Miten suhtaudutaan

yleensä siihen, että pastoria tai muuta toimihenkilöstöön kuuluvaa pyydetää käymään keskustelemassa sairaan vanhuksen kanssa, ja ehkä siunaamaan häntä?

Isäni on sairaana - parantumattomasti, ellei tapahdu ihmeparantumista - ja on koko pitkän ikänsä ollut seurakuntansa toiminnassa mukana. Nyt hänellä on muisti mennyt aika huonoksi ja satunnaiseksi. Hän kuitenkin sai sanottua, että hän haluaisi keskustella helluntaipastorin kanssa.

Lähetin sähköpostitse viestin seurakunnan pastorille. En ole saanut vastausta, eikä isäni luona ole vierailtu.

Oletin, että pyyntööni olisi suhtauduttu jotenkin näin: "Tässä on tilaisuus osoittaa rakkautta lähimmäisellemme, ja yhdelle oman seurakuntamme jäsenelle. Totta kai menen heti."

Mutta onko tosiasia toisenlainen? Ajatteleeko pastori ehkä, ettei tämä hänelle kuulu? Hänellä on työlista, eikä siltä poiketa. Ja koska tytär ei ole helluntailainen, hänen pyyntöään ei noteerata.

Olisiko noin rakkaudetonta yhteisössä, jonka väitetään pohjautuvan rakkauteen?

Jos joku teistä haluaa rukoilla kanssani isän paranemisen puolesta, tule mukaan. Rukoillaan yhdessä. Suurempiakin ihmeitä on tapahtunut.

Isä on aina uskonut. Hän ei ole tapauskovainen, vaan hänen vakaumuksensa on sydämessä. Ja hän on löytänyt helluntailaisuudesta henkisen kotinsa. Unohtavatko he nyt hänet? Minä en unohda. Isäni kaltaisia hyviä ihmisiä tarvitaan tässä maailmassa - hiljaisia, sitkeitä, rehellisiä ihmisiä.
5142
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

pitää antaa sitä pyytävälle. Eikä sitä voi siirtää ensi viikolle, jos kuolema on lähellä. Voi olla liian myöhä silloin.

Äänestä
  • pitää neuvotella ensin korvauksista ja siitä paljonko on kymmenykset.

    Äänestä

  • väärin kirjoitti:

    pitää neuvotella ensin korvauksista ja siitä paljonko on kymmenykset.

    perinnöstä seurakunnalle on sovittava hyvissä ajoin, niin silloin palvelu pelaa ( mitä isompi perintö,sen parempi palvelu, köyhät kyykkyyn, älkää edes vaivautuko kyselemään)

    Äänestä

En tunne tietenkään seurakuntaa tai pastoria, johon olet ottanut yhteyttä enkä tiedä heidän sähköpostikäytäntöään. Syitä vastaamattomuuteen voi olla: Onko pastori joutanut lukemaan sähköpostejaan? Onko sähköposti poistettu vahingossa? (Minulle on käynyt niin enemmän kuin kerran tuhotesssani spammeja.) jne. Jos minulla olisi samanlainen tilanne kuin sinulla, soittaisin pastorille. Saattaisin jopa käydä henkilökohtaisesti tilaisuuden jälkeen juttusilla. Sähköposti ei ole oikein hyvä lähestymiskeino, kun siihen ei saa välittömästi palautetta.

Äänestä

pastori vastaa s-postiviestiin, niin hän voi itsekin olla sairaana tai lomalla, yms. asioillaan.. Mutta puhelimella pastorin tavoittaa kyllä paremmin kuin sähköpostilla..
Ja jos sinun naapurikunnassasi on helluntaiseurakunta, niin sinne sitten.. Samaa liikettähän ne ne edustavat kaikki yhdessä..

Äänestä

Kommentoi aloitusta


helluntaiseurakunnissa kirjoitti:

yleensä siihen, että pastoria tai muuta toimihenkilöstöön kuuluvaa pyydetää käymään keskustelemassa sairaan vanhuksen kanssa, ja ehkä siunaamaan häntä?

Isäni on sairaana - parantumattomasti, ellei tapahdu ihmeparantumista - ja on koko pitkän ikänsä ollut seurakuntansa toiminnassa mukana. Nyt hänellä on muisti mennyt aika huonoksi ja satunnaiseksi. Hän kuitenkin sai sanottua, että hän haluaisi keskustella helluntaipastorin kanssa.

Lähetin sähköpostitse viestin seurakunnan pastorille. En ole saanut vastausta, eikä isäni luona ole vierailtu.

Oletin, että pyyntööni olisi suhtauduttu jotenkin näin: "Tässä on tilaisuus osoittaa rakkautta lähimmäisellemme, ja yhdelle oman seurakuntamme jäsenelle. Totta kai menen heti."

Mutta onko tosiasia toisenlainen? Ajatteleeko pastori ehkä, ettei tämä hänelle kuulu? Hänellä on työlista, eikä siltä poiketa. Ja koska tytär ei ole helluntailainen, hänen pyyntöään ei noteerata.

Olisiko noin rakkaudetonta yhteisössä, jonka väitetään pohjautuvan rakkauteen?

Jos joku teistä haluaa rukoilla kanssani isän paranemisen puolesta, tule mukaan. Rukoillaan yhdessä. Suurempiakin ihmeitä on tapahtunut.

Isä on aina uskonut. Hän ei ole tapauskovainen, vaan hänen vakaumuksensa on sydämessä. Ja hän on löytänyt helluntailaisuudesta henkisen kotinsa. Unohtavatko he nyt hänet? Minä en unohda. Isäni kaltaisia hyviä ihmisiä tarvitaan tässä maailmassa - hiljaisia, sitkeitä, rehellisiä ihmisiä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu