvassa 5 on mainittu nimeltä kapt. Bäckman, Mannerheimin nuorempi adjutantti.

Eversti Oswald Rafael Bäckman kuoli tämän vuoden helmikuussa Meilahden sairaalassa Helsingissä 95 vuoden ikäisenä.

Axel & Aksel kirjoitti:

Elokuvan osajaossa ei puhuta mitään kolmannesta kenraalista:
http://www.imdb.com/title/tt0133167/fullcredits#cast

Saattaa olla, että joku kenraalin kauluslaatoilla koristeltu statisti on elokuvassa syöttämässä hepalle sokuria, mutta vuorosanoja hänelle ei ilmeisestikään ole kirjoitettu, koska osajaossa ei ole mitään mainintaa nimestä.

Elokuvan olen joskut TV:ssä nähnyt, mutta en jaksa muistaa tuollaisia yksityiskohtia. Jussi Jurkan esittämä Airo joka tapauksessa nostettiin näytelmän/elokuvan sankariksi Heinrichsin Martti Pennanen) ja itsensä Mannerheiminkin (Jopi Rinne) kustannuksella.

Lue lisää

Kyseessä on tietysti Ilmari Turjan tekemä kompa.
Kyseisenä aikana Heinrichs oli toisaalla, kuten tuossa Wikipedian jutussa aivan oikein kerrotaan.
Tarina kerrotaan tarkkaan kirjassa nimeltään

TURJA JO ELÄESSÄÄN – ILMARI TURJA - WSOY 1986

Tuossa on kuvakin siitä:

http://www.huuto.net/fi/showitem.php3?itemid=51308090

Tuossa kirjassa on Heinrichs:n sota-aikaisen adjutantin, myöhemmin puolustusvoimain komentajanakin tunnetun, Lauri Sutelan kirjoittama juttu erääseen lehteen kyseisestä aiheesta. Sutelaa kuulemma vaivasi ankarasti tuo monien kuvittelema Heinrichs:n "pilkkaaminen" näytelmässä. Sutela varmistikin ihan Turjalle soittamalla ja kysymällä ketä sillä sokerinsyöttäjäkenraalilla tarkoitetaan. Turja kuulemma vastasi, että se ratsastava kenraali oli tietysti Hanel, kenraaliluutnantti ja että eihän se Paukka-Heikki ratsastanut Mannerheimin kanssa.
Ja sitä paitsi H oli kyseisenä aikana ihan muualla kuin Päämajassa, siis Karjalassa.

Se näytelmässä esiintyvä Bäckman oli oikeasti se Viipurin 20.Pr/II:n pataljoonankomentaja, karkuunjuoksija majuri Bäckman, EIKÄ siis se kapt. Bäckman, Mannerheimin nuorempi adjutantti.

Turjalla oli jotain hampaankolossa tuolle Bäcmannille ja sen tekemiset kerrotaan kirjassa Kumuri. -Kahden everstin taistelu. Aiheesta on tiettävästi täälläkin kirjoitettu aiemmin :=)

http://keskustelu.suomi24.fi/servlets/search?start=0&q=kumuri

Sota-aiheet kiinnosti Turjaa, kuten tämä Hytin tapaus osoittaa:

http://keskustelu.suomi24.fi/servlets/search?start=0&q=sotamies hytti





http://fi.wikipedia.org/wiki/Erik_Heinrichs

Jatkosota:

>>

22. kesäkuuta 1941 käynnistyi operaatio Barbarossa, Saksan hyökkäys itään, ja sen myötä jatkosota. Viikkoa myöhemmin Mannerheim käski perustaa Karjalan armeijan, jonka "tehtävänä on lyödä vastassa olevat viholliset sekä saavuttaa Syvärinjoki ja Äänisjärvi". Sadantuhannen taistelijan armeijan komentajaksi tuli Erik Heinrichs. Karjalan armeija hyökkäsi 10. heinäkuuta. Karjalan armeija valtasi elokuun loppuun mennessä koko Laatokan Karjalan. Syväri saavutettiin syyskuussa ja Petroskoi vallattiin 1.10, jonka kunniaksi Heinrichs ylennettiin jalkaväenkenraaliksi. Tehtävä oli täytetty ja Karjalan armeija lakkautettiin.

Heinrichs siirrettiin takaisin yleisesikunnan päälliköksi vuoden 1942 tammikuussa ja nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi.

Parasta A-ryhmää kirjoitti:

Kyseessä on tietysti Ilmari Turjan tekemä kompa.
Kyseisenä aikana Heinrichs oli toisaalla, kuten tuossa Wikipedian jutussa aivan oikein kerrotaan.
Tarina kerrotaan tarkkaan kirjassa nimeltään

TURJA JO ELÄESSÄÄN – ILMARI TURJA - WSOY 1986

Tuossa on kuvakin siitä:

http://www.huuto.net/fi/showitem.php3?itemid=51308090

Tuossa kirjassa on Heinrichs:n sota-aikaisen adjutantin, myöhemmin puolustusvoimain komentajanakin tunnetun, Lauri Sutelan kirjoittama juttu erääseen lehteen kyseisestä aiheesta. Sutelaa kuulemma vaivasi ankarasti tuo monien kuvittelema Heinrichs:n "pilkkaaminen" näytelmässä. Sutela varmistikin ihan Turjalle soittamalla ja kysymällä ketä sillä sokerinsyöttäjäkenraalilla tarkoitetaan. Turja kuulemma vastasi, että se ratsastava kenraali oli tietysti Hanel, kenraaliluutnantti ja että eihän se Paukka-Heikki ratsastanut Mannerheimin kanssa.
Ja sitä paitsi H oli kyseisenä aikana ihan muualla kuin Päämajassa, siis Karjalassa.

Se näytelmässä esiintyvä Bäckman oli oikeasti se Viipurin 20.Pr/II:n pataljoonankomentaja, karkuunjuoksija majuri Bäckman, EIKÄ siis se kapt. Bäckman, Mannerheimin nuorempi adjutantti.

Turjalla oli jotain hampaankolossa tuolle Bäcmannille ja sen tekemiset kerrotaan kirjassa Kumuri. -Kahden everstin taistelu. Aiheesta on tiettävästi täälläkin kirjoitettu aiemmin :=)

http://keskustelu.suomi24.fi/servlets/search?start=0&q=kumuri

Sota-aiheet kiinnosti Turjaa, kuten tämä Hytin tapaus osoittaa:

http://keskustelu.suomi24.fi/servlets/search?start=0&q=sotamies hytti





http://fi.wikipedia.org/wiki/Erik_Heinrichs

Jatkosota:

>>

22. kesäkuuta 1941 käynnistyi operaatio Barbarossa, Saksan hyökkäys itään, ja sen myötä jatkosota. Viikkoa myöhemmin Mannerheim käski perustaa Karjalan armeijan, jonka "tehtävänä on lyödä vastassa olevat viholliset sekä saavuttaa Syvärinjoki ja Äänisjärvi". Sadantuhannen taistelijan armeijan komentajaksi tuli Erik Heinrichs. Karjalan armeija hyökkäsi 10. heinäkuuta. Karjalan armeija valtasi elokuun loppuun mennessä koko Laatokan Karjalan. Syväri saavutettiin syyskuussa ja Petroskoi vallattiin 1.10, jonka kunniaksi Heinrichs ylennettiin jalkaväenkenraaliksi. Tehtävä oli täytetty ja Karjalan armeija lakkautettiin.

Heinrichs siirrettiin takaisin yleisesikunnan päälliköksi vuoden 1942 tammikuussa ja nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi.

Lue lisää

Yleisesikunnan päällikkönä (ei siis Pääesikunnan, kuten ylimmässä puh.vuorossani virheellisesti mainitsin) toimi yhtäjaksoisesti Erik Heinrichs 30.1.1942–6.10.1944. Viipurin menetys kesäkuussa 1944 osuu tuolle ajanjaksolle.

Harvalla näytelmän katsojalla lienee aavistustakaan siitä, että Heinrichs oli juuri tuohon aikaan poissa Päämajasta ja hänen tehtäviään hoiti sijainen (Edvard Hanell). Ei minullakaan.

Kun elokuvaan vielä oli valittu yleisesikunnan päällikköä esittämään ilmetty näköis-Heinrichs (Martti Pennanen), on Turjan kompa onnistunut ilmeisen hyvin!

Kiitos valistuksesta!

Axel & Aksel kirjoitti:

Yleisesikunnan päällikkönä (ei siis Pääesikunnan, kuten ylimmässä puh.vuorossani virheellisesti mainitsin) toimi yhtäjaksoisesti Erik Heinrichs 30.1.1942–6.10.1944. Viipurin menetys kesäkuussa 1944 osuu tuolle ajanjaksolle.

Harvalla näytelmän katsojalla lienee aavistustakaan siitä, että Heinrichs oli juuri tuohon aikaan poissa Päämajasta ja hänen tehtäviään hoiti sijainen (Edvard Hanell). Ei minullakaan.

Kun elokuvaan vielä oli valittu yleisesikunnan päällikköä esittämään ilmetty näköis-Heinrichs (Martti Pennanen), on Turjan kompa onnistunut ilmeisen hyvin!

Kiitos valistuksesta!

Lue lisää

Näitä juttuja sodasta ja eri tapahtumistahan riittää loputtomasti.

