Mitä ovat sakramentit ?
Kirkkolatinan sacramentum -sanan UT: ssa oleva kreikankielinen vastine ja lähtöjuuri on sana mysteerion = salaisuus, joka taas tulee sanasta myeoo = vihkiä salamenoihin, salaisiin oppeihin. Novumin sanakirjan nro 2977 mukaan UT käyttää mysteerion-sanaa jumalallisesta totuudesta tai suunnitelmasta, joka on ollut salassa. Määrähetken koittaessa Jumala paljastaa tämän salaisuuden, joka on kuitenkin yhä salattu muilta kuin uskovilta.
Tällaisia UT: ssa mainittuja mysteerioita eli sakramentteja ovat:
1) Taivasten valtakunnan salaisuus Mt. 13:11. 2) Uskovien muuttuminen kirkastetuiksi Jeesuksen tullessa takaisin, 1 Kor. 15:51.
3) Se että seurakuntaan kuuluu sekä pakanoita että messiaanisia juutalaisia, Ef.3:1-11.
4) Seurakunta Jeesuksen morsiamena on suuri mysteerio, Ef.5:28-32.
5) Israelin osittainen paatumus siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on tullut sisälle, Room. 11:25.
6) Evankeliumi Jeesuksesta on kautta ikuisten aikojen (kronois aiooniois) ilmoittamatta ollut mysteerio, joka nyt srk -kaudella on ilmoitettu, Room. 16:25-26, 1 Kor. 2:6-10, Ef.6:19. Tämä viitannee siihen, että jostain syystä Jumala ei lähettänyt Poikaansa maailmaan niinä varhaisempina maailmanaikoina, ”ammoisina aikoina” = olam-eina = aioon-eina, joita on ollut ennen meitä (esim. paleoliittinen ja mesoliittinen kivikausi) Saarn.1:9-10, 3:15, vaan vasta maailmanaikojen lopulla niiden luo, joille maailmanaikojen loppukausi (telee toon aioonoon) eli viimeinen aiooni ennen näkyvän Jumalan valtakunnan, 1000-v. valtakunnan, ilmestymistä on tullut Hebr.9:26, 1 Kor. 10:11. 7) Kielilläpuhumisen armolahja ja sen sisältö on mysteerio, ”sillä hän puhuu mysteerioita (salaisuuksia) Hengessä” 1 Kor. 14:2.
8) Armotalous on Jumalan tahdon mysteerio Ef.1:9-10, Ef. 3:2,8-11, Kol.1:25-27.
9) Myöskin itse Messias eli Kristus on mysteerio Ef.3:4, Kol.4:3.
10) Jumalan mysteerio on Kristus, jossa kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä Kol.2:2-3.
11) Mysteerio, jonka kirkkaus on suuri pakanain keskuudessa, on Kristus teissä (=uskovien sydämissä asuvana), kirkkauden toivo Kol.1:27. 12) Laittomuuden mysteerio on valmistamassa tietä Antikristuksen ilmestymiselle 2 Tess.2:7. 13) Usko on mysteerio, joka säilyy puhtaassa omassatunnossa 1 Tim. 3:9.
14) Jumalisuuden mysteerio on Hän, joka on ilmestynyt lihassa... (inkarnaatio kuuluu sakramentin piiriin) eli Jeesus Kristus, Tosi Jumala ja Ihminen 1 Tim. 3:16.
15) ja 16) 7 kultaisen lampunjalan eli 7 seurakunnan mysteerio sekä niiden keskellä kulkevan korotetun Jeesuksen oikeassa kädessä olevien 7 tähden eli niiden 7 seurakunnan enkelin mysteerio, Ilm. 1:11-20, Ilm. 2-3. Näiden mysteerio on siinä, että mainitut 7 seurakuntaa olivat todellisia sen ajan Vähän Aasian seurakuntia, mutta sanomissa niille on kuvattu samalla pääpiirteissään koko seurakuntatalouskauden historia: Efeso noin vv. 53-170, Smyrna n. 170-312, Pergamo n. 312-606, Tyatira n. 606-1517, Sardes n. 1517-1740, Filadelfia n. 1740-1900 ja Laodikea n. 1900 - ? Tosin aikarajat eivät ole tiukat: Pergamon srk -jakson tyyppinen kristillisyys jatkuu ortodoksikirkoissa, Tyatira Rooman kirkossa, Sardes protestanttisissa kansankirkoissa, Filadelfia metodisti- ym. liikkeissä (Suomessa mm. herännäisyys ja laestadiolaisuus) Kristuksen tulemukseen asti. Laodikea (= kansanvalta, demokratia) taas on 1900–luvun demokratia–ajan seurakunta, uusina tulokkaina ja johtavina liikkeinä helluntai- ja karismaattiset liikkeet sekä vineyard –liike.
Samoin tähdet eli srk: ien enkelit olivat sekä silloisten mainittujen seurakuntien paimenia (esim. Timoteus oli Efeson srk: n paimen) että sanansaattajia niille srk -jaksoille, joita kukin heistä edusti. Tähtiä ei ohjata ihmiskäsin: he olivat Herran kädessä, eivät seurakuntien, vanhinten tai edes toisten apostolien. Apostoli Paavali oli Efeson srk: n perustaja ja samalla Efeson srk -jakson enkeli, jolla oli sanoma koko tuolle srk -jaksolle. Tosin Paavalilla oli pääsanoma myös koko srk -talouskaudelle. Luther oli Sardeen srk -jakson enkeli ja John Wesley Filadelfian srk -jakson enkeli.
17) Jumalan mysteerio, joka käy täytäntöön niinä päivinä, jolloin 7. pasuunaenkeli puhaltaa pasuunaan (vihan ajan puolivälissä) Ilm. 10:7, 11:15-18. Tämä sisältää ns. palkkatuomion, jossa Vanhurskas Tuomari maksaa palkan ylösotetun srk: n kullekin jäsenelle. Tällöin selviää kunkin uskovan lopullinen paikka tulevan 1000-v. valtakunnan ja myös iankaikkisen valtakunnan hallinnossa, josta Sebedeuksen pojat olivat kiinnostuneita ennen aikojaan.
18) Suuren Babylon-porton mysteerio Ilm. 17:1-6, 15-18. Tätä mysteeriota apostoli Johannes ihmetteli suuresti. Miten suhteellisen puhdas alkuseurakunta-morsian oli saattanut muuttua sellaiseksi porttokirkoksi, minkä Johannes näki, siinä on ”sakramenttia” kerrakseen. Maallistuvan alkukirkon kilpailu sieluista mysteeriuskontojen kanssa 100-200 -l. johti sen itsensä muuttumiseen sakramenttikirkon suuntaan. Kasteelle ja ehtoolliselle ruvettiin antamaan sakramentaalista armonväline -sisältöä. Kun kirkko vielä 300-l. ”korotettiin” (=lankesi) kansan- ja valtiokirkoksi, johon siitä lähtien tulivat kuulumaan sekä uskovat että uskosta osattomat (kastetut pakanat, Laestadius), lopputulos oli sakramentteihin nojaava katolinen kirkko. Portto istuu 7 vuoren päällä, Ilm. 17:9. Rooma on tunnetusti 7 kukkulalle rakennettu ja samoin Konstantinopoli, Rooman vallan uusi pääkaupunki. Katolisuuden hengellinen rakennelma taas on suurelta osin 7 sakramentin sekä paaviuden varassa. Niinpä naisen otsassa eli ideologisena johtotähtenä on nimi, joka on salaisuus (sacramentum) ja mysteeriuskontojen alkulähde taas oli Babylonin kaupunki, Ilm. 17:5.
Tällä Babylon-portolla on myös tyttäriä, siitä 1500- l. irtautuneita kirkkoja, jotka ovat jääneet kiinni osaan äitikirkkonsa harhoista, Ilm.17:5.
Luther jätti uskonpuhdistuksen kesken. Hän ei palannut puhdistuksessaan apostoliseen aikaan asti, vaan juuttui kiinni 300-400 –lukuihin, jättäen voimaan kirkkoon silloin tulleet harhat: sidonnaisuuden esivaltoihin (valtiokirkko), kansankirkko- laitoksen, jossa uskovien lisäksi uskosta osattomat säilytetään kirkon jäseninä sekä lapsikasteen, jota tarvitaan ainoastaan kansankirkon säilyttämiseen kansankirkkona. Lisäksi Luther jäi kiinni kirkon juutalaisvastaisuuteen ja sakramentalismiin: hän poisti vain 5 sakramenttia, kun olisi pitänyt poistaa kaikki 7, sillä kaste ja ehtoollinen eivät ole UT: n mukaan sakramentteja.
19) Ilmestyskirjan peto on myös mysteerio Ilm. 17:7, Ilm. 13 ja 17, Dan. 7. Ilm. 13: n peto on Dan. 7: n petojen yhdistelmä. Niiden kirjaimellinen yhdistelmä olisi Babylonian (leijona), Persian (karhu), Kreikan (pantteri) ja Rooman yhdistelmä eli peto nousisi Euroopan, Turkin, Syyrian, Irakin, Iranin ja ehkä Pohjois-Afrikan alueilta. Mutta kun peto on mysteerio, niin se ei ehkä olekaan kirjaimellinen yhdistelmä esikuvistaan, niin kuin on laita Babylon-porton mysteerionkin suhteen: se ei ole kirjaimellinen Babylon, koska sen mysteerikultit siirrettiin 500 -l. eKr. Pergamoon, Baabelin pappien paettua sinne Kyyroksen sotajoukkoja. Pergamo testamentattiin 100 –l. eKr. Roomalle ja kirkon kehiteltyä mysteerikultteja matkien oman sakramenttiuskontonsa, koko tuo Baabelin perintö jäi kirkolle, kun Pergamon mysteerikultti sammui Rooman tultua kristityksi.
Niinpä pedon ydinalue ei ole kirjaimellinen Kreikan – Syyrian toisinto (Dan. 8), vaan pikemminkin Rooman osittainen toisinto. Eurooppa on kauan ollut maailman henkinen ja taloudellispoliittinen johtaja (nykyään tosin USA on sitä), ei kehittymätön Lähi - Itä. Niinpä Lähi - Idän maiden asema tulee olemaan pedon valtakunnassakin alisteinen Euroopalle, niin kuin se oli Rooman aikanakin. Syyrian, Irakin, Turkin ja Iranin mahdollisuudet Pedon valtakunnan ytimeksi näyttävät teknologisen osaamisen, talouden ja väestöpohjankin kannalta olemattomilta. Lisäksi Antikristus - Peto tulee olemaan lähtöisin ”meistä”, siis luopiokristikunnan piiristä, eikä ”heistä”, islamin alueelta, 1 Joh. 2:18-19 ja porttokirkko ratsastaa katolisen EU: n eikä jonkin islamilaisvallan selässä.
Tässä on esitelty UT: n 19 sakramenttia. Kuten jokainen voi huomata, yksikään niistä ei liity kasteeseen, ehtoolliseen tai mihinkään niistä 7 ns. sakramentista (kaste, konfirmaatio, rippi, ehtoollinen, avioliittoon vihkiminen, papiksi vihkiminen, öljyllä voitelu), joita Rooman ym. kirkot ovat pitäneet oppinsa perustana ja opettaneet vuosisatoja. Rooman kirkko vahvisti sakramenttien luvun 7:ksi 1100-l. ja dogmiksi tämä oppi julistettiin v. 1439.
Ihmisiä on siis harhautettu. Herran Sana, UT: n ”mysteerion” on väännetty kieroon tarkoittamaan aivan muuta kuin mitä se UT: ssa merkitsee. Se on hengellinen petos. Paavali ei julistanut Sanan ja ”sakramenttien”, vaan Sanan ja Pyhän Hengen kautta vaikuttavaa evankeliumia 1Tess. 1:5. UT: n sakramentit eivät selvästikään ole sellaisia armonvälineitä tai pyhiä toimituksia kuin kirkot ovat sakramenteistaan opettaneet. Itse asiassa UT: n sakramentit eivät ole lainkaan ns. ”toimituksia”. Katolinen kirkko on siis kehittänyt todellisten UT: n mysteerioiden sijaan kokonaan omat ”toimitukselliset sakramenttinsa” ja tehnyt niistä ns. armonvälineitä. Kenelläkään ei ole lupa sillä tavoin muuttaa apostolista Sanaa, on protestantismin pääperiaate ja silti tämä on jäänyt vaille huomiota (Lutherin sakramentteja koskevan virhearvioinnin takia, kun hänet on nostettu kaiken arvostelun yläpuolelle) myös monissa protestanttikirkoissa.
UT: ssa todellisia ”armonvälineitä” ovat Sanan saarna ja usko Room. 4:2-5, 5:1-2, 10:4-10. Uskosta olemme vanhurskaiksi tulleet (eikä kasteessa) ja uskossa eikä kasteessa olemme saaneet pääsyn tähän armoon, jossa me nyt olemme, Room. 5:1-2. Uskossa kuulemisen kautta olemme saaneet myös Pyhän Hengen, emme tekojen tai toimitusten kautta, olkoon sitten kyse lain teoista tai UT: n säädöksistä (kuten kasteesta), Gal. 3:2-14. Usko taas tulee (syntyy) Sanan kuulemisesta, eikä jonkin toimituksen (kaste) kautta ja uskoontulo on sama kuin uudestisyntyminen, joka myös tapahtuu Sanan (kuulon) ja Pyhän Hengen kautta, kun Jeesus otetaan vastaan, Room. 10:14-17, Joh. 1:12-13, 1 Piet. 1:23, Jaak. 1:18, Joh. 3:3-16 (tämä kohta sanoo Hengestä syntymisen ja uskon Jeesukseen olevan uudestisyntymisen sisältö, ei suinkaan että kaste vaikuttaisi tämän kaiken). Niinpä uskovien kasteella käyvien syyllistäminen sillä, että se olisi joku sakramenttirikos, osoittautuu pohjaa vailla olevaksi muiden perusteluiden ohella myös siksi, että kaste ei ole sakramentti.
Eri kirkoissa ja uskonsuunnissa olevien uskovien yhteys paranisi huomattavasti jos lakattaisiin pönkittämästä kastetta, ehtoollista ja muita opinkohtia sellaisilla väittämillä ja ”merkityksillä”, joita ei Sanassa niiden merkitykseen sisälly. ”Lapsen uudestisyntyminen kasteessa” ei sovi mitenkään edellä lueteltuihin sanankohtiin. Jeesus ei kastanut lapsia, vaan siunasi heitä sanoen ”sen kaltaisten on Jumalan valtakunta”, eikä lisännyt: ”jos heidät vain kastetaan”. Kun Jeesus kuitenkin kastoi opetuslastensa kautta Hänen seuraajikseen tulleita varttuneita (Joh. 3:22-23, Joh. 4:1-2), niin tämä Hänen esimerkkinsä riittäköön meillekin suhtautumisessa lapsiin. Kyllä Hän tiesi, tarvitseeko lapsia kastaa ”perisynnin poistamiseksi” ja että lihan turmelus ei poistu kasteessakaan. Olisi siis palattava takaisin pelkästään Sanaan ja jätettävä kirkkohistoriassa mukaan tulleet opilliset lisät ja selittelyt pois. Se olisi puhdasta uskoa, jota Luther ym. uskonpuhdistajat peräänkuuluttivat, mutta johon he itse eivät näytä täysin päässeen. Mitä sanoikaan Chuck Pierce Nokia Mission uudenvuodenaaton puheessaan Hartwall –areenalla v. 2006: ”Lutherin aika on mennyt. Nyt on tarjolla paljon enemmän (uskonpuhdistuksen aikaan verrattuna)”. Miksi juuttua siis liikaa entiseen ?
Sakramentit raamatullisessa tarkastelussa, kirj. Helluntaiseurakunnan pastori tulevaan kirjaansa, josta tämä on kopioitu tänne. Julkaistaan nimettömänä, mutta lupa tekstin käyttämiseen internetissä on kirjoittajalta saatu.
Kirkkolatinan sacramentum -sanan UT: ssa oleva kreikankielinen vastine ja lähtöjuuri on sana mysteerion = salaisuus, joka taas tulee sanasta myeoo = vihkiä salamenoihin, salaisiin oppeihin. Novumin sanakirjan nro 2977 mukaan UT käyttää mysteerion-sanaa jumalallisesta totuudesta tai suunnitelmasta, joka on ollut salassa. Määrähetken koittaessa Jumala paljastaa tämän salaisuuden, joka on kuitenkin yhä salattu muilta kuin uskovilta.
Tällaisia UT: ssa mainittuja mysteerioita eli sakramentteja ovat:
1) Taivasten valtakunnan salaisuus Mt. 13:11. 2) Uskovien muuttuminen kirkastetuiksi Jeesuksen tullessa takaisin, 1 Kor. 15:51.
3) Se että seurakuntaan kuuluu sekä pakanoita että messiaanisia juutalaisia, Ef.3:1-11.
4) Seurakunta Jeesuksen morsiamena on suuri mysteerio, Ef.5:28-32.
5) Israelin osittainen paatumus siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on tullut sisälle, Room. 11:25.
6) Evankeliumi Jeesuksesta on kautta ikuisten aikojen (kronois aiooniois) ilmoittamatta ollut mysteerio, joka nyt srk -kaudella on ilmoitettu, Room. 16:25-26, 1 Kor. 2:6-10, Ef.6:19. Tämä viitannee siihen, että jostain syystä Jumala ei lähettänyt Poikaansa maailmaan niinä varhaisempina maailmanaikoina, ”ammoisina aikoina” = olam-eina = aioon-eina, joita on ollut ennen meitä (esim. paleoliittinen ja mesoliittinen kivikausi) Saarn.1:9-10, 3:15, vaan vasta maailmanaikojen lopulla niiden luo, joille maailmanaikojen loppukausi (telee toon aioonoon) eli viimeinen aiooni ennen näkyvän Jumalan valtakunnan, 1000-v. valtakunnan, ilmestymistä on tullut Hebr.9:26, 1 Kor. 10:11. 7) Kielilläpuhumisen armolahja ja sen sisältö on mysteerio, ”sillä hän puhuu mysteerioita (salaisuuksia) Hengessä” 1 Kor. 14:2.
8) Armotalous on Jumalan tahdon mysteerio Ef.1:9-10, Ef. 3:2,8-11, Kol.1:25-27.
9) Myöskin itse Messias eli Kristus on mysteerio Ef.3:4, Kol.4:3.
10) Jumalan mysteerio on Kristus, jossa kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä Kol.2:2-3.
11) Mysteerio, jonka kirkkaus on suuri pakanain keskuudessa, on Kristus teissä (=uskovien sydämissä asuvana), kirkkauden toivo Kol.1:27. 12) Laittomuuden mysteerio on valmistamassa tietä Antikristuksen ilmestymiselle 2 Tess.2:7. 13) Usko on mysteerio, joka säilyy puhtaassa omassatunnossa 1 Tim. 3:9.
14) Jumalisuuden mysteerio on Hän, joka on ilmestynyt lihassa... (inkarnaatio kuuluu sakramentin piiriin) eli Jeesus Kristus, Tosi Jumala ja Ihminen 1 Tim. 3:16.
15) ja 16) 7 kultaisen lampunjalan eli 7 seurakunnan mysteerio sekä niiden keskellä kulkevan korotetun Jeesuksen oikeassa kädessä olevien 7 tähden eli niiden 7 seurakunnan enkelin mysteerio, Ilm. 1:11-20, Ilm. 2-3. Näiden mysteerio on siinä, että mainitut 7 seurakuntaa olivat todellisia sen ajan Vähän Aasian seurakuntia, mutta sanomissa niille on kuvattu samalla pääpiirteissään koko seurakuntatalouskauden historia: Efeso noin vv. 53-170, Smyrna n. 170-312, Pergamo n. 312-606, Tyatira n. 606-1517, Sardes n. 1517-1740, Filadelfia n. 1740-1900 ja Laodikea n. 1900 - ? Tosin aikarajat eivät ole tiukat: Pergamon srk -jakson tyyppinen kristillisyys jatkuu ortodoksikirkoissa, Tyatira Rooman kirkossa, Sardes protestanttisissa kansankirkoissa, Filadelfia metodisti- ym. liikkeissä (Suomessa mm. herännäisyys ja laestadiolaisuus) Kristuksen tulemukseen asti. Laodikea (= kansanvalta, demokratia) taas on 1900–luvun demokratia–ajan seurakunta, uusina tulokkaina ja johtavina liikkeinä helluntai- ja karismaattiset liikkeet sekä vineyard –liike.
Samoin tähdet eli srk: ien enkelit olivat sekä silloisten mainittujen seurakuntien paimenia (esim. Timoteus oli Efeson srk: n paimen) että sanansaattajia niille srk -jaksoille, joita kukin heistä edusti. Tähtiä ei ohjata ihmiskäsin: he olivat Herran kädessä, eivät seurakuntien, vanhinten tai edes toisten apostolien. Apostoli Paavali oli Efeson srk: n perustaja ja samalla Efeson srk -jakson enkeli, jolla oli sanoma koko tuolle srk -jaksolle. Tosin Paavalilla oli pääsanoma myös koko srk -talouskaudelle. Luther oli Sardeen srk -jakson enkeli ja John Wesley Filadelfian srk -jakson enkeli.
17) Jumalan mysteerio, joka käy täytäntöön niinä päivinä, jolloin 7. pasuunaenkeli puhaltaa pasuunaan (vihan ajan puolivälissä) Ilm. 10:7, 11:15-18. Tämä sisältää ns. palkkatuomion, jossa Vanhurskas Tuomari maksaa palkan ylösotetun srk: n kullekin jäsenelle. Tällöin selviää kunkin uskovan lopullinen paikka tulevan 1000-v. valtakunnan ja myös iankaikkisen valtakunnan hallinnossa, josta Sebedeuksen pojat olivat kiinnostuneita ennen aikojaan.
18) Suuren Babylon-porton mysteerio Ilm. 17:1-6, 15-18. Tätä mysteeriota apostoli Johannes ihmetteli suuresti. Miten suhteellisen puhdas alkuseurakunta-morsian oli saattanut muuttua sellaiseksi porttokirkoksi, minkä Johannes näki, siinä on ”sakramenttia” kerrakseen. Maallistuvan alkukirkon kilpailu sieluista mysteeriuskontojen kanssa 100-200 -l. johti sen itsensä muuttumiseen sakramenttikirkon suuntaan. Kasteelle ja ehtoolliselle ruvettiin antamaan sakramentaalista armonväline -sisältöä. Kun kirkko vielä 300-l. ”korotettiin” (=lankesi) kansan- ja valtiokirkoksi, johon siitä lähtien tulivat kuulumaan sekä uskovat että uskosta osattomat (kastetut pakanat, Laestadius), lopputulos oli sakramentteihin nojaava katolinen kirkko. Portto istuu 7 vuoren päällä, Ilm. 17:9. Rooma on tunnetusti 7 kukkulalle rakennettu ja samoin Konstantinopoli, Rooman vallan uusi pääkaupunki. Katolisuuden hengellinen rakennelma taas on suurelta osin 7 sakramentin sekä paaviuden varassa. Niinpä naisen otsassa eli ideologisena johtotähtenä on nimi, joka on salaisuus (sacramentum) ja mysteeriuskontojen alkulähde taas oli Babylonin kaupunki, Ilm. 17:5.
Tällä Babylon-portolla on myös tyttäriä, siitä 1500- l. irtautuneita kirkkoja, jotka ovat jääneet kiinni osaan äitikirkkonsa harhoista, Ilm.17:5.
Luther jätti uskonpuhdistuksen kesken. Hän ei palannut puhdistuksessaan apostoliseen aikaan asti, vaan juuttui kiinni 300-400 –lukuihin, jättäen voimaan kirkkoon silloin tulleet harhat: sidonnaisuuden esivaltoihin (valtiokirkko), kansankirkko- laitoksen, jossa uskovien lisäksi uskosta osattomat säilytetään kirkon jäseninä sekä lapsikasteen, jota tarvitaan ainoastaan kansankirkon säilyttämiseen kansankirkkona. Lisäksi Luther jäi kiinni kirkon juutalaisvastaisuuteen ja sakramentalismiin: hän poisti vain 5 sakramenttia, kun olisi pitänyt poistaa kaikki 7, sillä kaste ja ehtoollinen eivät ole UT: n mukaan sakramentteja.
19) Ilmestyskirjan peto on myös mysteerio Ilm. 17:7, Ilm. 13 ja 17, Dan. 7. Ilm. 13: n peto on Dan. 7: n petojen yhdistelmä. Niiden kirjaimellinen yhdistelmä olisi Babylonian (leijona), Persian (karhu), Kreikan (pantteri) ja Rooman yhdistelmä eli peto nousisi Euroopan, Turkin, Syyrian, Irakin, Iranin ja ehkä Pohjois-Afrikan alueilta. Mutta kun peto on mysteerio, niin se ei ehkä olekaan kirjaimellinen yhdistelmä esikuvistaan, niin kuin on laita Babylon-porton mysteerionkin suhteen: se ei ole kirjaimellinen Babylon, koska sen mysteerikultit siirrettiin 500 -l. eKr. Pergamoon, Baabelin pappien paettua sinne Kyyroksen sotajoukkoja. Pergamo testamentattiin 100 –l. eKr. Roomalle ja kirkon kehiteltyä mysteerikultteja matkien oman sakramenttiuskontonsa, koko tuo Baabelin perintö jäi kirkolle, kun Pergamon mysteerikultti sammui Rooman tultua kristityksi.
Niinpä pedon ydinalue ei ole kirjaimellinen Kreikan – Syyrian toisinto (Dan. 8), vaan pikemminkin Rooman osittainen toisinto. Eurooppa on kauan ollut maailman henkinen ja taloudellispoliittinen johtaja (nykyään tosin USA on sitä), ei kehittymätön Lähi - Itä. Niinpä Lähi - Idän maiden asema tulee olemaan pedon valtakunnassakin alisteinen Euroopalle, niin kuin se oli Rooman aikanakin. Syyrian, Irakin, Turkin ja Iranin mahdollisuudet Pedon valtakunnan ytimeksi näyttävät teknologisen osaamisen, talouden ja väestöpohjankin kannalta olemattomilta. Lisäksi Antikristus - Peto tulee olemaan lähtöisin ”meistä”, siis luopiokristikunnan piiristä, eikä ”heistä”, islamin alueelta, 1 Joh. 2:18-19 ja porttokirkko ratsastaa katolisen EU: n eikä jonkin islamilaisvallan selässä.
Tässä on esitelty UT: n 19 sakramenttia. Kuten jokainen voi huomata, yksikään niistä ei liity kasteeseen, ehtoolliseen tai mihinkään niistä 7 ns. sakramentista (kaste, konfirmaatio, rippi, ehtoollinen, avioliittoon vihkiminen, papiksi vihkiminen, öljyllä voitelu), joita Rooman ym. kirkot ovat pitäneet oppinsa perustana ja opettaneet vuosisatoja. Rooman kirkko vahvisti sakramenttien luvun 7:ksi 1100-l. ja dogmiksi tämä oppi julistettiin v. 1439.
Ihmisiä on siis harhautettu. Herran Sana, UT: n ”mysteerion” on väännetty kieroon tarkoittamaan aivan muuta kuin mitä se UT: ssa merkitsee. Se on hengellinen petos. Paavali ei julistanut Sanan ja ”sakramenttien”, vaan Sanan ja Pyhän Hengen kautta vaikuttavaa evankeliumia 1Tess. 1:5. UT: n sakramentit eivät selvästikään ole sellaisia armonvälineitä tai pyhiä toimituksia kuin kirkot ovat sakramenteistaan opettaneet. Itse asiassa UT: n sakramentit eivät ole lainkaan ns. ”toimituksia”. Katolinen kirkko on siis kehittänyt todellisten UT: n mysteerioiden sijaan kokonaan omat ”toimitukselliset sakramenttinsa” ja tehnyt niistä ns. armonvälineitä. Kenelläkään ei ole lupa sillä tavoin muuttaa apostolista Sanaa, on protestantismin pääperiaate ja silti tämä on jäänyt vaille huomiota (Lutherin sakramentteja koskevan virhearvioinnin takia, kun hänet on nostettu kaiken arvostelun yläpuolelle) myös monissa protestanttikirkoissa.
UT: ssa todellisia ”armonvälineitä” ovat Sanan saarna ja usko Room. 4:2-5, 5:1-2, 10:4-10. Uskosta olemme vanhurskaiksi tulleet (eikä kasteessa) ja uskossa eikä kasteessa olemme saaneet pääsyn tähän armoon, jossa me nyt olemme, Room. 5:1-2. Uskossa kuulemisen kautta olemme saaneet myös Pyhän Hengen, emme tekojen tai toimitusten kautta, olkoon sitten kyse lain teoista tai UT: n säädöksistä (kuten kasteesta), Gal. 3:2-14. Usko taas tulee (syntyy) Sanan kuulemisesta, eikä jonkin toimituksen (kaste) kautta ja uskoontulo on sama kuin uudestisyntyminen, joka myös tapahtuu Sanan (kuulon) ja Pyhän Hengen kautta, kun Jeesus otetaan vastaan, Room. 10:14-17, Joh. 1:12-13, 1 Piet. 1:23, Jaak. 1:18, Joh. 3:3-16 (tämä kohta sanoo Hengestä syntymisen ja uskon Jeesukseen olevan uudestisyntymisen sisältö, ei suinkaan että kaste vaikuttaisi tämän kaiken). Niinpä uskovien kasteella käyvien syyllistäminen sillä, että se olisi joku sakramenttirikos, osoittautuu pohjaa vailla olevaksi muiden perusteluiden ohella myös siksi, että kaste ei ole sakramentti.
Eri kirkoissa ja uskonsuunnissa olevien uskovien yhteys paranisi huomattavasti jos lakattaisiin pönkittämästä kastetta, ehtoollista ja muita opinkohtia sellaisilla väittämillä ja ”merkityksillä”, joita ei Sanassa niiden merkitykseen sisälly. ”Lapsen uudestisyntyminen kasteessa” ei sovi mitenkään edellä lueteltuihin sanankohtiin. Jeesus ei kastanut lapsia, vaan siunasi heitä sanoen ”sen kaltaisten on Jumalan valtakunta”, eikä lisännyt: ”jos heidät vain kastetaan”. Kun Jeesus kuitenkin kastoi opetuslastensa kautta Hänen seuraajikseen tulleita varttuneita (Joh. 3:22-23, Joh. 4:1-2), niin tämä Hänen esimerkkinsä riittäköön meillekin suhtautumisessa lapsiin. Kyllä Hän tiesi, tarvitseeko lapsia kastaa ”perisynnin poistamiseksi” ja että lihan turmelus ei poistu kasteessakaan. Olisi siis palattava takaisin pelkästään Sanaan ja jätettävä kirkkohistoriassa mukaan tulleet opilliset lisät ja selittelyt pois. Se olisi puhdasta uskoa, jota Luther ym. uskonpuhdistajat peräänkuuluttivat, mutta johon he itse eivät näytä täysin päässeen. Mitä sanoikaan Chuck Pierce Nokia Mission uudenvuodenaaton puheessaan Hartwall –areenalla v. 2006: ”Lutherin aika on mennyt. Nyt on tarjolla paljon enemmän (uskonpuhdistuksen aikaan verrattuna)”. Miksi juuttua siis liikaa entiseen ?
Sakramentit raamatullisessa tarkastelussa, kirj. Helluntaiseurakunnan pastori tulevaan kirjaansa, josta tämä on kopioitu tänne. Julkaistaan nimettömänä, mutta lupa tekstin käyttämiseen internetissä on kirjoittajalta saatu.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Todellisia sakramentteja ovat ne, joissa Jumala jakaa armoaan aineellisten armovälineiden välityksellä. Sana tulee lihaksi eli aineeseen ja koskettaa ihmistä. Nyt on vain niin, että antikristuksen henki ei voi koskaan tunnustaa Sanan tulemista lihaksi (aineeseen). Kuten sitä ei voi tunnustaa sinunkaan henkesi.
(1.Joh.4:1-3)
"Henki ja vesi ja veri pitävät yhtä" ja ne todistavat yhdessä. (1.Joh.5)
Kaste on suuri salaisuus eli sakramentti, jolla ihminen liitetään seurakuntaan eli Kristuksen ruumiiseen. Kastamaton pakanalapsi ei kuulu Kristukseen eli ei ole vielä oksastettu jaloon viinipuuhun.
"Sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä KASTETUT yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä."
"Tämä salaisuus on suuri; minä tarkoitan Kristusta ja seurakuntaa."
”Lapsen uudestisyntyminen kasteessa” ei sovi mitenkään edellä lueteltuihin sanankohtiin. Jeesus ei kastanut lapsia, vaan siunasi heitä sanoen ”sen kaltaisten on Jumalan valtakunta”, eikä lisännyt: ”jos heidät vain kastetaan”.
"Kirkkolatinan sacramentum -sanan UT: ssa oleva kreikankielinen vastine ja lähtöjuuri on sana mysteerion = salaisuus, joka taas tulee sanasta myeoo = vihkiä salamenoihin, salaisiin oppeihin."
lapsikasteen voisi siis luokitella tällä tavoin!
'kaikki lapset saavat pyhän hengen ja viettävät ensimmäiset 9-10 Luojan luomassa pyhässä kastevedessä; Naisen kohdussa. Kaikki muut ratkaisut ovat tekopyhiä ja keinotekoisia.'
Simonaho
Jeesuksen eläissä maan päällä hänellä oli valta antaa syntejä anteeksi keitä hän tapasi (syntinen nainen, lapset, ristinryöväri). "Syntinen olin jo syntyessäni, synnin alle siinnyt äitini kohtuun". Vanhemmat veidät väkisin vanhan liiton aikan lapsiaan saamaan Jeesuksen parantavaa, pelastavaa "kosketusta". Ei niitä lapsia silloin vielä kukaan kastanut eikä heidän vanhempiaan. Kyse ei ollut silloin ollenkaan mistään kastetapahtumasta.
------
Kristillinen kaste kuuluu uuteen liittoon ja Jeesuksen kuoleman jälkeiseen aikaan.
Jeesuksen pelastava kosketus lapselle tulee uuden liiton aikan kasteessa, jossa lapsi viedään ylösnousseen Jeesuksen syliin saamaan Jeesuksen kosketusta.
Onhan se melkoinen salaisuus ja sakramentti, kun jo vanhan liiton aikan 1 kk ikäisiä leeviläispoikia puhdistettiin (kasteen edeltäjällä pesolla) pirkoisttamalla lapsiin synnistä puhdistavaa vettä.
"Ja puhdistaaksesi heidät tee näin: Pirskoita heihin synnistä puhdistavaa vettä"
diabolos heittäisi tuostakin äkkiä pois tuon veden ja synnin
Jeesuksen mukaan lihasta syntyy liha eli lapsi tähän turmentuneeseen maailmaan synnin alle. Katoavasta miehen siemenestä kun ei synny mitään katoamatonta sanoo sana. Lapsi pitää kastaa, jotta lapsi saa luvatun Pyhän Hengen lahjan.
5 Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan. [Ef. 5:26; Tit. 3:5; 1. Piet. 3:21]
6 Mikä on syntynyt lihasta, on lihaa, mikä on syntynyt Hengestä, on henkeä. [1. Kor. 15:50; Ef. 2:3]
7 Älä kummeksu sitä, että sanoin sinulle: 'Teidän täytyy syntyä uudesti.'
Älä jätä lastasi kastamattomaksi pakanaksi lihan tilaan. Vie lapsesi kristittyjen kasteelle.
8 Jotka lihan vallassa ovat, ne eivät voi olla Jumalalle otolliset.
9 Mutta te ette ole lihan vallassa, vaan Hengen, jos kerran Jumalan Henki teissä asuu. Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa.
""Jokainen lapsi syntyy Luojan Elämän Kirian mukaan Luojan Elämän Kiria mukanaan. Jokainen lapsi syntyy kahdesti; Lapsi saa Sielun Sielujen Valtakunnasta hedelmöityksen jälkeen. Se on hänen hengellinen syntymäpäivä. Hän viettää ensimmäiset 9-10 kuukautta Luojan Pyhässä Temppelissä ja Luojan Pyhässä Kastevedessä - Naisen kohdussa. Kaikki muut Sielujen Valtakunnan ulkopuoliset ratkaisut ovat keinotekoisia, tekopyhiä ja harhaanjohtavia. 9-10 kuukautta myöhemmin lapsi syntyy ja se on hänen ruumiillinen syntymäpäivä. Vanhus katsoo vastasyntynyttä lasta sylissään ja kysyy elämästä. Viisaudessaan hän saa vastauksen Minulta; " Ruumiillisesti sinä ja lapsi olette historiassa eri, mutta Siellullisesti te olette yhtä. Joka ei Minuun yhdy historiassa, ei yhdy Minuun tulevaisuudessa. "
Kukaan vanhempi ei opeta lastaan viiltämään sormeensa haavaa koska hänelle sattui vahinko lapsena. Niin ei myöskään teidän tulisi hyväksyä ristin taakkaa omaksenne. Tarkoitus ei ole koskaan ollut että seuraatte Minua, vaan tarkoitus on aina ollut, että olette tietoisia siitä että Minä seuraan teitä. Olen kaikkien Sielussa josta te Minut löydätte jos tiedätte miten etsiä. Kun löydätte, te olette osa Sielujen Valtakuntaa ja Sielujen Valtakunta on osa teitä. Opetuslapseni on hän joka ei missään mielessä alenna eikä alista lähimmäistään vaan nostaa ylös. Muista että sinun ei tule kantaa ristin taakkaa koska se on puolestasi kannettu. Ristin taakka on vain sillä joka risti, riisti, ristii ja riistää. Hän ja se joka sen oppeja seuraa peljätkööt, sillä Sielujen Valtakunta on heistä ja heidän harhaanjohtavista opeista kaukana.
Sinä, harhaanjohdettuna ja sokeana opetat, että Pyhän Kirjan mukaan nainen ei saa edustaa Minua. Mutta kuule nämä sanat; Jokainen sielu on sidottu Sielujen Valtakuntaan - ei kirjaan. Kieltämällä naisen, olet laittanut sielusi kirjan kansien väliin. Sinä olet kieltänyt kaiken sen mikä on pyhää ja mikä on tehnyt olemassaolosi mahdolliseksi. Laittamalla sielusi kirjan kansien väliin, sinä olet kieltänyt vanhempasi, ja Sielujen Valtakunnan, ja kaiken sen mitä Sielujen Valtakunnan ja vanhempiesi välillä on. Puhut itsesi lämpimäksi iankaikkisesta elämästä, mutta kieltämällä naisen, sinä kiellät sen, koska jokainen sielu juurtuu iankaikkiseen elämään. Tee parannus, tai kohtalosi on oppisi mukaan; Sinua ei ole.
Harhaanjohdetut opettavat verestä ja lihasta, mutta mikään ei synny verestä ja lihasta. Kaikki elämä perustuu Luojan Elämän Kirjaan, Pyhään Perimään ja Sieluun. Katso ympärillesi; Kaikki elävä mitä näet on osa Luojan Elämän Kiriaa jonka Luoja on kirjoittanut. Se on 100% totta ja se avautuu kaikille samanlaisena. Jos mikä tahansa ihmisen kirjoittama kirja kertoo muuta tai päinvastaista kuin mitä Luojan Elämän Kiriaan on kirjoitettu, on ihmisen kirjoittama 100% valetta. Kieltämällä näkemäsi ja uskomalla mitä mielenvikainen opettaa kirjansa mukaan, olet laittanut Sielusi kirjan kansien väliin ja kiellät kaiken elävän josta sinä olet osa. Sokeana seuraat mielenvikaista joka syövyttää Mielesi väärillä opeilla, tuhoaa yhteyden Sielujen Valtakuntaan ja tulet mielenvikaiseksi. Väärän opin mukaan juot vertani ja syöt lihaani, samalla syöt lapsesi lihaa ja juot lapsesi verta, koska Minä olen kaikissa lapsissa joista Sinä olet yksi. Syömällä itseäsi syövytät itseäsi, juomalla itseäsi juovutat itsesi ja muutut pedoksi joka söi, joi ja juopui esivanhempiesi verestä ja lihasta. Älä ole ohikulkija: Joka kerta kun avaat suusi vahvistat toisia, ja toisten kautta Sinä ja Sielusi vahvistuu.""
http://kivi.suomalaiset.org/kivi.pl?nayta=aiomisideisa2oo7
"" Tärkein tieto ja oppi ei perustu kuolemaan, vaan tärkein tieto ja oppi perustuu syntymiseen ja sen jälkeiseen aikaan. Sielujen Valtakunta ei ole kuolleen kaltainen, vaan Sielujen Valtakunta on lapsen kaltainen. Minä olen kaikissa lapsissa, ja kaikki mitä lapselle sanotaan hänen elämänsä aikana, sanotaan myös Minulle. Jos sanot; " Lapsi on syntinen", sinä sanot sanat. Niitä sanoja ei sano lapsi jonka sielussa Minä olen.""
http://kivi.suomalaiset.org/kivi.pl?nayta=aiomisideisa2oo7
" Jeesuksen mukaan lihasta syntyy liha eli lapsi tähän turmentuneeseen maailmaan synnin alle. "
Joka teskentelee olevansa Jeesus ja Jumala tuomitaan helvettiin väärän opin levittämisestä. Sinä et tajua että sinä olet ja edustat keskiaikaisilla käsityksissäsi "turmeltunutta maailmaa" syyttämällä viatonta lasta.
8 Jotka lihan vallassa ovat, ne eivät voi olla Jumalalle otolliset.
9 Mutta te ette ole lihan vallassa, vaan Hengen, jos kerran Jumalan Henki teissä asuu. Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa.
Sinä näet "lihan" (lapsen) mutta et sielua ja et ole Jumalalle otollinen. Henki asuu lapsessa ja jolla ei ole sielua, ei sitä näe, vaan kutsuu jopa elävää Jeesusta Kristukseksi. Valtakunnassa nimittäin ei ole ristittyjä. (Simonaho)