Tämä sopii jotenkin tähän aiheeseen:

Tänään, 16.4.2007 klo 11.11, tuli Radio Suomen kanavalta aito ja oikea, nykyisin tosi harvoin kuultu, Marski Marssi. Tosin kuuluttaja sekoili sen tekijöissä ja väitti sitä Arvo Salon sanoittamaksi. Tosin hän oikoi asiaa kotvan peästä mutta ei hän varma ollut sittenkään tuosta Seppo Virtasen kynän jäljestä!

http://www.yle.fi/levysto/firs2/kappale.php?Id=Marski marssi


Marskimarssi

(san. Seppo Virtanen)

Niin laski Marsalkan silmäluomi:
oli mustana taivas ja kusessa Suomi,
oli murtunut Kannas ja armeijan teräs,
sen sankarit metsissä käpyjä keräs.

Jo Päämajan saavutti tykkien jyly,
oli Wiborg mennyt — oo kohtalo tyly!
Ja ruoste raiskasi Kauhavan rautaa,
Suur-Suomelle kaivettiin kookasta hautaa.

Oli rinnassa pelko ja kaulassa sisu
ja Suomen leijona — naukuva kisu!
Kovin heikosti lohdutti seikka se, että
oli pullossa tilkkanen Äänisen vettä.

Että kirottu Kemppi sen tehdä tohti!
Että prikaati laukkasi Kouvolaa kohti!
Että osaakin olla niin itsepäinen
tuo parjattu sotamies venäläinen.

Otur, olycka — de' va' de' som mej hände
och de' va' bara skit som Adolf hit sände!
Vaan ei sittenkään tappio mieltäni paina:
olen taistellut usein ja hävinnyt aina.

Valan kerran hän vannoi: Miekkani tuppeen
panen vasta sitten kun viimeiseen gubbeen
on kamppailtu, kaaduttu — osa niin nätti —
vasta sitten kun vapaa on Liivi ja Lätti.

Lojui nurkassa miekkansa tupetta yhä,
Nicklén sitä jynssäili — arki tai pyhä.
Oli kartalta pyyhkäisty veljemme Eesti.
Sitä Siilasvuo tuijotti lasittuneesti.

Kerran jalosti yleni eloni kaari…
Kunpa istuisi vieläkin Kremlissä tsaari!
Vaan ei — siellä lemussa vodkan ja kaalin
punoo juoniaan Molotov — niin ja se Stalin.

Mutt' niinhän se on, ach fan och förbannat;
senhän palkaksi saat kun sä parhaasi annat,
ura katkeaa mulla nyt kasakkain peitsiin,
Kaivopuisto adjö, minä matkustan Schweiziin.

Teille Heinrichs ja Airo myös hyvästit sanon
ja kaikkia kiitän ja anteeksi anon —
pian sammuvat lieskat ja hälvenee sauhu —
älä muistele pahalla, Marokon Kauhu.

Niin Marsalkan luomi vihdoin taas nousi,
veri sininen tyynesti suolissa sousi.
Hän huokasi, hetkisen ääneti vietti:
hän jäähyväissanoja miehilleen mietti.

Hän selkänsä suoristi, käskynsä jakoi,
ja kirjuri käskyn sen koneella takoi:
"Te kuulkaa, sankarit Summan ja Kollaan,
päiväkäskyni viimeinen: Kusessa ollaan."

Axel & Aksel kirjoitti:

Yleisesikunnan päällikkönä (ei siis Pääesikunnan, kuten ylimmässä puh.vuorossani virheellisesti mainitsin) toimi yhtäjaksoisesti Erik Heinrichs 30.1.1942–6.10.1944. Viipurin menetys kesäkuussa 1944 osuu tuolle ajanjaksolle.

Harvalla näytelmän katsojalla lienee aavistustakaan siitä, että Heinrichs oli juuri tuohon aikaan poissa Päämajasta ja hänen tehtäviään hoiti sijainen (Edvard Hanell). Ei minullakaan.

Kun elokuvaan vielä oli valittu yleisesikunnan päällikköä esittämään ilmetty näköis-Heinrichs (Martti Pennanen), on Turjan kompa onnistunut ilmeisen hyvin!

Kiitos valistuksesta!

Lue lisää

Tämä Hanell oli ns. linnoittajakenraali ja innoissaan linnoitti sen "väärän" kannaksen!
Siis sen sen Aunuksen suunnan kannaksen. Sinne vietiin lähes kaikki linnoituskapasiteetti ja sinne ne jäikin lähes käyttämättöminä.

Kaikki varsinaiset taistelupaikat olikin sitten lähes täysin linnoittamattomia kesän 1944 rytinöissä.